Reencle kotikompostori

Kaupallinen yhteistyö Dayton Oy:n kanssa

Sain maaliskuussa käyttööni sisäkäyttöön tarkoitetun kotikompostorin. Pienellä epävarmuudella otin kompostorin käyttööni, miten muka voisikaan toimia niin nopeasti kun valmistajalta luvataan. Voin rehellisesti kertoa, etten pettynyt. Ihmevekotin toimii ja kompostoi keittiöjätteen melkoisella vauhdilla. Apuna tosin tarvitaan sähköä ja näin pörssisähköläisenä sekin mietitytti. No vastapainoksi ei tarvitse enää ostaa kuiviketta, koska pihan perällä oleva kompostori on nyt lähes käyttämättä. Sähkölaskussa en ole huomannut mitään piikkiä.

Laitteen mukana tulee käynnistysseos joka ladataan veden kanssa säiliöön.

Mukana tulee myös aktiivihiilisuodatin joka oli helppo asentaa eikä jäänyt epäilystä mitkä teipit piti poistaa ja mitkä jättää. Aktiivihiilisuodattimelle luvataan vuoden kestävyys, sitten se täytyy vaihtaa uuteen.

Kompostorin tausta pitää olla ilmanvaihdon kannalta noin 10 cm irti seinästä. Meillä sopiva paikka löytyi kahden kaapin välistä. Itse koin käyttöä helpottavaksi ja ergonomiseksi sijoittaa kompostorin jakkaran päälle. Kansiluukkuun saa automaattitoiminnon joka aukaisee luukun kun laitetta lähestyy. Minä otin sen pois käytöstä, koska kansi avautui joka kerta kun joku lähestyi mikroa. Nyt kansi aukeaa nappia painamalla ja sulkeutuu itsestään muutaman sekunnin päästä. Näin se on myös kissaturvallinen.

Laitteessa on selkeät merkinnät täyttöasteesta. Lisäksi keskellä palaa valo laitteen ollessa päällä, joka osoittaa normaalia täyttöastetta. Kuvassa näkyy propelli joka pyörittää massaa kun laite on käynnissä ja kansi kiinni. Pyöriminen lakkaa heti kun kansi aukeaa tai se avataan.

Eikä siinä vielä kaikki. Muovipussi johon kompostori oli pakattuna pahvilaatikossaan oli Oivan mielestä parasta, siis sen laatikon lisäksi.

Sitten olen vain lisäillyt keittiöjätettä kompostoriin. Kovin paljoa en ole pilkkonut pienemmäksi vaikka valmistaja niin suosittelee. Testasin myös kokonaiset banaaninkuoret, sinne häviää vuorokaudessa. Laite silppuaa myös munankuoret ihan pieneksi. Kuvassa massassa näkyvät valkoiset pisteet ovat munan kuoria.

Tällä viikolla koitti ensimmäinen tyhjennys, massan määrä oli maksimiviivan kohdalla. Kuvasta näkyy miltä massa näyttää. Se ei käytännössä tuoksu miltään, ehkä vähän hiivamaiselta. Tuoksu ei tule laitteen ulkopuolelle. Jos epämäärisiä tuoksuja ilmenee, laitteessa on myös kuivatustoiminto ja tuoksujen poistoon oma toiminto. Niitä ei ole tarvinnut toistaiseksi käyttää. Massa on meillä pikemmiten liian kuivaa ja olen lisännyt välissä sekaan ihan vain vettä.

Mukana tulee oma tyhjennyslapio jolla lapoin massan erilliseen ämpäriin. Kompostoriin ei saa lisätä uutta tavaraa 48 tuntiin ennen sen tyhjentämistä. Silloin käytimme taas pihakompostoria. Tyhjennyksen jälkeen käytön voi aloittaa heti.

Lopuksi sekoitin säkissä ohjeen mukaan 1 osa kompostorin massaa ja 4 osaa multaa. Käytin lehtikompostorin multaa, sillä ajattelin sen olevan sopivaa kun kerran sitä oli saatavilla. Sekoitus saa olla säkissä muutaman viikon ja sitten käytän sen lannoitteena kasvihuoneessa. 

Jatkossa mietin, että kesäaikaan massan voisi haudata suoraan maahan ja unohtaa jälkikompostoinnin. Talvella sen voi vain laittaa säkkiin ja viedä varastoon odottamaan myöhempää käyttöä.

Tämän kokeilun jälkeen kompostori jää meille edelleen käyttöön. Se pitää pientä hurinaa tai huminaa eikä ääni ole häiritsevä. Kun pientä narinaa alkaa kuulumaan, on massa liian kuivaa ja lisään siihen vettä. Narina poistuu sillä. Muu perhe on oppinut laitteen käytön helposti ja säästää meiltä kaikilta vaivan kävellä vähintään kerran päivässä kompostorille pihan perälle. Eikä tämä jäädy talvella tai käy huonosti kesän helteillä.

Lumikelloja

Lumikelloja nousee puutarhassa kiintyvään tahtiin. Osa kukkii, osa nousee ja osa on nupullaan. Parille kasvustolle ennustan siirtämistä parempaan paikkaan, ovat jääneet vuosien myötä toisten jalkoihin ja kukkivat omaan makuuni kovin myöhään. Puutarhani suurinta lumikelloesiintymää olen suunnitellut ja tehnyt hortensiapuutarhaan. Meno on vielä melko vaisua, mutta eiköhän se siitä riehaannu siirtojen ja kasvun voiman jälkeen.

Kerrottuja 'Flore Pleno' hortensiapuutarhassa. Nämäkin ovat siirrettyjä toisesta paikasta.

Hortensiapuutarhaa tämäkin. Osa on saanut jostain kolhuja. Nämä ovat uusia, vuosi tai kaksi sitten istutettuja. Eiköhän ne siit runsastu ajan kanssa. Kuvissa olevien lisäksi on muutamia yksittäisiä lumikelloja mutta niitä en kuvannut.

Arboretumin lumikelloja. Tuohon on istutettu yksi pussillinen joss aon yleensä 10-12 kappaletta sipuleita. Selvää runsastumista on tapahtunut.

Ensimmäisenä heränneet lumikellot kukkivat edelleen. Näissä oli ensimmäinen kukka helmikuun lopulla. Eli kuukausi kukintaa on takana.

Yritän joka päivä ehtiä tehdä edes pienen kierroksen puutarhassa. Tänään ehdin jopa haravoida hetken töiden jälkeen. Huomenna en puutarhaan ehdi, mutta onneksi viikonloppu on ihan kohta. On taas se joka keväinen ongelma, että työt haittaavat puutarhaelämää.

 

Puutarhapäivä

 Ihan koko päivää en ehtinyt olla puutarhassa. Pörssisähkön käyttäjänä on huomioitava edulliset tunnit ja pestävä silloin astioita ja pyykkiä. Kunhan koneet olivat hoitaneet hommansa, pääsin puutarhaan töihin.

Yläpiha on kokonaan siivottu. Seuraavaksi heittelen penkkeihin vähän kanankakkaa ja kaiken päälle multaa. Toivottavasti navettaan säilötyt viime kauden multasäkit ovat sulaneet. Tätä kirjoittaessani tajusin, että kanankakka on loppu. Täytyy käydä ostamassa lisää. Yksi säkki riittää koko puutarhaan.

Tämä jouluruusu kukkii ensimmäistä kertaa. Nuput näyttävät lupaavan värisiltä. Kiva kun tulee uusiakin kukkaan, muutama vanhempi jouluruusu kukkii tänä vuonna aika vaisusti.

Valkoista jouluruusua on nakertanut joku ötökkä, siinä on selvä reikä terälehdissä. Tämäkin yksilö kukkii ensimmäistä kertaa.

Kiurunkannukset nousevat joka vuosi salaa ja nopeasti. Kukkia on tulossa runsaasti. Näiden kyllä toivoisin hmmailevan ihan rauhassa, pakkasia on tulossa takuuvarmasti ja kukinta kärsii siitä.

Jalo ja Oiva ovat nauttineet keväästä. Kumpikin ulkoilee paljon ja kodinhoitohuoneen terassin verijäljistä päätellen, saalista on saatu. Onneksi se mitä oli saatu, oli myös syöty. Talvella siinä oli pari kertaa myyrän suolisto jätetty ystävällisesti muille tarjolle.

Huomenna jatketaan, silloin käsittelyyn pääsee arboretum, sekin on jo lumeton.