Taimia ja muuta

Minulla on ollut kasvihuoneessa monenlaisia siemeniä kylmäkäsittelyssä ja itämässä. Itäminen on ollut kovin surkeaa. Eilen huomasin yhden suuren onnistumisen.

Punainen jättikarhunputki Angelica gigas on itänyt. Taimia on tulossa vieläpä useita. Kannatti olla sitkeä. Taimet saavat kasvaa purkissaan koulimiskokoon. Sitten saan toivottavasti useita uusia karhunputkia puutarhaani. 

Jättikarhunputki on yksi parhaista pölyttäjäkasveista. Se on jatkuvasti täynnä mehiläisiä. Tänä vuonna taitaa vain olla harmillisesti välivuosi, ei ole yhtään taimea kasvamassa, jättiputki kun kuolee kukinnan jälkeen. Sen takia olisi hyvä saada näistä pysyvä kierto. Syksyllä sain paljon siemeniä talteen, osan kylvin suoraan maahan, odotan josko edes muutama niistä itäisi.

Viime vuonna omista siemenistä kylvetyt väinönputket selvisivät talvesta ja uhmaavat rohkeasti tulevia kylmiä ilmoja. Tänä vuonna kylvin samoja siemeniä, ovat siis ylivuotisia. Tasan yksi taimi on itänyt. Sekin riittää, jotta saan näihin saman kierron kuin jättikarhunputkessa.

Lipstikassa on upea väri kun se nousee maasta. Sen tähden lipstikka pitää kuvata joka kevät. Kasvi on pysynyt hyvin kurissa kivikehässään. En anna sen siementää, sillä muuten tienoo olisi täynnä lipstikan siementaimia. Yksi puska riittää minulle.

Vaikka kasvihuoneessa kasvaa esikasvatuksessa lähinnä perennoja ja kylmää kestäviä tuoksuherneitä, peitin kaikki taimet tuplaharsolla. Sen verran on yöpakkasia luvassa ja kylmiä päivälämpötiloja, että parempi suojata taimet. Jos aurinko ei paista, ei kasvihuone lämpene päivin auringon voimasta eikä lämpöä varastoidu sen kivirakenteisiin.

Siskolta viety jouluruusu kukkii salaa, kaikki kukat ovat lehtien alla piilossa. 

Kaikissa muissa jouluruusuissa on niukasti lehtiä, tai vain kuolleita lehtiä. Tämä salakukkija sen sijaan tekee tuuhean lehdistön ja kukat lehdistön suojaan. Jouduin oikein kaivelemaan, että sain kukat kuvatuksi.

Tekee tuskaa puutarhan puolesta ensi yönä alkavat yöpakkaset ja takatalvi, joka kerta kun katson sääennustetta, on takapakki pidentynyt. No nyt saadaan painettua sitä kaipaamaani hätäjarrua. Kai se toukokuussa helpottaa.

Elokuu yllätti

 Olen järkyttynyt tällä viikolla kaksi kertaa. Ensimmäinen kerta tapahtui isossa marketissa kun menin puutarhaosastolle tarkoituksena katsella taimivalikoimaa, tai onko mitään alennuksessa. Ei ollut mitään koska ei ollut enää taimia. Toisen kerran järkytyin instaa selatessa, kukkasipulit ovat saapuneet markettien valikoimiin. Minusta tuntuu, että elän täysillä parasta keskikesää, ei tässä vielä varustauduta mihinkään loppukesään tai ennen talvea tulevaan vuodenaikaan.

Tokihan jos katson puutarhaani, niin elokuinen se on. Satokausi on kiivammillaan, kerään siemeniä varastoihin, tyhjennän kasvihuonetta salaattien kasvatuskulhoista ja menehtyneistä kurkuntaimista. Nurmikko kasvaa silmissä ja kastelun tarve on olematonta. Hortensioiden paras aika on ihan kohta ja monesta kasvista voi jo leikata kukkavarsia pois.

Kaukasiantörmäkukka 'Miss Willmot' on jaksanut kukkia jo monta viikkoa, ainakin kuukauden päivät. Siementaimet ovat olleet toivottuja, mutta vielä jälkikasvua ei ole siunaantunut. Ehkä autan ja kerään tänä vuonna siemeniä talteen kylvöjä varten.

Arvilan alkuperäinen syysleimu voi hyvin. Olen laittanut tätä kahteen paikkaan jotta kanta ei häviä. Jotain opin 2015-2016 tappotalvesta, aina pitää olla kaksi kasvustoa, vähintäänkin. Silloin tämä lähes kuoli, vain pari pientä versoa selvisi ja niistä on muodostunut jo osin näin tuuhea pensas. Toinen kasvaa arboretumissa.

Nimetön salkoruusu pitää yllä puutarhan hempeää osastoa. Tämä kukki myös viime vuonna. Kukat ovat kuin silkkipaperipalloja.

Olen vihdoinkin saanut useamman syysvuokon viihtymään. Tämä on lajike 'White Swan'. Se onkin ainut syysvuokko jonka lajikkeen tiedän, muut on hankittu pelkällä nimellä syysvuokko. Kukka on selkeästi valkoisempi kuin tavallisella syysvuokolla. Tässä kohtaa muuten havahduin siihen, että puutarhassani on yllättävän paljon valkoista kukassa tähän aikaan vuodesta. Valkoinen on hyvä väri, se tasoittaa muiden kasvien ehkä leiskuviakin värejä.

Jossain kohtaa lupasin lisää kuvia koreatörmäkukasta, lajikkeesta 'Cherry Blossom'. Kuten näkyy, valo vaikuttaa paljon siihen miltä kukan sävy näyttää. Auringossa se on kirsikkainen, varjossa tummempi. Tykkään tästä todella paljon siitäkin huolimatta, että törmäkukkien tapaan kukkavanat elävät ihan omaa elämäänsä eivät suostu olemaan rivissä ja säntillisiä. Joukkoon oli eksynyt pari valkoista ja vaaleanpunaista, en raaskinut nyppiä niitä pois.

Pakko laittaa yksi kuva jättikarhunputkesta, se on nyt komeimmillaan vaikka lehdet alkavat jo kellastua. Harmi ettei tämä ole helppo lisättävä. Tai ehkä se on onni, muutoin minulla olisi puutarha täynnä punaista jättikarhunputkea.

Kohta joudun jättämään puutarha-asiat sikseen. Maalipensseli ja juuri valmistunut kirjahylly odottelevat maalaria. Ensin pitää tehdä suojaukset sillä joudun maalaamaan kirjahyllyn paikoillaan. Minulle helpointa olisi ollut maalata osat autotallissa, mutta tämä oli helpointa miehelle joka teki kirjahyllyn ja näin saatiin remontti etenemään vähän ripeämmin. Pitää vain tehdä huolelliset suojaukset ettei tapetti tai muut valmiiksi remontoidut osat tahriinnu.

Luova tauko puutarhaan

 Puutarhatöiden suhteen on menossa pieni tauko, ihan vain polven takia jota kiusaa nivelrikko taas normaalia enemmän. Ja toinen syy on tämä kuivuus, meillä ei ole taaskaan satanut hetkeen ellei lasketa yhtä milloin tai kahden sadetta mukaan. Ei kasva edes rikkaruohot niin ei tarvitse kitkeä. Muutamia siirtoja ehdin aloitella ennen polvivaivan pahenemista, mutta nekin saavat odotella viimeistelyä sateita, en halua käyttää aikaani ja voimia ylenpalttiseen kasteluun omasta kaivosta huolimatta.

Uuden hortesiapuutarhan ja metsän rajasta tuli oikein kaunis ja sopusuhtainen. Tulevaisuudessa maa on tuosta mullalla, nyt siinä on kate sanomalehden päällä jotta alla kasvavat rikat kuolevat omia aikojaan pois. Lisää kasveja mahtuu, mutta katteen ansiosta voin hankkia niitä pikkuhiljaa harkitusti tai näin harhaisesti kuvittelen. Kun pääsen taimimyymälään tai löydän aletaimia, niin kaikki harkinta ja suunnittelu unohtuu sen sileän tien.

Hortensiaputarhan valkotäpläimikät voivat erinomaisen hyvin. Toista on luumulehdossa jossa on aivan liian aurinkoista ja paahtavaa valkotäpläimikälle. Harkinnassa on siirtää  kaikki taimet sieltä pois tänne hortensiapuutarhaan. Polun toiselle puolelle voisi tehdä tasaisemman rivistön.

Ihana nimetön laukkani kukkii sittenkin vaikka aluksi näytti ettei yhtään kukkavanaa ole nousemassa. Siementaimia saisi tulla jotta saan tätä levitettyä.

Tänä vuonna en löytänyt kuin kaksi jättikarhnputken angelica gigas taimia. Molemmat tai ainakin tämä suurempi yksilö kukkii tänä vuonna. Koko on todellakin jätti, korkeutta alkaa olla puolitoista metriä. Yritän muistaa kerätä osan siemenistä talteen esikasvatusta varten, siemenet näyttävän itävän meillä heikosti luonnollista tietä.

Tänä vuonna on ollut maltillinen liljakukkojen vuosi. Tarkistan silti liljat päivittäin. Kukkoja en ole nähnyt mutta munoa ja toukkia on löytynyt. Listin ne heti pois niin uusi liljakukkojen sukupolvi ei pääse kasvamaan.

Tästä kasvista kuulette vielä lisää kunhan sitä alkaa kukkia enemmän tämän yksittäisen kukan kaveriksi. Kyseessä on scabiosa atropurpurea 'Cherry Red' koreatörmäkukka joka on kesäkukka eli todennäköisesti ei talvehdi. Väri on kuitenkin sen verran upea, että olen valmis esikasvattamaan tätä toistekin. Uskoisin tämän olevan myös pölyttäjien mieleinen. 

Puutarhaisaa viikonloppua kaikille.

Siementaimia ja alelöytöjä

Kun käyttää kompostimultaa, voi tehdä mitä mielenkiintoisempia löytöjä omasta puutarhasta. Tämän kesän pahimmat valloittajat ovat tomaatti ja nukkapähkämö. Jos kaipaat nukkapähkämön taimia niin saa tulla hakemaan, olen ottanut osan talteen. Muutaman tomaatin jätin huvikseni kasvamaan, ei niistä haittaakaan ole.

Nukkapähkämön siementaimia uudella istutusalueella. Kestää kompostin ja ties mitä. Itse kasvi on herkkä häviämään kuten viime talven jäljiltä kävi, mutta siementaimia riittää paikkaamaan aukkokohtia.

Talon kivijalan vierestä kitkin kottikärryllisen sormustinkukan siementamia pois. Sormustinkukka olisi todella kaunis kivijalkaa vasten mutta tuo siihen kosteutta joten ei jatkoon.

Tämä ihana pioniunikko tuli messujen ilmaisen siemenpussin mukana. Laitan siihen langan merkiksi sillä haluan ottaa siemenet talteen.

Onkohan näsiästä helppo saada siementaimia? Ainakin näsiä tekee marjoja, kutakuinkin ensimmäistä kertaa. Vaarallisen värisiä ja pitääkin muistaa varoittaa lapsenlapsia, että näihin ei saa koskea.

Jokainen punaisen jättikarhunputken siementaimi on ilon kiljahduksen asia. Kuvassa niitä on peräti kolme ja kaupan päälle yksi varjoliljan siementaimi. Ja itämiskohta valikoitunut vieläpä niin, ettei taimia tarvitse siirtää pois.

Luulin talven vieneen kaikki salkoruusujen taimet. En ottanut huomioon mahdollisia siementaimia. Tämä on sellainen ja puutarhan ensimmäinen salkoruusun siementaimi. Tiedän myös siitä, etten ole istuttanut näin haaleaa salkoruusua talon viereen. Hyvin sopii harmaamalvikkien joukkoon.

Nämä aprikoosipuut ovat siementaimia mutta eivät minun kasvattamiani. Ostin ne viime vuonna Mustilan taimipäivästä ja talvetin ne vanhan kasvihuoneen mullassa. Ja niin teen myös ensi talvena. Kaikki kolme taimea ovat kasvaneet huimasti kesän aikana. Aluksi pidin niitä kasvihuoneessa, mutta ovat majailleet muutoin tässä kasvihuoneen nurkilla. Aluslautaset otin toistaiseksi pois ettei sadevesi jää seisomaan juurelle.

Sitten niihin alelöytöihin. Tokmannilla oli taimireppanoita myynnissä 0,50 eurolla. Ostin pelastin valkoisen kiiltoleimun (ei tarvinnut jakaa omaa kasvustoa) ja neljä tarhapäivänliljaa, lajikkeena 'Little Gipsy Ruby'. Hienointa oli se, että molempia oli hankintalistalla. Istutin kaikki reppanat kasvihuoneen uusimmalle alueelle. Tosin joudun korjaamaan ihanaa istutuskatetta jonka sain Kekkilältä esiteltäväksi Avoimiin Puutarhoihin. Sitä onneksi riittää ja saan taas yhtenäisen ilmeen.

Päivänliljat ovat nuo maata viistävät heinät etualan esikoiden takana. Esikot ovat siemenkasvatuksia, uskalsin laittaa ne maahan koska aluetta kastellaan jos ei sada. Tänään tosin saatiin peräti 16mm vettä ja se riitti kasteluun. Esikoita on myös päivänliljojen takana. Ne ovat mysteerieskoita eli nimettömiä. Etualan esikot ovat Double Primrose-lajiketta. Paikka voi olla esikoille liian aurinkoinen, mutta seurataan tilannetta ja siirrän ne tarvittaessa muualle.

Pomppimista asiasta toiseen

 Eipä ole jutullani mitään ajatusta mutta ei anneta sen häiritä. Olen käyttänyt kaikki illat puutarhassa, tai sen mitä sateilta on voinut. Pari tuntia vähintään on ehtinyt tehdä puutarhatöitä ennen hämärän tuloa. Arboretumin molemmat alueet ovat valmiita, kaikki arboretumin istutusalueet on kitketty ja kantattu. Tänään siirryin kasvimaan ympäristöön ja ehdin jopa kääntää sitä osaa kasvimaasta josta sato on kerätty. Hyvällä vauhdilla etenee.

Seljapihlaja kukki alkukesästä niin vauhdilla etten ehtinyt ottaa kukinnosta kunnon kuvaa. Marjat ehdin kuvata ja ne ovat tuollaiset hauskan pitkulaiset, väritys on upea hailean oranssi, vähän vaikea kuvailla oikeaa sävyä.

Tätä kaunotarta luulin ensin ruusuksi kunnes tajusin etten ole tuohon mitään ruusua istuttanut, sehän on päivänlilja 'Lacy Doily'. 

Punalatvat kestivät hyvin siirron vaikka nousivat keväällä todella myöhään. Hetken jo ajattelin näiden olevan menetettyjä. Perhosia en ole kukinnoissa nähnyt, mutta tällä viikolla on muutenkin ollut tosi vähän perhosia, jopa kimalaisia on näkynyt vähän. Tai sitten ovat olleet päivällä ja häipyneet illalla kun minä olen ehtinyt puutarhaan.

Jopa pörriäisten kestosuosikki, monen kesän ykkönen, punainen jättikarhunputki on ollut ilman pölyttäjiä. Tätä ei voi muuten sanoa ahkeraksi siementäjäksi. Viime vuonna kukkineista kasveista sain kolme uutta taimea. Onneksi edes ne, niin en joudu ostamaan uutta. Ja ehkä kannataa kerätä siementen kypsyttyä osa talteen ja kokeilla kylvöjä valvotuissa olosuhteissa.

En väsy ihastelemaan punahattuja jotka onnistuin ensi kertaa säilyttämään hengissä talven yli sekä kukkimaan näin komeasti. Viikon päästä lauantaina on Mustilan taimipäivä ja sieltä toivon löytäväni joko tätä samaa väriä lisää tai sitten jotain toista kivaa väriä yksinkertaisella kukalla.

Löysin alennusmyynnistä 'Makamik' koristeomenapuun. Se odottelee vielä istuttamista koska epäröin kahden eri paikan välillä. Koristeomenapuiden ainut arvo ei ole kukissa, myös pienet omenat ovat koristeellisia. Ruusuomenan omenat ovat hädin tuskin herneen kokoisia mutta miten kauniita kun niitä on paljon. Kuvan alareunassa näkyy surkeassa kunnossa olevat, ruskeiksi palaneet ja osin kuolleet 'Lumikki' verhoangervot. Lumikin pitäisi olla kuivuutta sietävä, mutta pitkä hellejakso oli liikaa. Jotain elonmerkkejä on näkynyt vaan kyllähän toipumiseen menee aikaa ja siihen, että kasvustot ovat yhtä laajat kuin ne olivat ennen tappavaa hellettä.

Ensimmäistä kertaa kukkinut 'Hopa' on tehnyt komeat omenat syyskoristeeksi. Nyt jos olisi juhlia, niin varmasti leikkaisin tästä oksia koristeeksi. Syötäväksi näistä ei taida olla, ei edes hilloon.

Loppuun on laitettava kuva yhdestä rosarion muratista. Se kärsi ruusujen pois kaivamisesta mutta tänä kesänä muratti heräsi uudestaan henkiin. Se on moninkertaistanut kokonsa ja yrittää jopa nousta kivimuurille. Haaveissa on muratti kasvamassa ruusujen juurella, muutama vuosi siihen saattaa mennä ennen haaveen toteutumista. Tämä, kuten kaikki maahan istuttamani muratit ovat niitä tavallisia joita myydään kaupoissa kesäkukiksi. Olen istuttanut niitä maahan ilman sen kummempia toimenpiteitä. En suojaa talveksi, ehkä joskus haravoin lehtiä päälle mutta mitään muuta en tee. Ja hyvin ovat kestäneet täällä II-vyöhykkeellä jopa lumettomat talvet.