Tarhavarjohiippoja

Piti tehdä postaus puutarhasta, kun olin sieltä kolme päivää poissa työn takia. Vaan kone jumitti enkä saanut ladattua kuvia. Tehdään sitten postaus viime viikon kuvilla.

Tarhavarjohiipat kukkivat tänä vuonna runsaasti. Ensi kevään pitää muistaa, että vanhat lehdet voi poistaa reilusti. Varjohiippa kasvattaa kuitenkin uudet lehdet vanhojen tilalle.
 

Myös oranssikukkainen varjohiippa kukki runsaasti. Se loisti ilta-auringossa kuin pienet kuparikellot. Nimi taitaakin olla vaskivarjohiippa.

Tämä näkymä on pieni, mutta kaunis ja onnistunut. Nimetön keijunkukka on pärjännyt tuossa loistavasti, suorastaan nauttii kasvupaikastaan. Vieressä kasvaa rikko jonka epäilen olevan lehtorikko. Siinäkin on kasvi josta pidän todella paljon. Valkokukkaisena sopii loistavasti tumman keijunkukan viereen. Kuvassa ei oikein näy, mutta keijunkukan takana kasvaa tummia tulppaaneja.

Tämän aarteen selviämisesti talven yli olen erityisen iloinen. Ostin viime keväänä Mustilan arboretumin kahvilan taimimyymälästä sinikämmenen joka tekee tumman liilat kukat. Taimi oli aika hinnakas mutta kookas. Ja ajattelin, että jos en silloin osta, ei tätä tule enää toiste vastaan. On tässä yksi vika, ehkä se on pysyvä ominaisuus tai sitten sateisen kevään vika. Kukat eivät tahdo avautua kokonaan vaan jäävät tuollaiseksi puolitien kukiksi.

Täällä on ahkeroitu lisää pumppuhuoneen parissa ja koko huone on saatu purettua pois. Tuosta viedään vielä suurimmat betoninkappaleet kaatopaikalle ja sitten voi alkaa rakentamaan tulevaa istutusaluetta. Jotain korkeaa ja peittävääkin on laitettava jotta kaivon päällä oleva pumppu peittyy. Reunaan tulee isoja kiviä, mutta vasta syksyllä kun maa on jäässä ja kestää konevoiman ilman suurempia vaurioita.

Hankintoja

 Hyvin maltilliset ovat olleet tämän vuoden taimiostokset. Osa uusista taimista on itsekasvatettuja, mutta  nyt ei mennä niihin. Kävin kesän alussa Mustilan arboretumin taimimyynnissä samalla kun noudin tilaukseni Viherpeukaloilta. Onneksi muuten noudin tilaukseni, olivat laittaneet väärän kärhön tilaukseeni. Kun huomautin asiasta, sain vain tylysti annetun kehoituksen tarkistaa mitä olin tilannut. Tarkistin ja edelleen uskalsin väittää saaneeni väärän kärhön. Tämän jälkeen suostuivat tarkistamaan asian ja huomasivat saman kuin minäkin. En yleensä ole palvelun suhteen kovin vaatelias, mutta tällä kertaa laittoi kyllä hivenen nyppimään. Sain sentään pahoittelut ja kärhö vaihdettiin oikeaksi.

Tällainen oli otettava kokeiluun Mustilan arboretumista. Kasvupaikan löytäminen oli haastavaa, sillä on varauduttava siihen, että kasvaa oikeasti puuksi. Taimesta en hoksannut ottaa kuvaa, kovin pienihän se on vielä. 

Sinikämmen joka tekee tummahkot liilat kukat, no ihan pakko saada vaikka valkoinenkin on vielä hankkimatta. Tämäkin sieltä arboretumin kahvilan taimimyynnistä. 

Sieltä varsinaisesti taimimyymälästä en tehnyt kuin yhden taimiostoksen. Löysin uuden kääpiökurjenmiekan jollaista minulla ei vielä ole.

Uusi päärynäpuu ei liity millään tavoin edelliseen retkeen. Mieheni on toivonut jo pitkään punalehtiruusun hävitystä. Se on käynyt omassakin mielessä sillä paikalle kävisi paremmin kolmas päärynäpuu. Se oli tuumasta toimeen, ruusu lähti lopulta kevein mielin sillä sitä löytyy toinenkin taimi navetan kulmalta.

Saunan takana kasvaa nyt kolme päärynäpuuta. Vasemmalta lähtien vanhin puu 'Mlievskaja Rannaja' kukkii vuosittain, mutta ei tee hedelmää pölytyksen puutteen takia. Keskellä on uusi puu ' Tshizhovskaja' ja se on toivottavasti hyvä pölyttäjä edelliselle. Kolmas puu oikealla on 'Suvenirs', joka ei ole kukkinut vielä koskaan. Suvenirs pitää leikata ja katsoa auttaako se kukintaan. Sen kasvutapa on ollut alusta alkaen hyvin erikoinen ja kitulias. Lian lähellä kasvava koivu voi myös vaikuttaa asiaan.

Mutta palataan vielä retkeeni. Viherpeukaloiden tilaus sisälsi 'Ruby' alppikärhön, kirjoangervo 'Genpei' 6 kpl, koreakotakuusaman nana variegata, tarhakotakuusaman 'Bristol Ruby' ja isabellansyreenin 'Miss Canada'. Näiden lisäksi ostin myymälästä lisää päivänliljoja. Lisäksi sieltä löytyi pieniä todella edullisia alle neljän euron syreenintaimia. Niistä ostin kiinansyreenin, joka minulla on ollut joskus, menetin sen jonain tappotalvena. Toinen syreeni on lajiketta 'Maidens Blush' ja kolmas syreeni lajiketta 'Nadezhda'. Saapa nähdä miten menestyvät meillä.

Sokerina pohjalla. Satuin Prismaan kun siellä oli kaikki puut - 30 % tarjouksessa. Tietysti siellä sattui olemaan myös 'Royalty' koristeomenapuu jota olen havitellut. Olihan se ostettava. Kotona sitten pähkäilin mihin sen istutan. Arboretumista löytyi paikka kunhan ensin kaivoin siitä kukkavuorenpihlajan pois. Pihlaja ei ole viihtynyt, on aina täynnä kirvoja ja kasvoi kituen. Pihlaja siirtyi rosarion murheeksi ja niin hänen kuninkaallinen korkeutensa löysi uuden paikkansa.

Tällä hetkellä onkin hyvä tilanne, ei yhtään kasvia istutettava, muutama siirto on edessä mutta niillä ei ole mitään kiirettä.

Arkea ja juhlaa

 Eilen, lauantaina päättyi perheemme perusopetuksen taival. Sitä riitti 21 vuotta, alkaen esikoisen kouluun lähdöstä ja päättyen eiliseen kuopuksen ysiluokan päättäjäisiin. Äitinä olen yhdellä tapaa helpottunut. Erityisen kiitollinen olen tästä viimeisestä vuodesta lapseni opettajalle ja luokan ohjaajalle. Mahtavaa työtä joka toivottavasti kantaa pitkälle opintoihin asti.

Muutoin elämä on ollut arkea ja puutarha-arkea sateen ja paisteen lomassa. Kanttaamisen siirsin suosiolla kuivempaan ajanjaksoon ja olen tehnyt kaikkea muuta.

Yläpihan istutusten keskiympyrän nurmikon oli aika lähteä. Sitä ei ajettu tänä vuonna kertaakaan koska tein vihdoinkin päätöksen nurmikon vaihtamisesta kivituhkaan. Aika sotkukasa se olikin, kuin viidakko.

No eipä tuo ole kaunis ilman nurmikkoakaan. Tänään on tarkoitus hieman tasata pohjaa, levittää tuohon kaksinkertainen kangas ja reunustaa ympyrä kivillä. Ensi viikolla toivottavasti tulee jo kivituhkaa ja sitten on tietysti edessä kivituhkan kärräystä ja levitystä. Ihan varovasti haaveilen tähän sijoittuvasta metallisesta paviljongista. Ehkä voisin ostaa sen itselleni lahjaksi kun seuraavan kerran täytän pyöreitä.

Retroesikkoni näyttivät aikaisin keväällä tosi kärsineiltä. Kukinnasta sitä ei huomaa, hienosti voivat. Väri on kyllä aika ärtsy, näkyvät kauas puutarhassa. Tykkään silti sillä keväisin pitää olla väriä.

Hempeämpää löytyy uuden kasvihuoneen läheltä jonne istutin viime syksynä reunuskasviksi uutta kellukkaa. Lajike on 'Bohema Pink'. Sanoisin nimensä veroiseksi. Otan uusia kuvia kunhan kukkii enemmän.

Sinikämmen selviytyi talvesta. Ei ole ehkä ihan niin tuuhea kuin parina aikaisempana vuonna mutta on hengissä, se on tärkeintä. Lisääntymään en ole tätä saanut vaikka kylvän siemenet joka vuosi maahan. Tänä vuonan aion tehdä samoin, mutta vaihdan paikkaa ja ehkä jopa muistan merkitä sen ylös etten kitke mahdollisia taimia rikkaruohoina pois. Niinkin saattaisi käydä.

Piskuinen kolmilehteni on kasvanut tuossa jo kolme vuotta. Vihdoinkin se kukkii. Ja miten kaunis voikaan yksi kukka olla. Tarkempi lajike taitaa olla nimilapun perusteella punakolmilehti. Kiurunkannuksen puska tätä vähän ahdistaa joten taidan kaivaa kiurunkannuksen mukulat toiseen paikkaan. Näin herkkää aitoa prinsessaa ei sovi tulla liian lähelle.

Loppuun on laitettava kuva 'Aili' vaaleanpunaisen herukan kukinnasta. Mieletön määrä tulossa marjoja jos mitään kommelluksia ei satu. Nyt olisikin saatava viinimarjoista hyvä sato, sillä vadelmasato tulee olemaan huonoin miesmuistiin. Keltaiset vadelmat kärsivät talvesta ja punaiset söivät jänikset poikki. Ensi vuonna jos hyvin käy, meillä juhlitaan tähän aikaan perheemme ensimmäisiä lakkiaisia ja haluaisin hyödyntää niiden tarjoiluissa oman maan antimia kuten marjoja.