Kesäkuun viimeiset hetket

Huomenna vaihtuu heinäkuu. Kesä on mennyt vauhdilla, niin kuin tuntuu menevän joka vuosi. Vauhdikas kevät tosin saattoi edesauttaa tunnetta tänä vuonna. Piha ja puutarha on valmiina heinäkuuhun.

 Luumulehdossa on rehevää, mutta vähän kukkivaa.

 Sama tilanne on monessa muussakin kukkapenkissä, rehevää mutta ei kukkia. Iirikset kukkivat tänä vuonna tosi heikosti, jopa kurjenpolvet kukkivat osa heikosti kuivuuden takia.

 Kivijalan vieressä kasvaa rivi valkoisia sormustinkukkia, niitä en ole raaskinut kitkeä pois. Pitää muistaa leikata kukkavarret pois ennen siementen kehittymistä. Muuten kivialue on täynnä sormustinkukkia.

 Rosarion valkoinen varjolilja ei ole varjoa tänä kesänä nähnyt mutta silti kasvaa hienosti. Varsi on melkein puolitoista metriä korkea.

 Arboretumin angervot ovat parahiksi kukassa Avoimia varten. Edes jotain kukkivaa on nähtävillä.

Jalo tarkkaili tilannetta entisen puumajan paikalta. Salavan tolpaksi jätetyltä rungolta on hyvä tarkkailla mitä muut kissan puuhaavat. Tässä vaanitaan tiilikasan takana lymyilevää Iinestä. hetki kuvan ottamisen jälkeen syöksyttiin hurjaan takaa-ajoon. Iinestä on kiva härnätä, se kun ei paljoa välitä teini-ikäisestä Jalosta.

Vihdoinkin

Muutama viikko tästä eteenpäin vietetään lomapuuhissa eli vain ollaan. Mitä se oleminen sitten on, niin ei suinkaan mitään sohvalla lokoilua. Sunnuntain Avoimiin Puutarhoihin alkoi viime hetken valmistautumiset. Sateen takia en päässyt tänään puutarhaan mutta etukäteen olinkin suunnitellut tälle päivälle siivousta ja muuta sisäpuuhaa. Pihalla tein vain pienen kierroksen katsomassa tekikö myrsky tuhoja. Vettä saatiin vuorokaudessa peräti 40mm.

 Kuvat on kuvattu aiemmin tällä viikolla, kamera sai levätä tänään. Rosa 'Pohjantähti' aloittelee kukintaansa.

 Ohikulkumatkalla ojasta pelastettu palavarakkaus on kasvanut parissa vuodessa kivasti kokoa. Väri on todella voimakas vaan kyllä maailmaan ja puutarhaan väri mahtuu.

 Oman pihan lakoilla on herkuteltu eilen ja tänään. Tosin ei viidessä marjasta paljoa syötävää ollut. Hyvä alku se on omalle lakkasuolle.

 Muistatteko alueen josta suunnittelin siirtää kirjavalehtisen syreenin pois. Meni suunnitelma uusiksi ja jätin syreenin kasvamaan, se näkyy huonosti marjaomenapuun takana kuvassa vasemmalla. Sen sijaan siirsin etualalla kasvaneen syreenin pois. Syreenin piti olla 'Moskovan Kaunotar' mutta ei se sitä ole. Siirretty syreeni olisi kasvaessaan jättänyt perennat liian varjoon. Multaan on istutettu muun muassa pioneja, vaaleanpunaista ukonhattua, harjaneilikkaa, kerrottua arovuokkoa, esikkoja, valko- ja sinivuokkoja ja kurjenpolvia. Pieniä vielä kaikki mutta siitä vahvistuvat ajan kanssa.

Pois kaivettu syreeni pääsi kokeilemaan kasvua arboretumissa. Varmuudeksi laitoin syreenin tukeen jotta nykyisin voimakkaana puhaltavat tuulet eivät sitä kaataisi. Syreenin vieraan laitoin peräkonttikirpparilta hankittua iiristä. Kuvassa Alma tutkii työnjohtajana lopputuloksen kestävyyttä. Hyväksyntä tuli.

Huomenna on leipomispäivä kahvilaa varten. Arvilan kahvilassa on tarjolla suklaakakkua ja vaniljakastiketta ja valkosuklaista karhunvadelmajuustokakkua. Vielä pohdin teenkö keltaisista vadelmista vadelmapiirakkaa. On niin hankala tietää paljonko väkeä on tulossa.

Melkein lomalla

Vielä kaksi työaamua ja sitten alkaa kesäloma. Ja loman tarpeessa tässä jo on. Vuosi on ollut rankka. Nuorimman lapsen vaikeudet ovat kuluttaneet voimavaroja runsaasti. Lisäksi aloitin viime elokuussa kahdessa uudessa työssä, uuden opettelua on riittänyt molemmissa työtehtävissä sen lisäksi, että on pitänyt opetella tekemään puoli viikkoa yhtä työtä ja puoli viikkoa toista. En valita, tämä oli oma, vapaaehtoinen valinta, tykkään molemmista mutta eipä sitä voi kieltää, että joskus on ollut rankkaa.

 Puutarha on minulle suuri voimavara ja akkujen lataamo. Sen avulla jaksan eikä mikään homma siellä tunnu ylivoimaiselta. Lomalle en ole suunnitellut mitään muuta kuin rippijuhlien järjestämisen, muuten vain ollaan ja tehdään sitä mitä juuri sinä aamuna herätessä huvittaa.

 Ruusuista en osaa sanoa pidänkö enemmän nupuista vai auenneista kukista. Tämä Arvilan oma löytöruusu oli ensimmäiset vuodet hiljainen leviäjä mutta tänä vuonna se on hämmästyttänyt puutarhuria tekemällä juurivesoja nurmikolle jopa metrin päähän. Nyt harkitsen ruusun siirtoa sellaiseen paikkaan missä olisi vapaammin tilaa levitä.

 Jasmike kukkii luumulehdon nurkalla. Sen ympärillä on huumaavan hyvä tuoksu, raskaan imelä mutta minä tykkään pieninä annoksina.

 Ilmasipulia kasvatan vain kaunistukseksi. Sen omituiset, kiemuraiset uudet kasvut varren kärjessä ovat mielenkiintoisia. Kahta samanlaista kiemuraa ei ole. Tänä vuonna näyttää tulevan pikkusipuleita todella paljon.

 Arboretumin perenna-alue menee ensin kesänä uusiksi. Tai jo tänä kesänä jos niin huvittaa. Osa kasveista saa siirtyä muualle ja osa saa enemmän sijaa. Iirikset kuuluvat jälkimmäisiin. Tämän kaunottaren nimestä en ole varma, se on hankittu Türista muutama vuosi sitten ja nimet menivät minulla sekaisin.

 Tämä valkoinen on myös tuotu Türista, se taitaa olla Iris sibirica 'White Swan'.

Perennapenkissä asuu myös tummalehtinen pensaskärhö. Kärhö kukkii runsaasti mutta lehdissä on käynyt kato, ne on syöty viimeistä myöten. Ensin ihmettelin miksi kärhö näyttää niin oudolta ja sitten tajusin, että siitä puuttuu lehdet. Kuiva kesä on ollut jossain määrin ötököiden juhlaa.

Huomiseksi on luvattu kunnon hellettä, minulla luvassa suuri kitkentäilta kivipuron parissa.

Siistiä pienellä vaivalla

Maapohjainen kasvihuone on hyvä laitos, en ole kastellut maassa kasvavia tomaatteja kuin istuttamisen jälkeen. Tomaatit hakevat juurensa syvälle, melkein saveen saakka ja saavat vetensä sieltä. Yksi huono puoli asiassa kuitenkin on. Kasvihuoneen käytävä on ollut aina kattamaton ja tähän asti olen kiltisti harannut sitä säännöllisesti rikkaruohojen kitkemiseksi. Nyt riitti.

 Ihmettelen vain miksen keksinyt tätä aikaisemmin. Hyvä kerros sanomalehteä käytävälle ja lehden reunat reunalautojen alle. Lopuksi lehtien päälle pari huonokuntoista räsymattoa joille ei ole enää muuta käyttöä.

 Tummemmat räsymatot pysyisivät puhtaimpina mutta nyt valitsin nämä vaaleat. Kun lahoavat niin laitan tummemmat tilalle. Kattilassa kasvaa pieni vartettu omenapuuni jonka ostin Helsingin kevätmessuilta. Sain ohjeen kasvattaa sitä ensimmäinen kesä näin, ruukussa kasvihuoneessa. Ämpäreissä on pensastomaatteja.

 Pensastomaatit ovat tykänneet tästä kesästä, kasvavat niin että kohta loppuu tila kesken. Tuossa vasemmalla on seitsemässä ämpärissä tomaatti.

 Ylimääräiset kurkuntaimet laitoin amppeleihin ja ripustin kasvihuoneeseen roikkumaan, en raaskinut heittää hyviä taimia pois. Voi olla, että hukutaan kurkkuihin kun satokausi alkaa.

 Samalla vaivalla siistin kasvimaan levittämällä olkia käytäville. Oljet vain loppuivat kesken enkä saanut kasvimaan toista puolta siistittyä.

 Olin ensin tuhlannut olkia mansikoiden siistimiseksi. Eihän näistä vielä satoa tule, taimet ovat niin pieniä mutta näyttää kivemmalta kuin pelkkä multamaa.

Viimeinen kuva ei liity mitenkään postauksen aiheeseen muutoin kuin että sormenpäät ovat nyt siniset eivätkä lähteneet edes saunassa täysin pois. Kävin poimimassa puoli litraa mustikoita, tämän kesän ensimmäiset. Saatiin kuopuksen kanssa mustikkamaitoa ja vähän eväsmustikoita töihin.

Tunnistatko pionin?

Ostin pari vuotta sitten Pionien kodista kaksi mysteeripionia. Heillä olivat menneet taimet sekaisin ja myivät silloin nimettömät taimet edullisesti pois. Ostin kaksi taimea joista toinen kuoli istutuskesänä. Toinen jäi eloon ja kukkii tänä kesänä ensimmäistä kertaa. Nuppuja on peräti 23 kappaletta.

 Nyt on vuorossa pionin nimen arvuuttelu. Itsestäni tämä vaikuttaa olevan kiinanpioni 'Duchesse de Nemours'. Mutta mitä mieltä olette ruudun toisella puolella?

 Tässä nuppuja ja lehtiä tunnistamisen avittamiseksi.

 Juuri ennen avautumista uloimmissa terälehdissä on aavistus keltaisen vihreää.

Myös avautuneessa kukassa on hitunen keltaista terälehtien sisällä. Jokatapauksessa, oli pioni nimeltään mikä tahansa tai nimetön, on se upea lisä pihan pionivalikoimaan. Tällaista pionia minulla kun ei vielä ollut. Pyykkikallion pionit ovat ensin vaaleanpunaisia ja muuttuvat vanhetessaan valkoisiksi, sävy ja väri on ihan eri kuin tässä pionissa. Kukat ovat ihanan suuria, eilen illalla mies ihmetteli saunan ikkunasta, että mitä valkoista horisontissa näkyy, minä vastasin, että se on pioni.

Nyt lähden tarkistamaan onko lisää kukkia avautunut viileästä päivästä huolimatta.

Jälkeen juhannuksen

Pääsimme lähtemään juhannuksen viettoon siskoni luo. Napattiin vielä äkkilähdöllä mummin mussukka mukaan menoon. Mies jätettiin kotiin kissanhoitajaksi ja kuistin portaiden rakentajaksi.

Kotiin palattiin hyvissä ajoin ennen ruuhkia ja niinpä tänään sai viettää täyden puutarhapäivän.

 Pionien puolesta pelkäsin kotoa pois ollessa sillä meillä oli niin kova tuuli ja sade, että kasvihuoneesta särkyi yksi lasiruutu. Turhaan pelkäsin, pionit voivat hyvin. Yllä Sarahini kaikessa kermakakkuisessa kauneudessaan.

 Puutarhavaihtarina saatu 'Bowl of Beauty' joka on mielestäni yksi upeimmista pioneista.

 Kauneuden maljasta on otettu joka vuosi kukkivana kuva kasvimaa taustallaan. Yllä tämän vuoden kuva jossa näkyy aika onneton kasvimaan kasvu. Kuvan ottamisen jälkeen harvensin porkkanat ja multasin ne. Kaipa ne vielä kasvavat kuivuudesta välittämättä.

 Istutin syksyllä rinnepuutarhaan muutaman viinilaukan, Allium atropurpureum. Näitäkin olen joutunut kastelemaan jotta eivät kuivuisi pois. Kukinto on niin hieno, että syksyllä on laitettava lisää näitä.

 Iines oli juhannuksena puolitoista päivää reissussa. En tiedä säikähtikö kahdessa naapurissa vietettyä melko äänekästä juhannusta vai oliko loukkaantunut siitä etten ollut kotona. Tänään helliteltiin ja juteltiin paljon yhdessä ja otettiin paria viime päivää takaisin.

 Rosariossa on auennut uusia nuppuja. Rosa rugosa 'Sointu' aloittelee.

Ensi viikolla pitää saada puutarha kuntoon sunnuntaiksi. Puutarha osallistuu toista kertaa Avoimiin Puutarhoihin. Löydät sen avoimetpuutarhat.fi nimellä Arvila, Päijät-Häme, Lahti.

Apteekkari + kaverinsa

Juhannusruusussa on vielä muutama kukka jäljellä näin juhannuksen kynnyksellä. Onni on muut ruusut jotka ovat aloittamassa kukintaansa. Oli vuosi millainen tahansa niin aina juhannuksena joku ruusu kukkii. Tällä kertaa yksi niistä on apteekkari.

 Kirjoapteekkarinruusu rosa 'Rosa Mundi', nuppuisenakin kaunis.

 Ja entäs sitten kukassa. Mieletön näky. Kukkia on tulossa runsaasti ja tämä on vasta toinen kesä kun ruusu kukkii. Keväällä jouduin leikkaamaan tämän todella matalaksi kuivuneiden oksien takia. Ehkä sen takia kukinta on runsasta.

 Apteekkarin kanssa rosariossa kukkii puolikerrottu punalehtiruusu, rosa glauca 'Nova'.

Myös puistoruusu 'John Cabot' nauttii kesästä ja kukkii runsain mitoin. Tämä on ruusujen parhaimmistoa, kukkii koko kesän ja on todella kestävä ja kaunis ruusu.

Toivotan jo nyt mukavaa ja rentoa juhannusta lukijoilleni jos en ehdi postata enää ennen juhannusta. Sisko pyysi heille juhannukseksi mutta kaikki riippuu meneekö autoni tänään uusintakatsastuksesta läpi. Jos menee, niin pääsemme reissuun.

Puolivalmis

Kodinhoitohuoneen terassin, vai pitäisikö sanoa avokuistin teko on edennyt. Lattialaudat ovat paikoillaan, samoin kaiteet. Vielä on tekemättä portaat ja niihin kaiteet. Kuvan portaat on vanhat portaat jotka ovat tuossa tilapäisesti kunhan uudet on tehty.

 Kaiteiden myötä vahvistui ajatus ettei ovi sovi joukkoon. Saa kuitenkin olla käytössä koska on ehjä, vaihdetaan paremmaksi vasta kun oven elinkaari on tiensä päässä. Kaiteet maalattiin samalla sävyllä kuin talo ja koristelistat. Kaiteista huomaa miten muutama vuosi sitten maalatut talon listat ovat haalenneet auringon vaikutuksesta. Uusintamaalausta pukkaa ensi kesänä.

 Kuistilla on pieni tila mihin mahtuu vaikkapa pyykkiteline. Jakkara on talon peruja, sen voisi vielä maalata talon värillä tai listojen värillä muuhun ympäristöön sopivaksi.

 Heti kuistille tultaessa on vastassa metallinen ritilä. Se löytyi omasta rautakaupastamme eli navetasta ja päätettiin hyödyntää. Tuossa kohtaa kuistin lattia on kovimmalla kulutuksella, metalliritilä kestää kulutusta paremmin kun laudat ja hiekka rapisee ritelikön läpi maahan. Laudat öljyttiin siniseen sävytetyllä öljyllä. Pitkään mietimme väriä ja lopulta päädyimme kokeilemaan sinistä. Omasta mielestä ihan ok sävy vaikka ensin oudoksutti. Öljykäsittely tehtiin heti kahteen kertaan ja tarkoitus on tehdä ennen talvea kolmas kerta. Hienosti jäi käsittelyjen ansiosta vesi helmeilemään lautojen päälle sateen jälkeen.

 Mies ja nuorin poika tekivät yhteistyönä kuistille kissamajan eli sateensuojan sisäänpääsyä odottavalle kissalle. Kuvassa Aatu tutkii onko maja turvallinen paikka.

 Vähän ujostuttaa, Aatun mielestä majaan pitää tottua vielä hetki. Jalon mielestä mitään tottumista ei tarvita, siellä pötkötti majassa sateensuojassa kun tulin tänään töistä kotiin.

 Tilapäinen, purettu kuisti oli tätä uutta kuistia puolisen metriä lyhyempi. Täyty myöntää, että pienen käyttökokemuksen perusteella tämä on parempi. Mahtuu mukavammin tuulettamaan petivaatteita ja räsymattoja ja muita kodin tekstiilejä. Jossain navetan kätköissä on vanha tuuletusteline jonka haluan tuohon seinään kiinni. Muuta ns. sisustusta kuistille tuskin tulee, ihan senkin takia, että tämä on jatkossakin avomalli ja säiden armoilla.

Portaiden teon jälkeen on vuorossa maan täyttö soralla kuistin alta. Ehkä samalla pitää maalata sokkeli kunhan päästään sopuun oikeasta sävystä. Myös puisen luukun haluan maalata, sokkelin värillä jotta ei erotu liikaa. Putkihässäkkä on salaojaputki ja sen sisällä menevä letku on vesiletku saunalle, se kiinnitetään ulkohanaan kun saunalle halutaan vettä, käytössä kesäisin.

Keskimmäisen pojan rippijuhlat on heinäkuun alussa, siihen mennessä tuskin saamme valmista eikä sillä ole niin väliä, vieraat kulkevat aina pääovista. Aikataulu valmistumisen suhteen on lähinnä tämä kesä.

Puutarhapisteen siivous

Puutarhapisteeni on kaivannut pientä uudistusta ja suurempaa siivousta. Eilen uhrasin osan puutarha-ajasta uudistumisen ja siivouksen toteuttamiseen.

 Puutarhapisteeni ei ole mikään viimeistelty ruukutuspiste vaan ennemmin välineiden säilytyspaikka, kaikki helposti esillä.

 Vanhassa maitotonkkien telineessä on kaikenlainen sälä, muoviruukut, harsot ja muut mitä tarvitaan vähän väliä. Osa työkaluista roikkuu nauloissa sivussa, osa nojaa alatasoon koska nauloja ei ole tarpeeksi. Vasaran ja naulojen luo ollut koko kesän liian pitkä matka.

 Lannoitteita ja multasäkkejä säilytän puulavan päällä. Edellinen lava hajosi tai siis maatui pois joten tarvitsin uuden. Tämän hain poltettavien kasasta, on puolikas isokokoisen kaapelikelan pääty. Alle laitoin tiilet jotta ei ole suoraan kosketuksissa maahan. Siivous tulikin tehtyä nopeammin kuin ajattelin joten siirryin seuraavaan siivouskohteeseen kulman taakse.

 Navetan kulma vedenkeruusäiliön ympäriltä on ollut jo monta vuotta työn alla ja jatkuu edelleen. Kallion esiin kaivamisesta on menossa viimeiset vaiheet. Kaivuu on hidasta sillä otan mullan talteen ja sihtaan sen siivilän läpi jotta saan siitä kaikki lasinsirut, naulat ja muut roskat pois. Nurkkaa on käytetty kaatopaikkana, navetan kivijalassa näkyy miten isoja metalliesineitä olen tuosta kaivanut, jopa viikatteen terä löytyi.

 Kulmaan tulee kivimuuri, tekemistä aloittelin raahaamalla paikalle muutaman ison kiven. Muurin ja säiliön välinen maa täytetään tiilen paloilla joita mullan seasta löytyy. Tummin, harmaa kivi on askelma jonka kautta voi kulkea kulman takana olevalle puutarhapisteelle säiliön ja navetan välistä.

Siilattava multakasa on kuvassa kallion ja nurmikon välissä. Mullat kerään säkkeihin joissa saavat odotella sopivaa käyttökohdetta. Multa sisältää paljon rikkaruohojen siemeniä joten ihan joka paikkaan sitä ei viitsi laittaa. Mietin kuolisiko siemenet jos käännän säkit ennen täyttöä nurinpäin niin, että musta puoli on päällä ja sen jälkeen jättäisin täytetyt säkit aurinkoon kuumenemaan. Tappaisiko kuumuus siemenet? Mikään kiire asialla ei ole kun katsoo sääennustetta, viileää ja sadetta luvassa.