Näytetään tekstit, joissa on tunniste viinirypäle. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste viinirypäle. Näytä kaikki tekstit

perjantai 28. kesäkuuta 2024

Kuolleista herännyt

 Olen saanut tänä vuonna paljon puutarhavieraita, pari ryhmää ja myös yksittäisiä vieraita. Eilen tein puutarhakierroksen yhden vieraan kanssa. Uuden kasvihuoneen uumenissa tein kiljahduksen aiheuttavan löydön. Tässä kohtaa voi todella sanoa puutarhurin laiskuuden kääntyneen onneksi.

Olen ollut laiska enkä ole saanut kaivetuksi pois uuden kasvuhuoneen kuolleeksi julistettua 'Rusbol' viinirypälettä. Eipä tarvitse enää kaivaa, köynnös onkin hengissä. Tämä on suoranainen ihme. En ole edes kastellut köynnöstä kertaakaan, koska ajattelin sen olevan kuollut. Se on voinut olla myös hyvä juttu, köynnös on vienyt juurensa pohjamaahan asti. 

Ensi talveksi köynnös tullaan suojaamaan huolella, enää en uskalla ottaa riskiä sen paleltumisesta. Samoin aloitan ajoissa kastelun lämpimällä vedellä jotta köynnös sulaa ja saa otettua vettä kasvuunlähdön tukemiseksi.
Keväällä ajattelin molempien maariankämmeköiden olevan elossa. No, ne taimet mitä luulin kämmeköiksi oleivatkin jotain valkokukkaista tädykettä joka oli tullut kämmekän mukana. Toinen kämmekkä selvisi hengissä ja aloitti kukinnan. Kovin pieni ja hento se on, vaan eiköhän tuo tuosta vahvistu.
Lidlin vaaleanpunainen iiris ei ollutkaan vaaleanpunainen. Tai mikään niistä ei ollut vaaleanpunainen. Yksi oli tylsä tumman liila jota minulla oli jo ennestään, sen sain laitettua eteenpäin. Tähän sinivalkoiseen olen tyytyväinen. Kukka on suuri ja varteen on tulossa useampi kukka. Tämän tuoksu on uskomattoman hieno, mausteisen vahva. Tämän perusteella taidan ostaa myös ensi vuonna Lidlin iiriksiä ja katson mitä niistä tulee.
Laitoin aamulla instaan kuvan tämän viikon lempinäkymästäni. Kuvan alareunassa on vihreää. Siinä ovat tämän vuoden itsestään kylväytyneet jättiverbenan taimet. Olisikohan tämän jo neljäs kesä kun jättiverbena kasvaa meillä itsestään kylväytyneenä. Parhaiten se kylväytyy hiekkakäytäville mistä voi siirtää taimia kukkapenkkeihin.

Liila pehko on timjamia joka oli taas kerran täysin talvenkestävä, ei mitään vaurioita. Padan minttu nousee vasta nyt. Taustalla on väinönputki. Alhaalla näkyy itseltään hengen kukkiva maksaruoho. Enpä muista kesää jolloin maksaruohoissa olisi näin paljon kukkia. Sormustinkukat aloittivat aikaisin, niitäkin on mukavasti vaikka talvi vei osan.
Tässä vielä näkymää toiseen suuntaan.

Olen aloittanut luumulehdon uudistamisen. Näillä helteillä olen tehnyt tosin aika vähän, lähinnä jakanut taimia ilmaiseksi netissä eteenpäin. Nyt menee kaikki uusiksi, tuskin kesät ovat enää koskaan muuta kuin joko kuumaa tai kylmää, niinpä varaudun luumulehdossa tekemään kaikki istutukset kuivuutta kestäviksi.


tiistai 26. joulukuuta 2023

Arki alkaa aamulla

 Huomenna keskiviikkona on lomat ja pyhät ohi. Alkaa arki ja työnteko, normaali syöminen ja herkkujen välttäminen. Ja kunhan vuodenvaihde on ohitettu, alan odottaa kevättä ja tulevaa puutarhakautta. 

Tänään oli pakko päästä ylös sohvan pohjalta ja tein kierroksen puutarhassa vaikka sainkin kahlata umpihangessa.

Koko puutarha on runsaan lumen peitossa. Se on hyvä sillä sääennuste lupaa kiristyviä pakkasia.
Kasvihuoneessa oli kaikki hyvin. Yritin tihrustella viiniköynnöksen silmuista onko se vielä hengissä. Tulin lopputulokseen joka puoltaa hengissä olemista. Miehen mielestä sille tulisi viedä viltti varpaiden päälle, mutta minä emmin, köynnöksen kun pitäisi oppia pärjäämään itsestään.
Viime talvena Ilo ruusu syötiin tapille. Nyt heitin sen päälle epämääräisen kanaverkon palasen ja verkko on suojannut ruusun jänisten hampailta, ei ole edes yritetty syödä tai kaivella ruusua lumen alta esiin.
Oiva-pennun joulu meni hyvin. Se riehui aattona aamupäivän niin, että nukkui jouluaterian ja lahjojen avaamisen ajan mikä oli oikein hyvä juttu, saimme hoitaa nuo jouluperinteet rauhassa. Tänään oli ensimmäinen kerta kun Jalo ja Oiva nukkuivat näin lähekkäin. Muutenkin toimeen tullaan erinomaisen hyvin. Jos Jalo haluaa olla rauhassa, se tietää mennä nuorimman pojan huoneeseen omaan rauhaansa ja silloin Oiva ei pääse sinne.
Ostin netistä ennen joulua itselleni kirjonta-aiheisen kirjan. Tätä ei saa enää uutena, mutta löysin version jota ei kai ole koskaan luettu, se on kuin uusi. Ja tietysti sain kirjasta inspiraation.


Isännänhuone on kaivannut sohvatyynyjä. Löysin Iskun tehtaanmyymälästä hienoa villasekoitekangasta juuri sopivassa värissä ja keksin heti, että teen kankaasta pari sohvatyynyä. Enempää siitä ei olisi saanutkaan, sillä kangasta oli jäljellä enää pieni pala. Vähän harmitti, jos tätä olisi löytynyt kunnolla, olisin ommellut juuri tästä kankaasta isännänhuoneen verhot.
Kirjasta löytyi iiris-kuvio jonka kirjailen toiseen tyynyistä. Väreinä on vihreä ja terrakotta. Hieman huomaan kirjontataitojeni olevan ruosteessa, eikä kaikesta voi syyttää pientä joka paikkaan nenäänsä työntävästä nelijalkaisesta. Kunhan saan kirjailun valmiiksi, lupaan siitä kuva vaikka en todellakaan ole tyytyväinen tekeleeni laatuun.


keskiviikko 27. syyskuuta 2023

Kasvihuoneen kasvukauden päätös

 Viikonloppuna siivosin uuden kasvihuoneen lopullisesti talvikuntoon. Jo aiemmin olin poistanut ja pessyt kaiken irtotavaran pois. Nyt lähtivät viimeiset tomaatit ja paprikat. Tomaatteihin vihannespunkki ei ehtinyt iskeä, paprikoihin iski, mutta petopunkki taisi auttaa ja sain paprikoista satoa. Kurkut poistin viikkoja sitten, niitä ei voinut enää pelastaa.

Istutusalueet ovat näin syksyisin kovin täynnä. Jättiverbena kasvaa käytävällä ja maksaruoho kipuaa jo kivien yli. Överiä ja rönsyilevää mistä en niin aina pidä, mutta tässä kohtaa se on hyväksyttävissä.
Viiniköynnös oli lähtenyt kasvamaan väärään suuntaan. Kun ohjailin sitä paremmin, sain latvan poikki. Oli veijari tehnyt tuonne katon rakenteisiin tarttumakärhön todella tiukasti. Toivottavasti ei ottanut nokkiinsa. Kuvan ottamisen jälkeen toin karkeaa soraa viiniköynnöksen juurelle, jospa siinä eivät punkit viihtyisi ja talvehtisi.
Kaappi on pesty sisältä ja ulkoa. Se saa jäädä noin talven ajaksi, ei tiivisty kosteus sisälle eikä pääse tuholaiset sinne pakkasta pakoon. Lattia on juuri pesty saippuavedellä, siksi se on kuvissa tumma. 
Sohvakin on pesty ja kansi nostettu ylös. Pesujen jälkeen jätin kaksi vastakkaista ikkunaa auki jotta tuuli puhaltaa sisälle, viiniköynnöksen pitäisi tajuta tuleentua ajoissa. Samalla estän liikaa kosteutta kun ikkunat ovat auki. Vanhassa kasvihuoneessa on ollut kaksi ikkunaa auki kesäkuusta saakka vuorokauden ympäri eikä siellä ole merkkiäkään homeesta.
Vanhassa hellassa kasvoi krassia josta otin siemenet talteen. Yksi siemen oli mennyt lattian koloon ja päätti ryhtyä kasvamaan. En raaskinut nippaista sitä pois, ensimmäiset pakkaset vievät sen kuitenkin mennessään.

Vanhaa kasvihuonetta en ole raaskinut tyhjentää lämpimän sään takia. Tomaatit kypsyvät hiljalleen mutta voi olla, että viikonloppuna tilanne on jo toinen. Kasvihuoneen tyhjentää nopeasti maapohjan takia, pesu tapahtuu vasta keväällä sillä vanhassa huoneessa ei ole vihannespunkkia. Tyhjentämisen jälkeen olen yleensä lisännyt maapohjaan kompostorin puolimaatunutta ainesta, se maatuu talven aikana hyväksi mullaksi. Yhteen kohtaan kaivan aprikoosipuut talvehtimaan, en uskalla laittaa niitä maahan ihan vielä.

Syystyöt ovat hyvällä mallilla, loput ehtii tehdä lokakuussa eli tyhjentää kasvimaan lopullisesti ja laittaa suojaverkot paikoilleen.


sunnuntai 18. syyskuuta 2022

Kasvihuoneen tyhjennys

 Uuden kasvihuoneen kasvukausi alkaa olla ohi. Jo aiemmin olen katkonut satonsa tuottaneista kurkuista varret mutta en ole vienyt virattomia ruukkuja pois. Tomaateissa oli vielä joitain raakileita mutta päätin etten odottele niiden kypsymistä. Vanhassa kasvihuoneessa on tomaatteja reilusti ja ne jopa tuntuvat vielä punertuvan siellä.

Tyhjennys aloitettu. Kipparin ruukuista mullat ja kaikkensa antaneet kasvit kottikärryihin. Tyhjät ruukut jäivät odottamaan toista kyytiä. Mullat vein penkin täytteeksi hortensiapuutarhaan. Alue jolle tulivat peitetään talveksi joten mullan seassa olevat juuret eivät haittaa.
Paprikat jätin kasvamaan, niissä on sellaisia raakileita jotka voivat ehtiä kypsyä. En talveta taimia, saavat mennä kompostiin kunhan kaikki sato on korjattu. Parista paprikasta otin siemeniä talteen, hauska nähdä ovatko nekin oransseja suippopaprikoita ensi vuonna.
Viiniköynnös 'Rusbol' on tehnyt kesän aikana hurjan kasvuspurtin. Taimi oli noin 30 cm korkea kun istutin sen, nyt latva on katossa asti ja kääntyy jo vaakatasoon. Mietin, otanko taimen alas talveksi mutta päätin etten ota, latva kyllä paleltuu mutta taimi saa silti heti totutella jaksamaan itse omin avuin talven kylmyyden.
Pöytä on tyhjä, se jäänee tuollaiseksi talveksi. Vanhat lautalaatikot pinosin odottamaan ensi kautta. Lattia on lakaistu roskista.
On tämä aina yhtä haikeaa, kasvukauden päätös. Sohvalta vein päälliset pesuun, ei täällä tule enää istuskeltua. Pöytä lähti sisälle talveksi ja metallituolit lähtevät myös kunhan ehdin viedä ne. Miehelle sanoin, että voi laittaa kesäveden ja viemärin talviteloille.
Tälle puolelle huonetta tuon talvisäilöön valkoisen metallisen puutarhakaluston, siinä oli kiva syödä lastenlasten kanssa eväitä viime talvena. Ruukunaluset pitäisi pestä jotta ovat keväällä heti valmiina käyttöön.
Viimeinen sato on korjattu talteen. Pari paprikaa, viimeinen kurkku, minivesimeloni (tuskin on syötävä) ja krassin siemenet uudesta kasvihuoneesta. Vanhasta otin viinirypäleitä ja vähän punertavia tomaatteja. Kerään tomaatit parin päivän välein pois, eli ne joissa on vähänkin häivähdys kypsymisestä. Loppukypsytys tehdään sisällä ja kunhan kypsyvät keitän tomaateista tomaattisosetta pakastimeen. Valkoinen pöytäliina on alla koska kannoin sadon sisälle pöytäliinan avulla.

Tämän vuoden vesimelonien sato oli surkea. Neljä taimea kasvatin ja sain niistä yhden melonin. Lisäksi tuli kuvan miniversio. Tomaattia ja paprikaa tuli reilusti, samoin kurkkua.


sunnuntai 26. kesäkuuta 2022

Kasvihuoneen päivitystä

 Uusi kasvihuone on toista kesää käytössä. Olen siihen joka päivä tyytyväisempi. Eilen istuimme siellä miehen kanssa yhdessä ja hiljaa nautimme lämmöstä ja ympärillä olevista kasveista. Huomenna taidan syödä siellä aamupalan, aamulla vielä pystyy olemaan, myöhemmin on liian kuuma.

Kurkkuja on kasteltava kaksi kertaa päivässä muuten nuupahtavat. Tomaateille riittää kun antaa vettä kerran päivässä. Paprikat ovat niin pienissä ruukuissa, että kastelen niitäkin pari kertaa päivässä, kasvihuoneen oma vesipiste on tullut tarpeeseen. Kurkun satokausi aloitettiin juhannuksena, tomaateissa on jo raakileita, samoin paprikoissa.
Heti ensimmäisenä kesänä kasvihuoneeseen tehtiin viisi avattavaa ikkunaa ja niistä kahteen laitettiin automaattiset avaajat.
Aika nopeasti totesin, että automaattisia avaajia voisi olla enemmänkin. Niinpä tällä viikolla mies asensi kaikkiin loppuihin avattaviin ikkunoihin automaatit. Eli nyt tuuletusta säätelee viisi avaajaa viidessä ikkunassa. Itse pitää huolehtia vain ovet auki. 
Takaseinän keski-ikkuna aukeaa eri tavoin kuin muut, se oli selkeintä laittaa avautumaan kuten kuvassa näkyy. Muut ikkunat avautuvat kuten asuntojen ikkunat.
Tiilipömpeli sai jo viime vuonna viiniköynnöksen, lajike oli 'Mars'. Köynnös kuitenkin kuoli ja ostin uuden köynnöksen lajiketta 'Rusbol'. Kun kaivoin Marsin pois huomasinkin sen juuristossa elämää, pieniä valkoisia elossa olevia juuria. Siirsin Marsin ruukkuun ja jos se herää kunnolla siirrän sen kasvamaan vanhaan kasvihuoneeseen.
'Rusbol' on vielä kovin pieni. Tämä on uutuuslajike, pitäisi olla siemenetön ja tehdä vihreitä rypäleitä. Uskalsin istuttaa viiniköynnöksen helteestä huolimatta. Kastelen sitä hyvin ja kuvan vasemmassa laidassa näkyy valkoinen salaojaputki jonka upotin tiilipömpelin multaan, sitä kautta kasteluvesi menee suoraan juurille. 

Helteinen viikko on edessä, neljä päivää töitä ja sitten alkaa kesäloma.


sunnuntai 15. toukokuuta 2022

Tomaattien shokki ja kevätniittyä

 Sain siirrettyä eilen sisätiloista kaikki runkotomaatit kasvihuoneeseen. Eikä yhtään hujoppia mennyt matkalla poikki, eikä edes istuttaessa. Yleensä saan katkaistua vähintään yhden taimen. Katkenneita lehtiä ei lasketa.

Ihan liian pitkiksi pääsivät sisällä. Joka vuosi vastaistutetut taimet nuupottavat kuin kuolemaa tekien mutta muutamassa päivässä virkistyvät, reppanat ovat shokkitilassa. Nurkassa näkyy muovilaatikossa muutama taimi joista pohdin ovatko ne ylimääräisiä vai ei. Tänä vuonna lajikkeita on vain muutama, 'Sungold', 'Moneymaker' ja luumutomaatit 'Ravello', 'Mandat H' ja 'Olivade'. 
Toiseen päätyyn mahtuisi pari tomaattia, niitä ylimääräisiä, mutta tuohon voisi jättää tilaa melonille. Ja oikeastihan siinä on kolmen aprikoosipuun paikka mutta ne kasvavat vielä ainakin ensi talven yli ruukuissaan. Ei niitä kai tarvitse kesäksi upottaa maahan. Koska kasvihuoneen multatila kasvoi, korvasin viiniköynnöksen kohdalla uuden mullan kuorikatteella. Voi olla parempi vaihtoehto kuin rungon multaan hautautuminen.
Kahdessa 'Sungold' taimessa on jo isot nuput. Jos hyvin käy niin tänä vuonna saatetaan saada aikaista satoa.
Kasvihuoneesta kevätniittyihin. Käenrieska on levinnyt niin yhtenäiseksi, sekä kukkapenkkeihin että nurmikolle, että sen voi kuvitella olevan yhtä ja samaa keltaisena kukkivaa niittyä. En henno kitkeä tätä pois eikä se onnistuisikaan, siementää heti uutta tilalle.
Uusimpia kukkapenkkejä käenrieska ei ole vielä vallannut, katsotaan mikä tilanne on muutaman vuoden päästä. Ja asia ei siis haittaa yhtään, tykkään käenrieskasta. Kuvan keskellä olevan hiekan alta pinnistää maan alta pioni 'Bartzella' joita on tuossa itseasiassa kaksi. Toiseen on tullut alkuja vasta eilen, olin siitä jo vähän huolissani. Jokohan tänä vuonna saisin nähdä kukintaa. Kuvasta ei kovin hyvin välity, mutta tästäkin saa niittymäisen näkymän vaaleanpunaisen kiurunkannuksen ansiosta.
Mikä herkkutrio, se vaaleanpunainen kiurunkannus, valkoinen palloesikko ja liila kylmänkukka. Sopivat niin hyvin yhteen. Palloesikkoa on pakko hehkuttaa taas, se on itse siemenestä kasvatettu. Ei kaupan taimesta tule kahdessa vuodessa näin vankka ja upeasti kukkiva. Tai itse en ole onnistunut valkoisen palloesikon kohdalla kaupan taimilla.
Melkein käenrieskaniitty. Ja on siellä vähän sinistäkin levittymää kuten kotilomyrkkyä. Tämä taisi olla niiden talvehtimispaikka. Olen kerännyt yksilöitä ahkerasti pois ja Ferramol on hoitanut loput, tänään en löytänyt yhtään kotiloa. Alkaa käydä jo rutiinista eikä jaksa edes harmittaa, alkaa kuulua samaan kategoriaan rikkaruohojen kitkemisen kanssa. 

Tänään taas puutarhaa, taitaa olla kesäkukkien vuoro siirtyä sisätiloista pihalle ruukkuihin.


perjantai 13. toukokuuta 2022

Kasvihuone täyttyy

 Sain eilen lähes kaikki pensastomaatit ruukkuihinsa. Ja sitten olikin vuorossa ruukkujen eli ämpäreiden kuskaaminen kottikärryillä kasvihuoneeseen. Kolme kerrallaan vein ettei kävisi höpelösti ja kuorma kaatuisi.

Onneksi neljä ämpäreistä on lähdössä läheisille sillä muuten tulisi täyttä. Tai tulee muutenkin, sisällä on vielä muutama varatomaatti ja kaikki kurkut ja melonit. Yhden melonin laitan vanhaan kasvihuoneeseen, mutta kolme pitäisi mahduttaa tuonne kurkkujen lisäksi. Vanhan puuhellan päällä olevat taimet on kylvetty helmikuun lopulla, oikealla olevat taimet maaliskuussa. Kasvussa on huima ero mutta eiköhän taimet tuosta vankistu. Pöydällä on messuilta ostettuja taimia odottamassa istutusmaan valmistumista sekä yksi raparperin jakojuurakko joka saa vaihtaa kotia. Raparperi on sitä 100 vuotta vanhaa siskon pihan kantaa jota tuli meillekin muutama vuosi sitten. Viime vuonna siirsin raparperin ja siitä jäi ylimääräisiä juurakoita. Lukesin tutkimuksessa raparperi oli luokiteltu olevan lajikkeeltaan lähes Victoria.
Erilaisten jakkaroiden ja puulaatikoiden avulla sain tomaatit eri tasoon, näyttävät niin kivemmalta kuin, että kaikki olisivat lattialla samassa tasossa. Sadon kerääminen on helpompaa kun tomaatit ovat vähän eri kohdilla.
Ja onhan kasvihuoneessa muutakin uutta. Maanantaina oli viimeinen entisöintikurssin kerta ja verhoilin siellä äidiltäni saamani tuolit uudelleen. Oikein perinteisesti nupinauloja käyttäen. Kangas on ihana vanha vintagekuosi omista varastoista. Sopii hyvin kasvihuoneen sinisen kaapin kanssa. Tosin tuohon tuolit eivät voi jäädä sitten kun kurkut tulevat kasvariin, päätyseinustalla on kurkkujen paikka.
Ja olihan minulla ämpäreitä kantaessa ja paikoilleen järjestäessä näin ahkera apulainen. Ensin luulin, että Jalo tekee tuohon tarpeensa mutta etsikin vain sopivaa nukkumapaikkaa. Viiniköynnös 'Mars' vaikuttaa harmikseni täysin elottomalta. En ota sitä vielä pois josko sieltä jotain eloa löytyisi, kaikki kun on tänä vuonna vähän kasvussaan jäljessä. Vanhan kasvihuoneen viiniköynnökseen tuli vasta eilen silmuja näkyviin, monesti on ollut tässä kohtaa jo nuppuja näkyvissä.
Uuden kasvihuoneen vesi ei ole vielä käytössä. Olen kantanut vettä vanhalta kasvihuoneelta jonka hana on jo käytössä. Onneksi on ollut viileää ja vettä on mennyt kohtuudella. Jätin muuten tomaatit harsottamatta, iltakahdeksalta kasvihuoneessa oli vielä + 20 astetta lämmintä joten eiköhän edes jotain lämpöä pysy siellä yölläkin. Sääennuste lupaa kivaa ja työntäyteistä puutarhaviikonloppua. Tavoite on saada lauantaina vanha kasvari pestyksi ja runkotomaatit istutettua.


torstai 9. syyskuuta 2021

Syksyyn valmistautumista

 Syksy on täällä, ei auta vaikka aurinko paistaa tai ilma on lämmin. Pimeä tulee aikaisin ja puut tiputtelevat lehtiään. Ensimmäiset verkot on viritelty kasvien ympärille ja kompostori on tyhjennetty, niistä jo mistä tietää syksyn tulleen.

Pensasmustikoihin on tullut vauhdilla ja salaa syysväritys. Jokainen pensas on upean punainen. Mielestäni ruska on aikaisemmassa kuin muina vuosina, johtuisiko lämpimästä kesästä?
Viinirypäleitä kypsyy, pienensin päätyjen luukkujen aukioloa ja se taisi auttaa, heti on tertut kypsemmän oloisia kun lämpöä on paremmin.
Syysmyrkkyliljojen olemassaoloa en muistanut, salaa olivat nousseet kuten puna pensasmustikoihin. Ihan hassu kasvi kun tekee kesällä lehdet ja kukka tulee lehtien kuihduttua.
Happomarja 'Aurea' on hauskan värinen syysasussaan. Jos tykkään kesäväristä niin tykkään syysväristäkin. Jos olisi happomarja joka olisi kesällä tämän värinen, niin takuulla hankkisin.
'Piilu' kärhö ei vielä luovuta. Siinä on ollut kesän aikana enemmän kukkia kuin lehtiä. Nämä kukat olivat niin korkealla, että jouduin ottamaan kuvan sokkona.
Siirsin yläpihan penkistä etureunan valkoiset iisopit kivimuurin kylkeen. Paikka vapautui uudelle reunuskasville ja siihen päätyi kivipolulle ilmestyneet keijunkukan siementaimet. Hyvin ovat juurtuneet vaikka osassa en ollut varma sainko riittävästi juurta mukana.
Sydämellistä loppuviikkoa kaikille toivottaa pienelle katajalle kaatunut maksaruohon kukka. Nautitaan syksystä myös me kesäihmiset. Uusi kesä on joka aamu lähempänä.


torstai 8. lokakuuta 2020

Reilusti retuperällä

 Ei ole oikein ollut aikaa puutarhalle. Onneksi tässä vaiheessa kautta puutarha pärjää omillaan, haravoinnitkin voi tehdä vasta keväällä. Valkosipulit on maassa, niille tein ihan uuden laatikon kun vanha lahoaa kiihtyvään tahtiin alta pois. No enpä tullut napanneeksi yhtään kuvaa, mutta kaikilla varmaan riittää mielikuvitus siihen miltä näyttää lavakaulus kasvimaan nurkassa.

Lämpimän syksyn ansiosta maa-artisokka kukkii. Sitä ihmettä ei pääse läheskään joka vuosi ihastelemaan.
Keittiöjätteen kompostori pitää tyhjentää ennen talvea. En tyhjennä kokonaan vaan niin että 2/3 jää tilaa talven jätteille. Kompostori oli pöhissyt hyvin ja aines oli jo kivasti maatunutta. En hoida kompostoria muutoin mitenkään muuta kuin lisään kuiviketta jätteiden kippaamisen yhteydessä. En pöyhi enkä käännä kuin siinä vaiheessa kun kompostoria tyhjennän ja tasaan aineksen tyhjentyneeseen tilaan.
Jos olisi ollut kevät, olisin levittänyt kompostorin tuotosta kasveille mutta koska on syksy ja vaara liikalannoituksesta, käytin tuotoksen kasvimaan parantamiseen. Yhden kottikärryllisen laitoin uuden valkosipulilaatikon pohjalle ja loput kaivoin kasvimaan istutusriveihin. Pintamulta sivuun, tuotos riviin ja pintamulta takaisin päälle. Helppoa maanparannusta ja lierot tykkäävät. Yhdellä kottikärryllisellä paransin samaan tyyliin kasvihuoneen multaa.
Tässä on loppusato viinirypäleistä. Keitin rypäleet mehuksi mansikoiden ja vadelmien kanssa. Tuli ihan älyttömän hyvää mehua.
Puutarhakierroksella havaitsin tänä syksynä istutettujen Ping pong-laukkojen lähteneen jo kasvuun. Toivottavasti ei ole huono juttu.
Kasvatin keväällä siemenestä muutaman 'Coral Reef' idänunikon. Kaikki menehtyivät maahan istuttamisen jälkeen. Tai ei sittenkään, yksi niistä oli sinnitellyt ja kasvattanut muutaman lehden. Tai sitten taimipurkissa on ollut itämätön siemen joka iti vasta maassa. Oli kummin päin vaan, niin ole iloinen tästä ihmeestä. Idänunikon siemenkasvatukset eivät ole koskaan ennen onnistuneet.
Tämä vihreä puska on joko ruusunätkelmä tai tuoksuherne. Selvinnee keväällä jos on vielä hengissä. Silloin taimi on ruusunätkelmä ja joutuu siirtymään tuosta pois. Jos on tuoksuherne niin ei selviä talven yli hengissä. Itsestään on tuohon tullut. Vasemmassa laidassa näkyy pari esikon kukkaa, istutin tähän keväällä runsaasti punaisia esikoita. Kaikki taimet ovat toistaiseksi hengissä ja kun ovat täältä omalta kylältä niin uskoisin niiden olevan talvenkestäviä.

Loput lokakuusta on varattu tiukalle opiskelulle, hanketyöni on sekin reilusti retuperällä ja seuraavan lähijakson ennakkotehtävien lista on pitkä kuin nälkävuosi. Marraskuussa pitäisi olla kaikki valmista jotta valmistun tammikuussa työmarkkinakonsultiksi.