sunnuntai 27. maaliskuuta 2022

Pienesti remonttia ja puutarhaa

Jotain tässä piti keksiä kun puutarhaan ei pääse, eikä suurempaa remonttia aloitella ennen kuin pahimmat yöpakkaset ovat ohi. Kodinhoitohuoneeseen olen suunnitellut jo pitkään paria uudistusta.  Sitä varten tarvitsin tuotteen jota en raaskinut ostaa uutena. Ja kun tuote, eli laatikostoon integroitava silityslauta tuli vastaan murto-osalla uuden hinnasta netin kauppapaikalla niin pieni remontti sai alkunsa.

Tässä tilanne ennen muutoksia. Mies ehti vielä laatikon autotalliin jossa tapahtui silityslaudan kiinnitys. Mankeli on vielä omilla jaloillaan.
Ja sitten nykyinen tilanne. Silityslauta löytyy nyt mukavasti laatikosta eikä se pyöri pitkin huonetta. Mankeli on tason päällä ja tason alle sain pyykkikorit ja keittiöjakkaran. Tilaa tuli lisää huomattavan paljon vaikka se ei näy kuvasta. Pyykkikorit ja jakkara olivat ennen tuossa missä nyt on kissanruuat. Kissanruuat taas olivat lähes keskellä lattiaa. Pieni muutos mutta toi huomattavan paljon lisää toiminnallisuutta. Eikä maksanut paljon, silityslauta 15€ ja uusi päällinen 5€. Kaikki muut tarvikkeet löytyivät omista varastoista.
Sitten siirrytään puutarhaosioon joka on vielä sisällä talossa tapahtuvaa. Ranskasta tilatut esikonsiemenet ovat alkaneet itää. Kuvassa on mysteeripaketin itäneitä siemeniä, eli niistä kasvavat esikot ovat yllätys. Muissakin siemenissä on nähtävissä itämistä.
Tilanne taimipöydillä on taas kerran kaoottinen. Enkä ole vielä edes tehnyt kaikkia kylvöjä. Samettikukat oli pakko koulia, niitä tuli lopulta n. 80 kappaletta. Ehkä tänä vuonna raaskin laittaa kasvimaalle reilulla kädellä. Kelloköynnöstä minun ei pitänyt ostaa, mutta ostin kuitenkin kaksi. Siirsin pistokkaat kotona suurempiin ruukkuihin ja samalla erotin taimet toisistaan, kaupan poteissa oli kussakin kaksi taimea joten nyt minulla on neljä valkoista kelloköynnöstä. Eiköhän niille löydy paikat puutarhasta.
Ilokseni huomasin helmikuussa kylvetyissä pensastomaateissa ensimmäiset nuput. Itse asiassa niissä jokaisessa on nuput. Siirsin tomaatit suurempaan astiaan, sillä pikkuruukusta tuli jo reilusti juuret läpi. Samalla lisäsin jokaiselle ruokalusikallisen kanankakkaa lannoitteeksi. Laitoin uuden ruukun pohjalle ensin  hitusen multaa, sitten lannoiterakeet ja taas vähän multaa. Lopuksi taimet päälle ja uutta multaa. Näin ei kanankakka haissut ollenkaan. Tai sitten syy on siinä ettei hajuaistini ole vieläkään kunnossa koronan jäljiltä. Pahempaan on vain mennyt. 
Olemme välttyneet tosi hyvin myrskyvaurioilta aiemmissa myrsyissä. Nyt myrsky katkaisi yhden kaksihaaraisen kuusen latvasta toisen pois. Latva tipahti suoraan saunan katolle mutta onneksi latva edellä eikä katolle käynyt mitään. Pitänee tutkia tilanne onko koko kuusi kaadettava, paljas latva kun on altis lisävaurioille. 

Kevät näyttää ikävästi pistäneen päälle peruutusvaihteen. Yritetään kestää.


tiistai 22. maaliskuuta 2022

Pilkahduksia keväästä

Joka päivä kierrän pihassa ja puutarhassa etsimässä kevään ensi merkkejä. Lumet ovat sulaneet kivasti, mutta vielä on paljon sulamatta. Talon eteläseinusta on sula vaikka siihen kasataan talvella kunnon kasat lunta kivijalan eristeeksi. Ehkä tässä on toivoa, että vappu olisi suht lumeton. Pääsiäistä tuskin tarvitsee viettää lumettomassa puutarhassa.

Ensimmäiset tulppaanin piipot kivijalan vieressä. Pari päivää sitten ei näkynyt vielä mitään. Saila ehdotti instassa tähän krookuksia. Epäilin paikka liian kuivaksi mutta taidan silti laittaa vinkin mieleen. Tietää ei voi kuin kokeilemalla. Tulppaanit viihtyvät sillä vierusta on kesäisin rutikuiva.
Arboretumin tammen alla kasvavat sinivuokot ovat vapautumassa lumivankilastaan. Näköjään joku on heittänyt aimo ripsauksen tuhkaa tammen juurelle jossain kohtaa talvea. Eipä se haittaa, sinne häviää mullan sekaan ensimmäisten sateiden jälkeen.
Alppiruusumetsikkö on lähes lumeton. Varjoisasta paikasta huolimatta olen varjostanut kaikki alppiruusut. Alppikellokin näkyy olevan hengissä, peräti jo toista talveaan. Mietin pitäisikö se suojata yöpakkasilta, ensi viikolle tänne ennustettiin jopa kymmenen asteen yöpakkasta.
Jäniksen papanat poseeraavat joka kuvassa. Kyllä ärsyttää. Mutta katsotaan ohi ja vähän alemmaksi ja siinä on ihan selvästi näkyvissä vihreitä lumikellon lehtien kärkiä. Sieltä ne puskee esiin täysin jäisestä maasta uskomattomalla voimalla.
Eikä siinä vielä kaikki. Huomasin tänään pihan muurahaispesässä eloa. Kamera ei oikein tarkentanut liikkuvaan kohteeseen, mutta sain jonkinlaisen kuvan kevään ensimmäisistä muurahaisista. Pesän kohta on lumeton mutta muualla on lunta, ei olisi minun mielestä tarvinnut ihan vielä herätä. 

Antaa paljon voimaa ja iloa löytää pieniäkin merkkejä kevään etenemisestä. Ehkei tässä sittenkään olla ikuisen talven armoilla.


lauantai 19. maaliskuuta 2022

Taimipuuhia

 Tänä vuonna päätin käydä siemenvarastoni huolellisesti läpi ja kylvää kaikki kukat ja sekalaiset siemenpussit pois. Kaikki jämäpussit pois ja niin edelleen. Osassa pääsin jo tavoitteeseen, mutta osassa en pääse. Esimerkiksi auringonkukkapusseja on useita ja kaikissa paljon siemeniä. Ehtisivätköhän suoraan kylvettyinä kukkaan, taidan ainakin kokeilla niin säästän tilaa sisältä sillä taimipöydät alkavat uhkaavasti täyttyä.

Tomaatteja kylvin 60 mutta taimia on 68. Itävyys oli hienoa ja ilmeisesti pääsi limpsahtmaan muutama ylimääräinenkin siemen mullan uumeniin. Tänään koulin viimeiset tomaatit suurempiin taimipotteihin, kennostot tarvitsen seuraavaksi kaalikylvöille, tuoksuherneille ja krasseille.
Aiempina vuosina omista taimista kerätyt samettikukan siemenet ovat itäneet surkeasti. Tänä vuonna kävi toisin. Koulittuja taimia on yli 40 ja sama määrä on vielä koulimatta. Kesäkukkia ei tarvitse tänä vuonna kaupasta ostella sillä vielä on tulossa ne krassit ja niiden lisäksi tuoksuhernettä ja talvehtineet oxalikset.
Kiinanneilikastakin taisi itää jokainen siemen. Kylvin ne ihan liian pieneen rasiaan sillä odotin paljon surkeampaa tulosta. Myös harjaneilikka iti hyvin. Oikeassa yläkulmassa näkyy hento salkoruusu. Lajikkeen 'Nigra' siemenistä ei ole itänyt yksikään eikä valkoisista. Vain värisekoituspussi iti hyvin. Koulintaa on tiedossa mukavan runsaasti.
Ja mikäs sen mukavampaa päästä touhuilemana sisällä taimien kanssa kun ulkona lumimassat uhmaamat luonnon lakeja ja jäävät sulamatta. Vain niissä kohdin mihin olen levittänyt tuhkaa, on näkyvissä kunnon sulamista. Kuvan kohdassa tuhkainen hanki on jopa 30cm alempana kuin tuhkaton hanki. Jättikiven päällys on jo sula ja se tietää kiven lämmetessä sen ympäristön nopeampaa sulamista.
Köynnösruusu 'Flammentanz' kasvaa talon kivijalan vieressä. Se on vielä kovin pieni ja oli koko talven lumen suojassa. Hengissä näyttää olevan. Koska jäniksiä on puutarhassa vielä paljon, laitoin verkon ruusun suojaksi vaikka en usko sen kukkivan tänä vuonna.
Lunta on paljon. Kasvimaalle en levittänyt tuhkaa sillä sen sulamisella ei ole kiire. Vanhaan kasvihuoneeseen en päässyt, pitäisi raivata varovasti katolta tippuneet lumet pois sen verran, että saan oven auki. Haluan päästä tarkistamaan ovatko aprikoosin taimet hengissä. Viikonlopusta on tulossa mukavan lämmin ja aurinkoinen, nautitaan siitä.


lauantai 12. maaliskuuta 2022

Paluu arkeen

 Olen tehnyt viimeiset neljä viikkoa vain puolikasta työpäivää ja sekin kevyttä toimistotyötä. Ensi viikolla koittaa paluu arkeen kokoaikaiseen työhön ja menen kolmen kuukauden jälkeen taas työhön päiväkotiin. Odotan innolla mutta myös vähän kauhuissani. Osaanko mitään ja kuinka jaksan. Huomenna sunnuntaina tulee tasan kolme kuukautta siitä kun sairastuin koronaan. Pitkä on ollut toipumisen tie, mutta toivuttu on ja se on tärkeintä.

Sinänsä koronasta toipuminen on edistynyt hyvin ja on ollut lähes täydellistä. Nyt on kaikki keuhkoihin liittyvät oireet poissa, no äänen kansa pientä probleemaa jos puhuu enemmän. Haju- ja makuaistin kanssa on vielä vaihtelevaa ongelmaa. Savun haju nenästä on poistunut, mutta tilalle tuli pahalta maistuvat ruuat. Suurin ongelma on edelleen vaivaava akillesjänteen tulehdus jonka aiheutti antibioottikuuri. Nyt sain fysioterapeutilta hyvät ohjeet miten kuntouttaa jalkaa, esim. kävelen kaikki kävelyni sisätiloissa astumista vaimentavat kengät jalassa eli suomennettuna crocsit jalassa. Ja se on vähän auttanut. Lisänä on pohjelihasten jumppaa. Jos nämä eivät auta on edessä uusi lääkärikäynti ja jänteen kuvaaminen.

Puutarhakausi on vielä edessäpäin. Tällä viikolla kuvasin hanget jotta muistan ne tulevinakin vuosina.

Aika lämmintä saa piisata, että tuo lumi sulaa pois, tuskin on pääsiäiseksi sulanut.
Talon edustalla olevan rusokirsikan suhteen elätän kovasti toivoa, että se kukkisi tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Aamulla huomasin ikkunasta ensimmäiset jänisten jäljet rusokirsikan ympärillä. Kohta, kun tämä postaus on kirjoitettu, lähden tarkistamaan tuliko vaurioita ja virittelen lakanaa lisäsuojaksi ettei jänisten hampaat pääse tihutöihin.
Uuden kasvihuoneen edustalla on pahimmillaan lähes metri lunta. Tekisi mieli mennä riehumaan ja heittelemään lunta pois istutuksilta, mutta ehkä kuitenkin maltan mieleni sen suhteen ja annan luonnon hoitaa homman.
Vanhan kasvihuoneen luona sama tilanne. Ihan hetkeen en pääse kääntämään kasvimaata. Tai katsomaan miten mansikat ovat talvehtineet. Ehkä kuitenkin hyvin, sillä mansikka yleensä tykkää lumipeitteestä.
Tänään on ohjelmassa kasvihuoneen siivousta. Lyhdyt pois, roskien lakaisua ja ehkä jo ikkunoiden pesua kasvihuoneen sisältä. Pari uutta sisustusideaakin on, ja verhojen mitat pitää ottaa, että saan varjostuksen keväämmällä kuntoon.
Sisätiloissa salin ikkunat täyttyvät pikkuhiljaa taimista. Valot ovat melkoiset viritelmät. Tuolle punaiselle valolle mies lupasi tehdä jonkun systeemin jolla sen saa ripustettua kattoon ja säätää korkeutta taimien korkeuden mukaan. Sitä odotellessa tein hätäratkaisun jogurttiämpäreistä. Toistaiseksi tuossa on vasta tomaatit ja muutama paprika. Kunhan tomaatit on koulittu suurempiin astioihin, ei pöydälle muuta mahdu. Onneksi kylmää sietäviä kasveja saa ihan kohta myös lasikuistille kunhan yöpakkaset vähän helpottavat. Parina asteen pakkasissa lasikuisti pysyy plussan puolella.

Nyt rusokirsikan tarkastukseen ja raivaamaan tietä navettaan jotta saan noudettua sieltä pari esinettä kasvihuoneeseen.


keskiviikko 2. maaliskuuta 2022

Sitä ja tätä

Puutarha on paikka minne paetessa saa edes joten kuten unohdettua maailmalla tapahtuvan pahuuden. Pahuuden joka tulee ihan liian lähelle ukrainalaisen siskon ja hänen läheistensä tilanteen takia. Heillä onneksi toistaiseksi olosuhteisiin nähden hyvin. Olen seurannut puutarhan jänistilannetta ja totesin, että on ryhdyttävä hätätoimiin joidenkin puiden suhteen. Niinpä virittelin verkkojen jatkoksi kankaita sillä oksia oli käyty jo maistelemassa. Oksilla ei niin väliä mutta pelkona on rungon syöminen.
Tämä bloggeri on taas heitäytynyt oudoksi, pahoittelut, että teksti on vasta täällä eikä kuvien välissä. Kuvat eivät latautuneet kuvina vaan tekstinä enkä pääse niiden väliin kirjoittamaan. Kylvin eilen kaikki tomaatit ja esikot ja nyt odotellaan itämisen ihmettä. Tomaatteja tulossa reilut viisikymmentä jos kaikki itävät. Riittää vähän jaettavaksikin. Esikonsiemenien kanssa meinasi mennä hermo, niin mahdottoman pieniä ja kaikki sähköistyneet pakkaukseensa kiinni. Osa saattoi lentää väärään paikkaan mutta ei haittaa. Lumitilanne on hurja. Sademittarin maahan väänyt varsi kertoo lumipeitteen pinnan korkeuden, toisessa lumikuvassa luumulehdon risuaita jonka lumi melkein peittää.
Yllä lumitilanne tällä hetkellä. Kuva on otettu muutama päivä sitten mutta eipä se ole tuosta mihinkään muuttunut. Alla on tilanne 10.2.2019. Silloinkin oli paljon lunta, mutta saman vuoden maaliskuun kuvissa lumet ovat lähes pois sulaneet. Nyt ei taida kevät yltää ihan samaan, sääennuste sanoo lisää pakkasta.
Nyt tuli kyllä niin sekavasti kaikki, että parempi lopettaa ja toivoa bloggerin palaavaan edelliseen muotoonsa.