Hihat heilumaan

Tämä kuva riittää kertomaan Arvilan tämän hetkisen siisteystason. Omatunto kolkutti viimeistään siinä kohtaa, kun pojat pari päivää sitten kysyivät minulta, että miksi meillä on hämähäkin seittejä sisällä. Niinpä, miksi?

 Tänään laitoin hihat heilumaan, ensin käsittelyyn sali. Kaikki irtoavat tekstiilit tuulettumaan ja nuohoamaan huone seiniä ja kattoja myöten puhtaaksi. Paperitapettien putsaamisen hoidan pari kertaa vuodessa kuivamoppauksella. Nyt oli toinen niistä kerroista. Salin jälkeen siivosin vanhempien valtakunnan ja lopulta vielä kylppärin. Muulle talolle on varattu kaksi seuraavaa päivää.

 Oikeasti siivous on korviketoimintaa vimmatulle tarpeelle aloittaa joku remontti. Se vimmattu tarve tulee esiin joka kevät. Viimeistään kun teen kevätsiivousta ja näen näitä kivoja tilapäisratkaisuja joiden kanssa eletään jo kahdeksatta vuotta. Hyvinhän nuo levyt toimii, ja vesikin kulkee värikkäiden suojaputkien sisällä. Mutta kukaan ei voi väittää että tuo olisi mikään kaunis näky. Ja kuvan pölykoirat ovat ihka aidon oikeita jos joku feikeiksi luulee.

 Kokonaisvaikutelma on ihan yhtä ankea. Tuosta kohtaa on otettu ylös yksi lattialankku jotta talon vesiputket saatiin aikoinaan heti tehtyä uusiksi. Veikkaan, että ovenedus ehtii nähdä kymmenvuotissyntymäpäivänsä tuossa kunnossa. Se on sitten kahvit ja täytekakku jos näin käy.

 Eikä auta vaikka nostaa katseensa lattiatasosta ylemmäksi. Siellä odottelee seinä paikkaajaansa. Ja  tapettia josta on kyllä edelleen mallipala seinällä. Ei totuus unohdu vessareissuilla. Asun talossa jossa on remontti kesken.

 Vanhempien valtakunnassa kaikki hyvin, vernissaa ja maaliakin on. On muuten yksi navetan ikkunakin, ja kaupan päälle pari lasikuistin ikkunaa. Kaveriksi on siunaantunut tuleva eteisen naulakkokin. Kaikki mallia esteettinen sisustus.

Kyllä se tästä. Lumet sulaa kohisten ja pian voi viettää suurimman osan päivästä pihalla ja puutarhassa. Ihan sama miltä sisällä näyttää.