Ja viikkoja myöhemmin ihmettelin mikä niin kovin vihertää kompostissa. Voi hyvänen aika, sehän oli luumupuuni. Kiireellä kaivoin puun pois kompostista ja istutin sen luumulehdon alueelle, tietysti.
Luumupuun lajikkeesta ei ole tietoa, se kuitenkin teki viime kesänä ensimmäiset luumut ja niiden perusteella epäilen puun olevan 'Victoria' tai ainakin hyvin lähellä sitä. Luumut olivat parhaimpia mitä olen koskaan maistanut. Mielestäni luumupuu on saavuttanut maksimikorkeutensa, se on nyt ehkä 2,5 metriä korkea. Syksyllä jouduin leikkaamaan sen tikkaiden avulla. Luumujen keräämisen helpottamiseksi en haluaisi siitä liian korkeaa.
Kirsikkapuiden ja savimaan kanssa eläminen on jännittävää. 'Sikkolan kuulasmarja' on sinnitellyt hienosti vaikka tekeekin heikosti kirsikkaa. Viime syksynä leikkasin sitä reilulla kädellä, toivottavasti auttoi sadon kasvattamisessa. Luumulehdon toinen kirsikkapuu on 'Latvian matala', sitä voin suositella kaikille, pienikokoinen puu ja tekee nuorena kirsikkaa ja runsaasti.
Ilmasipuli on nauttinut leudosta talvesta, varataimien pankki ei ole tainnut kärsi mitään hävikkiä.
Iines oli tarkkana mukana kuvaamassa. Kivimuurin päältä on hyvä tähystää ettei pihaan tule tunkeutujia kuten vaikka vieraita kissoja. Tai sitten mielessä on heinikossa vilistävät myyrät.
Viime kevät vei minulta köynnöspinaatin. Sain onnekseni lahjaksi uuden taimen ja se näyttäisi olevan hengissä. Tämä kasvaa nyt eri paikassa kuin menehtynyt pinaatti, ihan varmuuden vuoksi. Menehtynyt köynnöspinaatti ehti kasvaa monta vuotta paikallaan ja oli joka vuosi erittäin komea, onkin täysi mysteeri mikä sen vei viime keväänä.
Raparperi ei ole huomannut että hei, nyt on vielä helmikuu vaan yrittää puskea alkujaan maan pinnalle. Tälle voisi laittaa taas kuvun, se aikaistutti satoa viime vuonna.
Talon edustan penkistä löytyi rohkea pieni kevätesikko. Siellä kurkistelee nuppu aikaisemmin kuin koskaan ennen.
Arboretumissa on mukavan kuivaa kiitos viime päivien sateettomuuden ja kovan tuulen. Täällä on tuullut niin kovaa, että jokunen verkko oli lähtenyt pois paikoiltaan kiinnityshakasista huolimatta. Maa kun ei ole kunnolla jäässä niin verkot ovat aika heppoisia myrskytuulessa.
Viime kesänä hankituista kolmesta jouluruususta kaksi on hengissä ja toinen niistä aikoo kukkia. Todellinen ihme sillä jouluruusut eivät ole oikein viihtyneet puutarhassani.
Pihalla kävellessä tunsin eläväni enemmän huhtikuuta kuin helmikuuta.
Yhdenlainen ihme sekin, talvi joka jää takuulla mieleen muustakin kuin koronasta.