Jälkijunassa

 Tuntuu, että puutarhassa tapahtuu lyhyessä ajassa niin paljon, että jokainen postaus on vähän jäljessä. Mutta ei se mitään, tilanne taitaa olla sama kaikilla. Lisäksi puutarhassa tulee vietettyä aikaa töiden jälkeen myöhäiseen iltaan saakka ja sitten on liian väsynyt olemaan koneella.

Viime viikolla luumupuut olivat täydessä kukassa, nyt kukat jo pudottelevat terälehtiään. Onni oli viikonlopun hyvät säät, pölyttäjiä riitti ja on toiveita saada luumuja tänäkin vuonna.

Koristeomenapuissa kuten kuvan ruusuomenassa on jo suuret nuput. Nuppuja on myös Hopassa ja Makamikissa jonka istutin vasta viime syksynä. Lisäksi marjaomenapuu tekee kukkia ihka ensimmäistä kertaa ja puu on täynnä nuppuja.

Minulla oli parempikin kuva kukkivista tuomipihlajista ja risuaidasta pellolta päin kuvattuna mutta se kuva ei suostunut siirtymään puhelimesta tietokoneelle. Siirtymissä on ollut muutenkin ongelmaa, kuvat tulevat koneelle viallisina. Ehkä liikaa kuvia koneella ja liian vanha kone.

Eilen aloitin kasvihuoneen edustan istutukset. Tänään sain maahan toissaviikolla saamani varjoliljat. Kävin kaivamassa ne puutarhasta missä olisivat jääneet ruohonleikkurin kitusiin väärässä paikassa kasvavina. No minä tietysti pelastin kun kerran se mahdollisuus annettiin. Kukkien väreistä ei ole tietoa joten jänniä hetkiä on tiedossa. Harmaassa ruukussa on siirtotaimi omasta puutarhasta, valkoinen varjolilja joka kasvoi ennen pyykkikallion penkissä. Sekin pääsi kasvihuoneen edustalle.

Yritän tehdä uusista istutuksista mahdollisimman luonnollisen jatkumon vanhaan istutukseen. 

Kivipolku jatkuu kapeampana, se on uudella alueella lähinnä huoltopolku. Vielä muutama taimi minulla on tuohon, loput on hankittava kunhan keksin mitä tarvitsen. Käytäville tilaan kivituhkaa, mutta ensin pitää tehdä hintavertailu. Tuleeko edullisemmaksi noutaa itse, vai tilata valmiiksi pihaan. Myös noutamiseen kuluva aika pitää huomioida.

Kasvihuoneen ja aitan väliin tein istutuksen jo viime syksynä. Siirsin siihen ensin kaikki pyykkikallion valkoiset pionit. Mukaan tuli vähän arovuokkoa ja etualalle laitoin uutuuskellukkaa jonka lajiketta en nyt muista. Ja tietysti paljon tulppaaneja. Jouduin tekemään penkin pitkälti pussimullalla ja pelkäsin kovasti nouseeko siitä turpeesta keväällä mitään. Ihmeen hyvin nousi, lähes kaikki pionitkin. Tulppaanit toivottavasti nousevat tulevinakin vuosina.

Tervetullut sade

 Sade haittaa töitä puutarhassa mutta toisaalta myös helpottaa. Kosteaa maata on helpompi käsitellä kuin kuivaa. Kasvimaalle on sujuvampaa istuttaa taimia kun multa ei pölisi eikä tarvita kastelua. Kesäkukat saavat vettä luonnollisesti ja säästyin suurelta kastelukannukierrokselta.

Toiset narsissit ovat taantuneet reilusti ja sitten on näitä uusheränneitä. Näiden istuttamisesta on jo niin monta vuotta, että lajike ei ole enää tiedossa. Mutta kylläpä tulin iloiseksi nähdessäni kukkanuput. Narsissien edessä kasvaa pieni kullero, äitini toi sen tuliaisena pohjoisesta ystävänsä vanhempien puutarhasta.

Kaikki viime vuonna istutetut punaiset tarhakylmänkukat ovat selvinneet talvesta. Istuttaminen kohopenkkeihin auttoi. Sen sijaan vieressä kasvaneista punahatuista ei selvinnyt kuin yksi. Niille ei auttanut edes kohopenkki. Eilen tein lisää tuhohavaintoja. Kaunis ja ihana helmiorapihlaja oli kuollut. Ja hollanninlumimarjat taitavat olle nekin kaikki menetettyjä.

Palataan selviytyjiin, se tuntuu paremmalta. Esikoiden siemenkasvatuksissa värit ovat monesti yllätys. Jo viime syksynä yksi täysin keltainen esikko availi kukkiaan. Juuri se kasvi taisi heittää henkensä mutta toinen keltainen esikko selviytyi. Tykkään tämän raikkaan keltaisesta väristä. Ihana väripilkku kun ympärillä kasvaa tummia kartanopionin alkuja.

Arboretumissa ei ole viime kevään kaltaista tulppaanitykitystä mutta täydellistä taantumista ei sentään ole tapahtunut. Kunhan kukkasipuleiden aika alkaa, niin lisää on laitettava, reilusti.

Joku vääristää osan tulppaanien väreistä. Nämä ovat kyllä ihan oikeasti enemmän vaaleanpunaiset kuin punaiset. Voikohan tulppaanin väri muuttua ajan saatossa?

'Angelique' tulppaani ovat kukkineet jo vuosia erittäin runsaina. Nyt niitä ei ole jäljellä kuin tämä rypäs, vielä viime vuonna oli kolmisenkymmentä vartta. Pitää olla näiden haastavien talvien jälkeen iloinen muutamastakin kukkijasta.

Ja ei muuta kuin taas puutarhaan, ajattelin aloittaa tänään suuren kanttausurakan, maa on sopivan kosteaa sateiden jäljiltä ja istutusalueiden rajauksen siistiytyvät kuin itsestään.

Kasvihuone kasvitettu

 Ennen sateita oli tiukka aikataulu puutarhan suhteen. Eilen tein työpäivän jälkeen töitä puutarhassa illalla kymmeneen saakka jotta sain tehtyä kaiken minkä olin suunnitellut. Valmista tuli, mutta vuorokaudessa voisi olla vähän enemmän puutarhatunteja.

Tärkein työ oli saada sisältä kasvivalojen alta kaikki loput taimet kasvihuoneisiin. Eli kasvihuonekurkut ja vesimelonit. Kasvihuone taas piti järjestellä uusiksi ennen kuin sinne mahtuu yhtään uutta taimea. Se kun oli toiminut koko kevään esikasvattamona perennoille ja erilaisille siemenkylvöille. Tilaa tuli ja meni.

Vanha toimimaton puuhella on yksi hauskimmista asioista kasvihuoneessa. Se suorastaan huuti päällensä vanhoja kattiloita joissa on taimet kasvamassa. Suurimmassa kattilassa on kaksi kasvihuonekurkkua, keskikokoisessa pieni tomaatin taimi ja pienessä kattilassa samettikukkaa. Uunista ryöppyää jokavuotiseen tapaan krassia. 

Suurin kattila on pelastettu kauan sitten suurtalouskeittiön romulavalta. Keskimmäinen on löytynyt omasta metsästä ja pienin tuli talvella vastaan kirpparilta hinnalla yksi euro. No enpä voinut vastustaa kun tiesin, että kotona on jo samaa sarjaa.

Kurkkuruukkuja varten kokeilen tänä vuonna pitkää penkkiä joka oli aiemmin navetan seinustalla. Siinä ei viime vuonna istunut kukaan kertaakaan joten otetaan se muuhun käyttöön. Maassa suuressa saviruukussa ja peltiämpärissä kasvaa melonit. Yhden melonintaimen laitoin vanhaan kasvihuoneeseen maahan, katson ja vertaan missä kasvaa parhaiten.

Käytävätilaa jäi mutta ei paljoa. Tomaatteja on ika paljon ja haluan niiden kasvavan väljästi.

Kaapin edessä oleva tomaatit matkaavaa läheisten pihoille ja parvekkeille vähän myöhemmin. Sen aikaa saavat vahvistua kasvihuoneen lämmössä. Kaapin päällä olevassa kattilassa on kurkkua, niille pitää vielä viritellä tukinarut mutta sen ehtii tehdä sateella, ensin pitää vääntää rautalangasta yksi pitkä koukku lisää jotta yletän kiinnittämään tukinarun kasvihuoneen kattoon. Paprikat kasvavat vielä maitopurkeissa. Olen pähkäillyt minkä kokoisiin astioihin ne kannattaa istuttaa? Onko parin litran ruukku sopiva?

Sohva on vielä täynnä esikasvatuksia ja muita taimia. Tämäkin pitäisi saada vapaaksi ja viltti sohvalle. Se tapahtuu kun saan saan kasvihuoneen viereisen istutusalueen valmiiksi ehkä viikon sisään, paljon riippuu nyt ennustetuista sateista. Sateet tulevat tarpeeseen, pintamaa oli paikoin jo todella kuivaa ja pölisevää ja ehdin miettiä, että pitääkö tässä aloittaa kastelupuuhat. Ei tarvitse, koko aamun on satanut tasaiseen tahtiin.

Türin retki ja omaa puutarhaa

 Lauantaina jo ennen kukonlaulua soitti herätyskello. Türin kukkamarkkinat kutsuivat vuosien tauon jälkeen. Reissuun lähdettiin kahdestaan miehen kanssa. Türiin on erittäin helppo ajaa, Tallinnasta tulee matkaa n. 100 kilometriä. Tie oli uusi ja hyvässä kunnossa. 

Perillä odotti parkkipaikan etsiminen ja infernaalinen tungos. Olen käynyt kukkamarkkinoilla monen monta kertaa mutta ikinä ennen ihmisiä ei ole ollut niin paljon kuin lauantaina oli. parin vuoden koronan aiheuttama tako näkyi selkeästi. Tungoksesta johtuen jäi hankinnat kovin vähäiseksi. En jaksanut ängetä aina katsomaan mitä oli myynnissä vaan menin massan mukana ohi. Tungoksesta johtuen en ottanut markkinoilta ainuttakaan kuvaa. Mutta tuliaisista on kuvia.

Himalajan jalkalehti on ollut ostoslistalla. Näin komea taimi maksoi seitsemän euroa. Kukan väri on vaaleanpunainen.

Pari jouluruusua, kokeilen taas vaalean väristä. Yksi punahattu, vaaleanpunainen iiris ja syyskimikki matkasi kotiin.

Ja samoin pari esikkoa. Oikeanpuoleista minulla taitaa jo olla mutta eipä se haittaa.

Kärhö Viorna oli löytö. Seuraavaksi pitää selvittää mihin syvyyteen tämä pitää istuttaa. Kesän saa asustaa ruukussa ja maahan laitan sen vasta syksymmällä.

Puutarhassa tapahtui reissun aikana paljon. Lämpö sai monen kasvin heräämään. Hurtanheiteen oli tullut ensimmäiset kukat. Aarre on hankittu vuosia sitten Mustilan Arboretumista ja vihdoinkin se kukkii. Kukinto on ihana, kuin hortensialla.

Olen listinyt ahkerasti liljakukkoja, teen kierroksen joka päivä 1-2 kertaa. Kirjopikarililjat tuntuvat maistuvan. Tämä suurin kasvusto on säilynyt syönniltä aika hyvin tai sitten olen saanut kukot ajoissa kiinni.

Vuosia sitten istutetut 'Woodstock' hyasintit kukkivat tänä vuonna todella hyvin. Kukinnot ovat suurimmat sitten ensimmäisen kukinnan. Muutoinkin hyasintit tuntuvat olevan voimissaan, niille viime talvi ei ollut kärsimystä. 

Monelle muulle talvi oli paha. Minulla ovat kadonneet kaikki ruusunätkelmät ja salkoruusut. Kurjenpolvi 'Patricia' on hävinnyt ja 'Wargrave Pink' on henkitoreissaan, 99% kasvustosta on kuollutta. Jouluruusuja meni kaksi kappaletta. Ihana pinkki salvia on hävinnyt, onneksi siementaimia on hengissä. Kaikki himalajanesikot kuolivat. Onneksi on myös paljon selvinneitä ja niitä jotka eivät ole kärsineet. Joten ei muuta kuin uutta yritystä ja lisää taimihankintoja.

Yksi asia johtaa toiseen

 Pari päivää sitten ruusuja siivotessani sain idean siirtää Teresanruusun arboretumista rosarioon. Se kasvoi arboretumissa vähän huonossa paikassa ja pelkäsin sen leviävän pionien päälle vaikka se tekeekin hillitysti juurivesoja. Tänään toteutin siirron ja siitä se sitten lähti ja yksi siirto johti toiseen.

Teresanruusu kasvoi tuolla taustalla missä kasvaa nyt siihen kuvan etualalta siirretty 'Wims Red' hortensia. Hortensia siirtoa olen miettinyt pitkään ja onneksi en sitä tehnyt, siitä tulikin loistava taustakasvi penkin pioneille. Hortensian tilalle istutin kolme pionia. Kaikki pionit saivat juurelleen harmaata hiekoitussepeliä. Kuvan ihan oikeassa laidassa näkyy vihreä lehti. Se on uusi tähtimagnolia, vanhempi asusta ihan vieressä. katselin sitä, että näyttää epäilyttävän harmaalta kaikki oksat, voi olla, että se on kuivunut.

Pinkit hyasintit ja esikot ovat räväkkä pari mutta ai että tykkään. Väriä pitää olla ja näistä sitä löytyy. Tykkään tuosta esikosta muutenkin. Se tekee todella nopeasti tuuhean kasvuston ja kukkii pitkään eikä ole näköjään moksiskaan hankalasta talvesta.

Sama penkki ennen magnolian ja uusien pionien istutusta. Vanhan magnolia on tuon verkon sisällä. Verkon otin pois sillä tuskinpa jänikset käyvät siihen enää kiinni.

Kirjopikarililjat aloittelevat kukintaansa penkin päädyssä. Joka päivä poimin näistä liljakukkoja. Jokohan huomenna saisin tehtyä torjuntalioksen.

Tämä kevään heleä vihreys on ihanaa.

Ostin pari viikkoa sitten kymmenen purkkia perunanarsisseja kun sai halvalla. Ne kaikki olivat nupuilla olevia ja istutin ne heti puutarhaan. Sain kivasti lisää kukkivia kasveja muiden kevätkukkijoiden lisäksi. Yksi perunanarsissi ei ollutkaan peruna vaan tällainen pieni kaunotar. Olisihan Minnow-lajike? Kyllä kannatti aleostos.

Osa perunanarsisseista meni arboretumiin ja osa pääsi talon kivijalan viereen tulppaanien ja helmililjojen kaveriksi. Ihana värien sekamelska. En muista laitoinko tähän syksyllä lisää tulppaaneja. Ainakin se on ollut suunnitelmissa. Jos ei tullut laitettua niin unohduksen voi onneksi korjata tämän vuoden syksyllä.

Operaatio ruusu

 Viime syksyn märkyys ja kulunut talvi olivat kova koettelemus ruusuille. Monet ovat paleltuneet maata myöten ja osassa on kuivia oksia niin paljon, että näin paremmaksi laittaa suuren osan ruusuistani mataliksi.

Ruusu rosa 'Great Wall' on sentään hengissä mutta kaikki maanpäälliset osat olivat mennyttä. Eniten harmittaa, että sen upea kukinta on menetetty taas pariksi vuodeksi. Pitää harkita, löytyisikö sille jostain osasta puutarhaa suojaisampi paikka.

Easy Elegance ruusu 'Music Box' saattaa olla kokonaan menetetty. Ei näkynyt yhtään silmua kun leikkasin ruusun alas. En kaiva pois sillä ihmeitä saattaa tapahtua. Nyt saa olla viimeinen kerta kun kokeilen näitä, eivät vain viihdy meillä.

Vieressä kasvaa ranskanruusu 'Tuscany Superb'. Siitä ei ollut mennyt kuin pari latvaa ja pari vanhempaa oksaa oli kuivunut. Siispä harkintaan lisäänkö ranskanruusuja. 

Köynnösruusu 'Pohjantähti' kesti talven yllättävän hyvin. Tässä kuvassa se on vielä siivoamatta. Karsin kaikki kuivat oksat pois ja huomiselle jäi vielä jäljelle jääneiden oksien sitominen toisiinsa ja tukirakenteeseen. Se tehdään tikkaiden kanssa, en jaksanut alkaa iltaysiltä tikkailla keikkumista.

Navetan kivimuurin vierestä pistin matalaksi 'Pohjolan Kuningatar' sekä 'Snow Pavement' ruusut. Olivat jo niin pahasti risuuntuneet vaikka talven kestivät hyvin. samalla sain tehtyä kunnon kitkennän niiden aluselle, oli aivan täynnä nokkosta. Vaaleanvihreä kasvusto on nimetön kirkonruusu jonka jänikset parturoivat kauniisti puolimetriseksi. Tai minä vielä viimeistelin ja leikkasin syöntijäljet pois. Kirkonruusun toisella puolella kasvaa suviruusu, sillekin riitti pieni siistiminen. Ensimmäinen nurmikonleikkuu on vähän myöhässä kuten kuvasta näkyy.

Piikkiset ruusun oksat ovat meillä ongelmajätettä. Täällä Päijät-Hämeessä ei saa enää polttaa risuja joten oksat on vietävä kaatopaikalle. Onneksi ne saa viedä sinne ilmaiseksi. Kuorma viedään kunhan olen saanut siistittyä kaikki ruusut niin ei tarvitse tehdä kuin yksi reissu, samalla pakataan paku täyteen muutakin kierrätettävää romua. Nykyisillä polttoaineen hinnoilla ei viitsi turhaan ajella.

Tomaattien shokki ja kevätniittyä

 Sain siirrettyä eilen sisätiloista kaikki runkotomaatit kasvihuoneeseen. Eikä yhtään hujoppia mennyt matkalla poikki, eikä edes istuttaessa. Yleensä saan katkaistua vähintään yhden taimen. Katkenneita lehtiä ei lasketa.

Ihan liian pitkiksi pääsivät sisällä. Joka vuosi vastaistutetut taimet nuupottavat kuin kuolemaa tekien mutta muutamassa päivässä virkistyvät, reppanat ovat shokkitilassa. Nurkassa näkyy muovilaatikossa muutama taimi joista pohdin ovatko ne ylimääräisiä vai ei. Tänä vuonna lajikkeita on vain muutama, 'Sungold', 'Moneymaker' ja luumutomaatit 'Ravello', 'Mandat H' ja 'Olivade'. 

Toiseen päätyyn mahtuisi pari tomaattia, niitä ylimääräisiä, mutta tuohon voisi jättää tilaa melonille. Ja oikeastihan siinä on kolmen aprikoosipuun paikka mutta ne kasvavat vielä ainakin ensi talven yli ruukuissaan. Ei niitä kai tarvitse kesäksi upottaa maahan. Koska kasvihuoneen multatila kasvoi, korvasin viiniköynnöksen kohdalla uuden mullan kuorikatteella. Voi olla parempi vaihtoehto kuin rungon multaan hautautuminen.

Kahdessa 'Sungold' taimessa on jo isot nuput. Jos hyvin käy niin tänä vuonna saatetaan saada aikaista satoa.

Kasvihuoneesta kevätniittyihin. Käenrieska on levinnyt niin yhtenäiseksi, sekä kukkapenkkeihin että nurmikolle, että sen voi kuvitella olevan yhtä ja samaa keltaisena kukkivaa niittyä. En henno kitkeä tätä pois eikä se onnistuisikaan, siementää heti uutta tilalle.

Uusimpia kukkapenkkejä käenrieska ei ole vielä vallannut, katsotaan mikä tilanne on muutaman vuoden päästä. Ja asia ei siis haittaa yhtään, tykkään käenrieskasta. Kuvan keskellä olevan hiekan alta pinnistää maan alta pioni 'Bartzella' joita on tuossa itseasiassa kaksi. Toiseen on tullut alkuja vasta eilen, olin siitä jo vähän huolissani. Jokohan tänä vuonna saisin nähdä kukintaa. Kuvasta ei kovin hyvin välity, mutta tästäkin saa niittymäisen näkymän vaaleanpunaisen kiurunkannuksen ansiosta.

Mikä herkkutrio, se vaaleanpunainen kiurunkannus, valkoinen palloesikko ja liila kylmänkukka. Sopivat niin hyvin yhteen. Palloesikkoa on pakko hehkuttaa taas, se on itse siemenestä kasvatettu. Ei kaupan taimesta tule kahdessa vuodessa näin vankka ja upeasti kukkiva. Tai itse en ole onnistunut valkoisen palloesikon kohdalla kaupan taimilla.

Melkein käenrieskaniitty. Ja on siellä vähän sinistäkin levittymää kuten kotilomyrkkyä. Tämä taisi olla niiden talvehtimispaikka. Olen kerännyt yksilöitä ahkerasti pois ja Ferramol on hoitanut loput, tänään en löytänyt yhtään kotiloa. Alkaa käydä jo rutiinista eikä jaksa edes harmittaa, alkaa kuulua samaan kategoriaan rikkaruohojen kitkemisen kanssa. 

Tänään taas puutarhaa, taitaa olla kesäkukkien vuoro siirtyä sisätiloista pihalle ruukkuihin.

Kasvihuone täyttyy

 Sain eilen lähes kaikki pensastomaatit ruukkuihinsa. Ja sitten olikin vuorossa ruukkujen eli ämpäreiden kuskaaminen kottikärryillä kasvihuoneeseen. Kolme kerrallaan vein ettei kävisi höpelösti ja kuorma kaatuisi.

Onneksi neljä ämpäreistä on lähdössä läheisille sillä muuten tulisi täyttä. Tai tulee muutenkin, sisällä on vielä muutama varatomaatti ja kaikki kurkut ja melonit. Yhden melonin laitan vanhaan kasvihuoneeseen, mutta kolme pitäisi mahduttaa tuonne kurkkujen lisäksi. Vanhan puuhellan päällä olevat taimet on kylvetty helmikuun lopulla, oikealla olevat taimet maaliskuussa. Kasvussa on huima ero mutta eiköhän taimet tuosta vankistu. Pöydällä on messuilta ostettuja taimia odottamassa istutusmaan valmistumista sekä yksi raparperin jakojuurakko joka saa vaihtaa kotia. Raparperi on sitä 100 vuotta vanhaa siskon pihan kantaa jota tuli meillekin muutama vuosi sitten. Viime vuonna siirsin raparperin ja siitä jäi ylimääräisiä juurakoita. Lukesin tutkimuksessa raparperi oli luokiteltu olevan lajikkeeltaan lähes Victoria.

Erilaisten jakkaroiden ja puulaatikoiden avulla sain tomaatit eri tasoon, näyttävät niin kivemmalta kuin, että kaikki olisivat lattialla samassa tasossa. Sadon kerääminen on helpompaa kun tomaatit ovat vähän eri kohdilla.

Ja onhan kasvihuoneessa muutakin uutta. Maanantaina oli viimeinen entisöintikurssin kerta ja verhoilin siellä äidiltäni saamani tuolit uudelleen. Oikein perinteisesti nupinauloja käyttäen. Kangas on ihana vanha vintagekuosi omista varastoista. Sopii hyvin kasvihuoneen sinisen kaapin kanssa. Tosin tuohon tuolit eivät voi jäädä sitten kun kurkut tulevat kasvariin, päätyseinustalla on kurkkujen paikka.

Ja olihan minulla ämpäreitä kantaessa ja paikoilleen järjestäessä näin ahkera apulainen. Ensin luulin, että Jalo tekee tuohon tarpeensa mutta etsikin vain sopivaa nukkumapaikkaa. Viiniköynnös 'Mars' vaikuttaa harmikseni täysin elottomalta. En ota sitä vielä pois josko sieltä jotain eloa löytyisi, kaikki kun on tänä vuonna vähän kasvussaan jäljessä. Vanhan kasvihuoneen viiniköynnökseen tuli vasta eilen silmuja näkyviin, monesti on ollut tässä kohtaa jo nuppuja näkyvissä.

Uuden kasvihuoneen vesi ei ole vielä käytössä. Olen kantanut vettä vanhalta kasvihuoneelta jonka hana on jo käytössä. Onneksi on ollut viileää ja vettä on mennyt kohtuudella. Jätin muuten tomaatit harsottamatta, iltakahdeksalta kasvihuoneessa oli vielä + 20 astetta lämmintä joten eiköhän edes jotain lämpöä pysy siellä yölläkin. Sääennuste lupaa kivaa ja työntäyteistä puutarhaviikonloppua. Tavoite on saada lauantaina vanha kasvari pestyksi ja runkotomaatit istutettua.