Näytetään tekstit, joissa on tunniste ovet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ovet. Näytä kaikki tekstit

lauantai 14. syyskuuta 2024

Makuuhuoneen remontti on valmis

Vihdoinkin pääsimme muuttamaan takaisin makuuhuoneeseen. Vajaa kaksi kuukautta teimme remonttia. Tahti olisi voinut olla nopeampikin, mutta mitäpä sitä kiirehtimään kun ei ollut pakko. Vaikka täytyy sanoa, että pensseli oli tällä kertaa kädessä monesti terapiapensseli. Kun maalasi neliöittäin katto- ja seinäpinta-alaa, unohtuivat murheet ja murehtimiset. Sinisen salin seinät ovat imeneet itseensä niin paljon kipua ja kyyneleitä kuin myös iloa toipumisesta ja parantumisesta.

Vanhempien valtakunta on nyt sininen sali, onhan se oikeasti toinen talon saleista.

Ikkunoista puuttuvat vielä verhot, niillä ei ole kiire kun on pärjätty jo 19 vuotta ilman. Verhot siis tulevat kunhan löydän ne käytettyinä. Uudet rullaverhot ostimme ruotsalaisesta huonekaluliikkeestä. Sieltä löytyi tummansiniset pimennysverhot, juuri täydellisen väriset. Valkoiset olisivat erottuneet liikaa sinisistä seinistä.
Kattokruunu on uusi, tai uusi vanha. Meille uusi, mutta käytettynä kesällä kirpparilta ostettu. Puuttuvat kristallit löytyivät taas mahtavalla palvelulla vanhan tavaran kaupasta. Kattorosetin maalasin katon väriseksi ja koristelin kuparinvärisellä maalilla. Olen oikein tyytyväinen lopputulokseen. Rosetti on sekin hankittu käytettynä, se ei ole kipsiä vaan uretaania. Pieni myönnytys nykyajalle.

Vanhoja kalusteita palasi omille paikoilleen. Kampauspöytäni tuolin kangas vaihtuu talven aikana siniseen. Kangas on jo hankittu, mutta teen työn sitten kun olen saanut entisöintikurssilla miehen vaatekaapin ovet valmiiksi. Vaatekaappini päälle kaivoin omista kätköistä pärekoreja, enää sinne ei laiteta epämääräisiä pahvilaatikoita.
Lattia on suopakuurattu kolmeen kertaan. Ehkä olisi voinut enemmänkin mutta en enää jaksanut. Sänkyä meillä pedataan harvoin, päiväpeitot säilyvät yhdessä pärekorissa silloin kun niitä ei tarvita. Miehen vaatekaappi tulee tuolle tyhjälle seinänpätkälle, siihen missä se on aina ollut. Seinän sävyt ovat itse sekoitettuja, ensin olin kauhuissani näin sinisestä huoneesta, vaan kun väreihin tottui, olen enemmän kuin tyytyväinen.
Täydellinen huone ainakin omasta mielestäni. Maton saatan vaihtaa. Kunhan ehdin, testaan tähän salin punaista DDR:n villamattoa. Jos se käy tuota vaaleaa villamattoa paremmin, saa vaalea siirtyä saliin. Tuolit ovat löytö kirpparilta monta vuotta sitten. Ne ovat 1970-luvulta vaikka niiden muotokieli on hyvin paljon uusrenessanssia. Huone on kalustukseltaan iloinen sekoitus mutta kaikki ovat tummaksi petsattua puuta. Laitan myöhemmin ennen ja jälkeen kuvia, pitää ensin saada hallintaan kuvakaaos joka odottaa siirtoa puhelimelta tietokoneelle.







tiistai 12. syyskuuta 2023

Muuttovalmis

Isännänhuone on muuttovalmis. Kaksi sertifioitu rakennustarkastajaa tekivät vielä viimeisen lopputarkastauksen. On tuosta hyvä kävellä läpi kissojen vessaan. Parannusehdotuksena tuli toive mukavista nojatuoleista jotka ovat sopivasti aseteltu talvisen takkatulen suuntaan. 

Muutaman päivän haluan fiilistellä näin, ilman huonekaluja. Tarkastajien toiveet nojatuoleista toteutuvat siten joskus tällä viikolla. Takan päätimme jättää maalaamatta, sen värin suhteen ei löytynyt oikein mitään hyvää ratkaisua. Annetaan olla nyt noin ja jos joskus tulee hyvä idea väristä, maalataan sitten. Tuohon lattian reunoja kiertävään raitaan olen oikein tyytyväinen. Idea siihen tuli mm. Sibeliuksen syntymäkodista jossa yhdessä huoneessa on vastaava lattia.
Nyt kaikki ovet ovat samankaltaiset peiliovet. Sellaiset tässä talossa on alunperin ovet olleet, kunnes jossain 1980-luvun remonttikiimassa ne oli vaihdettu laakaoviin. Vasen ovi vie vanhempien valtakuntaan, seuraava ovi kylpyhuoneeseen. Ovi jossa on lasipeilit vie kodinhoitohuoneeseen ja sen oikealla puolella oleva ovi vie lastenlasten huoneeseen. Kuvasta jää pois keittiön oviaukko jossa ei ole ovea eikä siihen tehdä ovea, käytössä ovi on todettu turhaksi.
Tässä näkyy keittiön oviaukko vanhan kirjakaapin vieressä. Kaappi on löytö pojan talon ulkovarastosta. Se kunnostettiin ja nyt se sai arvoisensa paikan. Upea alkuperäinen ootraus ei kaivannut kuin kiillottamista. Ovien taakse jää piiloon puukorjaukset jotka kaappiin piti tehdä lahon alaosan takia.

Kuvassa kirjahylly on vielä kesken ja niin se on todellisuudessakin. Mies vielä pohtii alaosan ovien toteutusta. Alaosan kirjat olen jo siirtänyt takaisin hyllyilleen. Ne joutivat hetkeksi pois jotta huoneeseen saadaan sähköt. Uusi valaisin minulla on etsinnässä, toistaiseksi laitoimme vanhan paikoilleen, kivalta sekin näyttää. Kirjahyllyn vihreä lattialista on jo maalattu ruskeaksi ja on paikoillaan. Hyödynsimme omista varastoista löytynyttä listanpätkää.
Ranstakan säilytykseen sain idean isältäni. Vanha, kirpparilta löytynyt metalliämpäri saa toimia säilytysastiana. Ranstakkaa käytetään päivittäin joten siinä on aina tuhkaa ja nokea. Nyt pysyy lattia siistinä.
Koska remontti muutoin oli hyvin edullinen, raaskimme ostaa pistorasioiksi ja kytkimiksi Renova-sarjaa. Olen pitänyt kirjaa remonttikuluista. Koko remontti maksoi tarvikkeineen 1302€. Huoneessa on n. 22m2 joten neliöhinnaksi tuli n. 59€, se on todella edullista.  Edullisen hinnan salaisuus on puutavara joka pääosin löytyi meiltä omista varastoista sekä itse tekeminen. Kirjahylly suunniteltiin niin, ettei siihen tarvinnut ostaa puutavaraa muuta kuin yksi koristelista ja taustan levyt. 
Kalleimmat yksittäiset asiat olivat eristeet joihin meni 371€ (koko lattiaa ei eristetty uudelleen), maaleihin käytettiin rahaa 331€. Osa maaleista oli edellisistä remonteista jääneitä. Edellisestä remontista on jo vuosia aikaa, kyllä huomasi tarvikkeiden kallistumisen. Ja esim. maalit kallistuivat lisää remontin aikana. Listoihin olisi saanut menemään satasia, mutta niissäkin selvisimme periaatteessa vain työllä kun kunnostin vanhat käytettyinä hankitut karmilistat uuteen käyttöön. Yksi pitkä lista vaati neljän tunnin työn. Mies teki karkeasta puutavarasta lattialistat itse, kattolistaan löytyi pääosin oma puutavaraa, vain koristeellinen listaosa ostettiin.

Sisustamisen hintaa en uskalla edes ajatella. Uudet matot ja valaisin lienee ne kalleimmat. Ne hankin sitten kun lattialle ja kukkarolle sopivat tulevat vastaan.


keskiviikko 30. elokuuta 2023

Remontin loppusuora

 Remontin loppuvaihe on hidasta kuin mikä. Vaikka ollaan loppusuoralla, niin silti riittää pientä pipertämistä joka vie aikaa. Eilen maalasin kolme pientä peitelistaa ja tänään samat listat uudestaan, huomenna ne saadaan paikoilleen. Yhteensä vartin työ, mutta maalin kuivumisen takia jakaantuu kolmelle päivälle.

Isojakin asioita on saatu valmiiksi, tai ainakin melkein valmiiksi. Lattia on maalattu kahta väriä yhdistävää koristeraitaa lukuun ottamatta.

Huone on vielä ilman sähköjä joten kuvien valaistus on kova työmaavalo joka on tuvan puolella. Sähköjä varten pitäisi tilata pistorasiat ja kytkimet. Ikkunoiden alle tulee varaus sähköpattereille, toistaiseksi niitä ei laiteta, 18 vuotta on pärjätty takan lämmöllä. Ikkunat tuleva tarvitsemaan verhot, ideoita otetaan vastaan verhojen väristä, vihreitä en halua. Ikkunoiden takan näkyy talon takana oleva koivikko, se missä kasvaa niitä kantarelleja runsaasti.
Lattia on maalattu kahteen kertaan. Tällä kertaa maali on Betoluxia, keskellä sävy on Uulan kaakao, reunoilla sama sävy kuin listoissa. Kirjahyllyyn asettelin osan kirjoista, loput sitten kun maalia on kuivunut. Kirjahyllyyn tulee alaosaan ovet. Koska kirjahyllystä tehtiin kiinteä, tehtiin ruskea reuna myös sen eteen. 
Takan edustan lankut määrittelivät ruskean reunuksen mitat. Koristeraidan väri pitäisi päättää, se on joko sama ruskea kuin kirjahyllyssä tai sama vihreä kuin seinäpaneeleissa, miehen kanssa väittelemme asiasta. Tuo yksi väliovi (vie vanhempien valtakuntaan) vaihtuu viikonloppuna vanhaksi peilioveksi jos miehellä on aikaa tehdä vaihto. Sen jälkeen on minun vuoro maalata ovi ja karmit.
Kiiltävää on. Betolux himmenee ajan kanssa ja sitten kun maali kuivuu, nyt se on märkää vastamaalattua. Huone on suurehko, 22 neliötä. Lattiaan upposi maalia yli neljä litraa. Kirjoja on tulossa reilusti lisää, mutta taitaa muutama hylly jäädä tyhjäksi tulevia hankintoja varten. Oikealla puolella yhden hyllyn leveys on yli 80 cm, vasemmalla reilut 70 cm. Pelkkiä puutarhakirjoja tuli yksi 80 cm pätkä.
Kun näin pitkällä ollaan, uskallan miettiä verhojen lisäksi muuta sisustusta. Vanhat matot myyn eteenpäin ja hankin ajan kanssa uudet. Myös kattovalaisin on etsinnässä, voi olla, että vanha laitetaan paikoilleen kunnes uusi löytyy. Huutokaupasta ostin kattorosetin, se on tosin uretaania eikä kipsiä tai puuta, mutta ehkä sen verran voi antaa periksi nykyajalle.

Kyllä tuolla kelpaa viettää iltoja takkatulen ääressä kunhan siihen pisteeseen asti päästään.


keskiviikko 16. elokuuta 2023

Remontti etenee

 Isännänhuoneen remontti etenee vaikkakin hitaasti. Tämä on se vaihe, kun maalataan listoja tms., odotetaan vuorokausi, maalataan uudestaan ja taas odotellaan kuivumista vähintään vuorokausi. Sitten pari listaa naputellaan paikoilleen ja taas tehdään uudet listat joita ei voinut tehdä ennen aikaisempia listoja koska kokoa ei pystynyt mittaamaan tarkkaan. 

Tänään mies laittoi kattolistat paikoilleen, minun tehtävä oli maalata pari pientä listaa jotka tulevat hormin ympärille. Ne saa paikoilleen perjantaina. Kun listaruljanssi on ohi, pääsen ehkä maalaamaan lattian. 

Tapetti ei ole kirjava, huoneessa oleva remonttivalo vääristää, luo varjoja sinne missä niitä ei oikeasti ole. Tapetin "kukkanen" on kuparin värinen, siitä napattiin väri listoihin. Kukan ympärystä on tumman vihreä, siitä otettiin väri alaosan panelointiin. Paneeli on ihan nykyajan levyä, se yrittää jäljitellä paksua lankkua. Käytimme remontissa niin paljon kuin mahdollista, jo meillä olemassa olevaa puutavaraa. Jouduimme ostamaan vain lattialistojen puutavaran ja vähän kattolistan puutavaraa. Siis todella vähän.
Vähän jännitin näin voimakkaita värejä, mutta olen erittäin tyytyväinen, että ne tuli valittua. Lattiasta tulee samanvärinen kuin keittiön lattiasta, reunoille tulee ruskea kierto. Yllä näkyy testailua lattialistan ja lattian väristä. Takka jää todennäköisesti valkoiseksi, yläosan vihreä raita maalataan piiloon. Tähän keittiön oviaukkoon ei tule ovea, siihen  tulee verho joka tulee olemaan lähinnä koristeena.
Kylpyhuoneen ovi joutui olemaan vain 17 vuotta ilman maalia. Nyt sitä on ihan outo katsella maalattuna. Tekisi kieltää käyttö ettei oveen tule likaisia sormenjälkiä. Valokatkaisija on menossa uusiksi, siksi se keikkuu irrallisena. Kaikki karmilistat ovat vanhoja. Poistin listoista vanhat maalit kuumailmapuhaltimella, hioin ne ja maalasin kahteen kertaan. Yhteen pystylistaan meni neljän tunnin työ, mutta maksoi se vaivan, ne ovat hienot ja maailma säästyi 21 uuden listan tekemiseltä.
Tätä puolta huoneesta en kuvaa mielelläni, mutta hyvähän tästäkin vaiheesta on olla kuva. Yläosaan tehdään kiinteä kirjahylly eikä sen taustalle riittänyt tapettia. Sen voi maalata, kirjojen takaa asiaa ei erota. Kuva on otettu ennen kattolistojen laittoa. Vasen ovi on kylppärin ovi, keskimmäinen kodinhoitohuoneen ja oikeasta ovesta pääsee lastenlasten huoneeseen. Huoneessa on peräti viisi oviaukkoa, erittäin hankalaa kalustuksen suhteen.
Ikkunoiden alaosa on vielä vanha valkoinen, olen pähkäillyt niiden väriä. Ehkä maalaan ne samalla värillä kuin listat eli ruskealla. Mitä mieltä olette? Taas harmittaa nuo 1980-luvulla vaihdetut ikkunat, että onkin menty tekemään sellainen virhe. Onneksi sentään ovat alkuperäisten T-mallisten ikkunoiden mukaiset.
Rakastan tätä tapettia. Kuvassa näkyy parhaiten kukkakimpun kuparinhohtoinen väri ja se miten kultakuvio oikeasti kiiltelee kun valo osuu siihen sopivasti.

Remontin hitaus on toisaalta antanut aikaa puutarhalle. Olen saanut tehtyä kitkemistä ja sadonkorjuuta. Kanttaus odottelee edelleen jonkinsortin inspiraation välähdystä.


lauantai 15. heinäkuuta 2023

Isännänhuoneen remontti

Välittömästi Avoimien Puutarhojen jälkeen aloitimme isännänhuoneen remontin. Huone on remontoitu aikoinaan 1970- ja 1980-lukujen taitteessa koko talon remontin yhteydessä. Nyt me puramme sen remontin jäljet pois ja palautamme vanhaa uuden tilalle. Seinät olen maalannut vihreiksi noin 15 vuotta sitten peittämään vanhat tupakan kellastamat maalit.

Huone oli tyhjennetty parissa tunnissa. Ja näyttää todella kolkolta ja siltä, että remonttia kaipaa. Ovet tulevat yhtenäisemmiksi remontin yhteydessä.
Takka on muovitettu ja sen jälkeen muovitettiin kaikki ovet. Tuo puujäljitelmä ovi vie vanhempien valtakuntaan ja se on teipattu umpeen, muissa ovissa on muoviset vetuketjuovet sillä tämä on se huone josta kuljetaan talon kylpyhuoneeseen.
Kattopahvit revittiin ihan ensimmäiseksi pois. Nyt on poistettu koolauksetkin. Katto pystytään pelastamaan vaikka siinä on yhdellä sivulla jonkun ikivanhan vesivahingon jäljet. Alkuperäisiä kattolistaja on tallessa kahdella seinustalla mutta todennäköisesti joudumme poistamaan ne jotta kattonurkat saadaan tiivistettyä.
Lattiasta on kaksi kerrosta muovimattoa ja paksu lastulevy poissa ja onpa ne viety jo kaatopaikalle. Nuo tummat kohdat ovat olleet peltien peitossa ja niissä näkyy lattialankkujen alkuperäinen ruskea sävy. Ihan takan edessä on ollut hauska kolmion mallinen pelti.
Lankkulattia on erinomaisessa kunnossa, sille riittää pääosin putsaus ja uudelleen maalaus. Ylös se joudutaan nostamaan jotta pääsemme tarkistamaan ja tarvittaessa vaihtamaan eristeet.
Lankkujen nosto on aloitettu. Samassa muinaisessa remontissa on vedetty lattiaan vesi- ja viemäriputket ja tiesimme odottaa lasivillaa. Tässä kohtaa lattia on ruma sillä lankut on joku vetänyt poikki moottorisahalla. Kyllä ne korjattua saadaan mutta vaatii työtä. Villat ovat täynnä hiirenpaskaa ja pesiä. Hiiret ovat nyhtäneet villaa ja jopa nakertaneet vesiputkien ympärillä ollutta styroksia.

Minä siivosin villat pois, mies irroittaa lattiaa. Lopulta tuosta tuli neljä jätesäkillistä villaa. Kuvan ylälaidassa näkyy tärkeä työväline lattialankkujen naulojen irroitukseen sorkkaraudan lisäksi. Sillä hakataan naulan kanta ylös puusta jolloin naulan saa vedettyä pois puuta rikkomatta.

Remontti jatkuu, viikonlopun tavoitteena on saada kaikki lankut ylös.


 

torstai 1. joulukuuta 2022

2. kierros

 Saimme mieheni kanssa toisen kerran voiton korona-arvonnassa. Tällä kertaa selvisin vähemmällä, tai näin luulisin. Viikon olen sairastanut eikä tauti ole mennyt keuhkoihin. Tukkoinen olo, räkää tulee ja välillä yskittää. Nyt riivaa väsynyt olo kun muutoin helpottaa, tänäänkin nukuin parin tunnin päiväunet. 

Olen myös helpottunut, koko syksyn mielessä on kummitellut sanat: mitä jos taas sairastun jouluksi. Eli, jos korona piti saada toisen kerran, niin mieluummin nyt kuin jouluna. 

Blogi on päivittynyt huonosti, olen kutonut, lukenut valtavasti kirjoja, tehnyt 2000 palan palapeliä. 

Olen ihastellut instassa sienivaloja. Koska sellaisia ei myydä valmiina, tein minäkin omat. Suosittelen tekemään paristovaloihin, sieniä tulee vähemmän. Vaan jos haluat paljon sieniä niin hanki töpselivalot kuten minä tein. Hermo oli mennä, mutta nyt on lasikuistin satumetsässä oma sieniviljelmä. 
Lasikuistin ulkopuolella on samat valot kuin vuosi sitten. Kranssitkin löytyivät oviin, ostin valmiina sillä kransseissa on minusta ihan liian kova työ, siksikin maksan siitä ilomielin taitavammalle tekijälle.
Saunamökin kranssiin laitoin valot. Saunalla ei ole muita valoja, mietin vielä pitäisikö laittaa, saunaa kuitenkin käytetään monta kertaa viikossa ja se rakennus tielle. Navetan päädyssä on valot, pitää ottaa niistä kuvat, samoin ikkunoiden kynttilöistä kunhan pääsen kauppaan hakemaan uudet paristot. Saunamökin ikkunat ovat nyt kaikki kunnostettu, myös ne viimeiseksi jääneet löylyhuoneen sisäikkunat. Enää ei Jalo pääse saunaan sisälle rikkinäisen ikkunan kautta. Olen pyytänyt mieheltä pientä luukkua kissoille josta voisivat kulkea. Saunan kuisti on lautarakenteinen ja siihen raaskii tehdä huomaamattoman luukun.
Lunta on satanut niin että maa on valkoinen. Ihan hyvä kasvien kannalta jos saadaan ensi viikolla kovempia pakkasia. 

Eteisessäkin on oviverhot paikoillaan. Vaikka meillä on vielä hetken edullinen sähkösopimus, olemme yrittäneet tiputtaa sähkön kulutusta. Syyskuussa tiputus oli 7%, lokakuussa 10% ja marraskuussa 15%  verrattuna vuoteen 2021. Kuulostaa paljolta, mutta kilowattitunteina ei muutos ole radikaalinen, marraskuussa meni 153 kWh vähemmän kuin vuosi sitten. Sitten kun joudumme pörssisähkön armoille, on tuollakin määrällä enemmän merkitystä.

Nyt taidan mennä keittämään kupin hunajateetä, sitä olen latkinut litratolkulla viimeisen viikon aikana. Samalla luen rästiin jääneet blogit ja vastailen muiden postauksiin.

lauantai 1. lokakuuta 2022

Viikon varrelta

Työt ja muu elämä haittaavat tällä hetkellä pahasti puutarhaharrastusta eikä aina vain aikaisemmin pimenevät illat helpota yhtään asiaa. Onneksi on ollut vähäsateinen syksy ja olen voinut käyttää lyhyet puutarha-ajat tehokkaasti hyödyksi.

Keräsin taas kaikki japaninruusukvittenin hedelmät talteen vaikka mikään vuosi en saa tehtyä näistä mitään. Ehkä tänä vuonna tulee hyödynnettyä.
Minttupuska on kasvanut mieletöntä vauhtia parissa kuukaudessa. Piparminttua kuivattelin talven tarpeisiin mutta tätäkin voisi kuivattaa ja kokeilla maistuuko teessä erilaiselta.
Tässä lähtötilanne mintun kanssa. Yksi pieni taimi jonka jaoin kolmeksi palaksi. On todella hurja kasvamaan ja pitää seurata huolellisesti milloin se aikoo lähteä kiviyksiönsä ulkopuolelle.
Kävin kangasostoksilla. Teen talveksi oviverhot myös kodinhoitohuoneen oviin. Molemmat kankaat ovat villasekoitetta ja alunperin huonekaluverhoilukangasta. Siis paksua ja tiivistä mikä sopii oviverhoihin. Kävi vain pieni moka. Pesin oikeanpuoleisen kankaan vahingossa liian kuumassa ja se meni kasaan. Ei onneksi niin pahasti ettenkö voisi tehdä siitä verhoa tilaan jossa ei koskaan liiku muita kuin perheenjäseniä. Vasemmanpuoleisen kankaan pesin villapesussa ja se säilyi hyvänä ja piti kuosinsa.
Tyhjenisin vanhankin kasvihuoneen tomaateista. Niitä tuli vielä viisi litraa eli yhteensä kymmenen litraa on sisällä kypsymässä. Hyvin kypsyvät vaikka maku ei ole enää ihan niin kesäsinen kuin kasvihuoneessa kypsyneillä. Seuraavat viikot tehdään ahkerasti tomaattiruokia.
Kävin myös aleostoksilla. Niin olen vannottanut itselleni ettei enää ruusuja eikä ainakaan easy elegance-ruusuja mutta niin vain tuli yksi uusi lisää kun halvalla sai. Ruusu päätyi kasvihuoneen eteen, perennapenkkiin. Nämä eivät tee juurivesoja lainkaan parin vuoden kokemuksen perusteella.
Samassa penkissä on syksyn muita ostoksia mustilan taimipäivästä. Kirsikanpunaiset keijunkukat ja maksaruohot ovat nappiyhdistelmä. Maksaruoho on levinnyt kivasti, saas nähdä tuleeko siitä ongelma vai ei. Toisaalta onhan tuossa tilaa levitä ja täyttää tyhjä multa. Talvenkestävyydestäkään ei ole tietoa sillä tämä oli joku sellainen maksaruoho mistä ei löytynyt mitään suomenkielistä tietoa.
Tänään kaivoin kaikki tulppaanit maahan. Lokakuussa on tiedossa pari pientä ulkomaanmatkaa joten tämä puuha oli tehtävä silloin kun on aikaa. Ja eiköhän ne säät tästä kylmene. Enää ei ole istuttamatta kuin valkosipulit. Ostin Lidlistä kolme kahden kilon tulppaanipussia. Kahdessa pussissa oli 56 sipulia, yhdessä 60. Hintaa pussilla oli kympin. Eipä jäänyt paljoa yhden sipulin hinnaksi ja kuten kuvasta näkyy, olivat valioyksilöitä.
Verkottaminen on melkein valmis. Vain pari yksittäistä verkkoa puuttuu ja kaksi kokonaisen istutusalueen verkkoa. Ne pitää virittää yhdessä miehen kanssa, yksin en jaksa nostella niitä paikoilleen. Kuvassa on yksi puutarhan kolmesta ruusuherukasta. Suojaan ne nykyisin äärimmäisen hyvin sillä jos jänis syö latvat, menetän parin vuoden kukinnan. Kuvan pensas on jo minua korkeampi ja olen 160cm pitkä. Pensas syötiin pari vuotta sitten melkein maata myöten matalaksi eikä se ole sen jälkeen kukkinut. Ensi keväänä odotan upeaa kukintaa ellei talvi tee tuhojaan, ruusuherukka on hiukan arkajalka.

Lokakuu alkoi hiukan yllättäen, tuntui kuin syyskuu olisi ollut viikon pituinen. Aika kuluu nopeasti, ihan liian nopeasti.


tiistai 14. heinäkuuta 2020

Navetalla

Olen tyytyväistäkin tyytyväisempi. Navetan eteläseinustan kaikki uudet ikkunat ovat paikoillaan. Osa koristelistoista on paikoillaan. Ovat on korjattu ja laitettu takaisin. Ei puutu kuin yläkolmion korjaus.
 Tämän kuvan ottamisesta on jo aikaa kuten voi huomata kuvan vasemmasta reunasta jossa näkyy remontoimaton aitta. Nyt aitta on korjattu ja navetan edestä on kaivettu kallio esiin.
 Solan ovet rehottaa, autotallin ikkunat pysyvät enää teipillä kiinni. 
 Jotain tarttis tehdä. Tälle etelän seinustan ikkunoille sitten tehtiinkin, ja paljon. Yksikään poka ei ollut säästettävissä vaan mies teki jokaiseen ikkunaan uuden pokan. Minä maalasin, lasitin ja kittasin ikkunat. Ne on tehty tismalleen kuten pokat jotka tästä poistettiin. Ikkunasit saatiin kaikki vanhoista ikkunoista, tosin tarkalle meni ja varalaseja ei enää pahemmin ole.
                                    
Enää ei olla teippien varassa. Karmit on maalattu ja ne sai uudet pokat joissa ehjät ikkunaruudut. Seinä on maalattu punamullalla.
 Tänään koko näkymä on näin korea. Navetta näyttää kuin uudelta.
 Solaan jouduttiin tekemään täysin uusi ovi. Ikkunat oven päällä eivät olleet tuossa mutta tilalla on täysin samanlaiset, vanhija ei ryhdytty pelastamaan vaan vaihdettiin tilalle hyväkuntoiset koska sellaiset löytyi omista varastoista. Oven päältä puuttuu koristelistat, ne odottelee viimeisen maalikerroksen kuivumista ja oven päällisen maalausta punamullalla.
Kalliota tuossa edustalla pidän siistinä jaksamisen mukaan, nyt siitä on taas revitty nokkoset ja horsmat pois. Rännille on tehty pikakorjaus mutta muovi saa olla oven suojana roiskevesiä vastaan kunnes ränni on korjattu kunnolla. 
 Yläkolmioon on laitettu tilapäinen ikkuna parisen vuotta sitten, näin estettiin sateen sataminen sisälle. Kolmio kunnostetaan nostokorin avulla, suunnitelma on jo tänä kesänä mutta koria ei viitsi vuokrata näin epävakaisella säällä. Kun vuokran maksaa, on välineellä pystyttävä tekemään töitä aamusta iltaan.

On se vaan uskomaton vaikutus rakennukseen kun ikkunat ja ovet ovat ehjät, tuntuu kuin navetta olisi saanut ryhtinsä takaisin.