Kukkakierros

 Kuvia kertyy kiitettävään tahtiin, vielä kun olisi enemmän aikaa niistä kirjoittamiseen ja julkaisuun. Tässä muutamia räpsyjä tältä viikolta.

Valkoiset helmililjat ja pinkit tulppaanit ovat hyvä yhdistelmä. Tykkään enemmän valkoisesta helmililjasta kuin siitä perinteisestä liilasta. Liilaa olenkin karsinut aika paljon ennen kuin se valloittaa koko puutarhan.

Hyasintti 'Woodstock' teki tänä vuonna ihan oikeat kukinnot eivätkä sellaisia missä on vain muutama kukka pitkässä varressa. Olisiko olleet syksyllä ja talvella olosuhteet sopivat sipulin kasvamiselle. Tykkään näiden väristä paljon, harvassa kukassa on näin hieno liilanpunaisen sävy. Olisiko purppura tuolle oikea sävyn nimi.

Nämä helmililjat ovat luultavammin lajiketta 'Touch of Snow'. Istutin niitä 2021arboretumiin 24 kpl, ovat runsastuneet melkoisesti. Niitä kasvaa pitkä rimpsu kukkapenkin reunassa, kuvassa näkyy vain osa.

Kirjopikarililjoista vasta tykkäänkin. Tuossa kasvuston edessä näkyy iso täysin vihreä rypäs. Se on siementaimien kasvusto joka pitää siirtää väljemmälle paikalle. Kirjopikarililjat ovat tehneet paljon siementaimia, tuntuvat viihtyvän meidän savimaassa. Ihan vasemmassa alakulmassa näkyy yksi valkoinen. Niitä en ole tähän istuttanut, ilmeisesti osa siementaimista tulee valkoisina.

Valkokellertävä kerrottu esikko pitäisi jakaa. Vaatii suurta uskallusta. Samoin vaatii jakamista sen kupeessa kasvava persikanvärinen esikko, näkyy kuvan vasemmassa reunassa. Osan jätän itselleni ja osa taitaa päätyä myyntiin Avoimiin Puutarhoihin 6.7.2025.

Ensimmäiset tulppaanit kukkivat. Minulla on paljon Darwineita koska ne kukkivat iloisesti vuodesta toiseen. Meilläkin on samaa hometautia osassa tulppaaneja kuten muuuallakin, mutta pahoilta vaurioilta on vältytty. Se saattaa auttaa, että piha on valoisa ja tuulinen ja kuivuu nopeasti sateiden jälkeen.

En muista istuttaneeni perunanarsisseja. Löytyi lajiketieto 'Cheerfulness' joka tuli jossain syyssipulien sekoituspussissa. Joten ehkä eivät olekaan perunanarsisseja, vaan jotain sinnepäin. Samalla kun kävin viime vuoden istutustiedot läpi, selvisi ettei 15 istutetusta turkintalventähdestä näy jälkeäkään. No, aina ei voi voittaa, ehkeivät kestäneet vime talven kaltaista epätalvea. Uusi yritys ensi syksynä.

Kukkahuumaa

 Nyt kun suuria projekteja on valmistunut, on vihdoinkin aikaa tutkia enemmän kukinnan ihmeitä ja maasta nousevia taimia. Moni kasvi odottelee lämpimämpää säätä, mutta sitten on niitä jotka eivät tuulesta ja kylmästä välitä. Eniten taidan odottaa rusokirsikan kukintaa, puu on täynnä nuppuja. Tosin tänään ihmettelin ikkunasta miksi puun oksat heiluvat tavallista rivakammin. Punatulkku nyhti irti nuppuja, kai yritti syödä niitä. Häädin pois sillä rusokirsikkaa ei syödä, piste.

Turkintähdikki on osoittautunut kestäväksi kasviksi. Sitä kasvaa hortensiapuutarhassa kahdessa eri kohdassa. Tässä se on jäämässä tarhavarjohiipan jalkoihin. Pitäisiköhän siirtää turkintähdikki toisaalle ja jättää varjohiippa jatkamaan leviämistään?

Toinen turkintähdikin kasvusto on jäämässä brunneran jalkoihin. Toisaalta nämä ovat hyvä pari, kun brunnera vahvistuu, se peittää lakastuvan tähdikin allensa. 

Onkohan tämä pioni kasvanut tuohon itsestään vai olenko kylvänyt sen. Instassa muistelin tämän olevan joko kuolanpioni tai pallaksenpioni. Vaan voi se olla myös amurinpioni. Niiden kaikkien siemeniä olen kylvänyt ja tietysti merkintä on unohtunut. Uskaltaakohan nämä jo siirtää purkkeihin vai olisiko syytä odotella. Osa näyttää olevan hyvinkin pinnassa ja toisaalta kun siementaimia on näin paljon, ei ole väliksi jos joku heittää henkensä siirrossa.

Isohelmililja on nimensä mukaisesti iso. Varsi on kookas, samoin kukinto sen päässä. Yksi kukka pötköttelee vapun jäjiltä maassa, joko oli juhlinta liian kovaa tai sitten kylmä yllätti. Uudella kasvihuoneella odottaa iso urakka valkoisen helmililjojen kanssa. Haluan käytävän reunasta belliksen pois ja tilalle valkoista helmililjaa. Taimia on riittävästi omasta takaa, ne vain pitää siirtää ja sitä ennen kitkeä bellikset pois. Ei ihan lempipuuhaani.

Tämä näky ilahduttaa. Vaaleanpunainen helmililja teki peräti viisi kukkaa normaalin yhden sijaan. Ehkäpä se on vihdoinkin tottunut kasvupaikkaansa. Nuo oksat mitkä näkyvät helmililjan takana, ovat syyssyrikkää jonka olen itse kasvattanut siemenestä. Se selvisi jo toisen talven hengissä. Oksat ovat kuolleet, mutta juurelta nousee uutta kasvua.

Kämmekkä on sekin hengissä jo toisen talven jälkeen. Otin kuvan ja suojasin sitten lehdillä. Ei siitä tainnut olla hyötyä, täällä puhaltaa sellainen tuuli ettei puutarhassa ole sen jäljiltä yhtään lehteä. Välillä tulee vaakatasossa vettä, eipähän tarvitse kastella kasvimaan kylvöjä. Porkkanat ehdin kylvää tänään ennen sateen alkua.

Pallolaukka on melkoinen siementäjä. Osan taimista laitan eteenpäin, osan siirrän tälle samalle alueelle arboretumissa mutta laajemmin. Tykkään pallolaukan kompaktista kasvutavasta, sen ledistä ja tietenkin itse kukinnosta. Koko puutarhaa ei sentää tarvitse valloittaa, riittää ihan tämä alue.

Koska sataa edelleen, taidan välttää puutarhaa ja jatkaa sisällä kylvösten koulintaa.