Salin kammari

Tästä tilanteesta lähdettiin. Vanhimman lapsen, tyttären huone kaipasi kipeästi korjausta. Lattia erittäin kylmä ja vetoinen. Siis töihin ja lattia auki. Huoneen pönttöuuni jolle ei tehty mitään. On lähes päivittäisessä käytössä.

Lattialankut olivat upeassa kunnossa. Ne nostettiin ylös, tapitukset säilytettiin. Hiottiin, takaisin lattiaan ja sitten maalaus.

Pönttöuunin vankat perustukset. Talomme on kauttaaltaan rakennettu kalliolle. Uunien perustukset ovat luonnonkiveä, tehty tuon kallion päälle. Näihin ei koskettu mitenkään.

Alapohjaa. Kaikki hiekka, roska ja jäte putsattiin rossipohjasta pois. Jätettiin kalliolle. Alahirsiä tukeville kivikasoille ei tehty mitään. Olivat hyvin paikoillaan ja hirret niiden päällä kovaa ja tervettä.

Mutta löytyi sitä muutakin. Mieheni kun alkoi kaivaa huoneen eristeitä pois ulkoseinän vierestä, petti lattia alta. Onneksi pudotus ei ollut paljoa, mutta syykin paljastui. Kosteus on joskus vaurioittanut alapohjaa. Kaikki oli jonkun tuholaisen syömää. Puu hapertui käsissä, paitsi nuo oksat jotka näkyy kuvassa. Puu on joskus ollut niin paksua. Kaikki lahonnut puu poistettiin ja korvattiin uudella. Vaurio oli onneksi ikivanhaa ja kuivunutta. Sienen kuivuneita rihmastojakin löytyi.

Koko alapohja meni uusiksi, suunnitelmissa oli ollut vain lisäillä eristeitä. Uudeksi eristeeksi savijauhon tilalle laitettiin selluvillaa.

Tässä valmista huonetta. Tapettina Pihlgren&Ritolan paperitapetti, tyttären itsensä valitsema kuosi. Seinissä on tapetin alla ohut huokolevy joka laitettiin hirsiin niitä muotoillen. Seiniä ei koolattu suoriksi. Nurkkiin laitettiin paperi vetoa estämään. Lattialankut saivat pintaansa sinisen maalin. Uuteen sänkyyn ompelin tilkkupeiton jossa sävyt tapetista. Osa kankaista itse värjättyjä, osa tuotu Thaimaasta ja osa ihan tavallista "kaupan kangasta".

Ikkunalle emme tehneet mitään, kaikki ovat vaihettu jossain ehkä 80-luvulla uusiksi. Ruskea väri hiukan häiritsee, mutta jospa ne joskus tulisi maalattua. Tässä vaiheessa oli vielä hakusessa valkoinen tuoli työpöydän kaveriksi. Sellainen löytyi myöhemmin Ikeasta. Nyt huone on todella lämmin ja vedoton, patterikin löytyy jo ikkunan alta, mutta pääasiallisin lämmitys tapahtuu pönttöuunilla.

Testaus

Testataan kuinka tämä sujuu. Tietokoneen käyttäjänä olen aivan onneton ja itseoppinut. Konetta en työssäni tarvitse lähes lainkaan ja kotona se on ollut lähinnä sähköpostin ja internetin käyttöä. Valokuvat osaan jo siirtää kamerasta tietokoneelle. Tässäpä tekninen lähtökohta bloggailuuni.

Tässä se on, kotimme maalla. Kotoisemmin nimeltään Arvilan talo. Valmistumisvuosi 1892, siirretty nykyiselle paikalle 1920. Meidän omistuksemme tuli 2005. Päärakennuksen lisäksi löytyy navetta, aittarakennus, saunamökki ja liiteri. Tämä kuva on otettu jouluaattona 2006. Aika lumetonta oli. Tänä talvena onneksi lunta on ollut enemmän. Talo on koko ajan remontoinnin ja korjauksen alla. Valmiina on sali, yksi kammari ja kylpyhuone. Tai miten sen ottaa, kaikista puuttuvat vielä vanhat väliovet. Niitä kun joudumme metsästämään siltä sun täältä yksittäisinä kappaleina ja yleensä ilman karmeja. Tällä hetkellä työn alla on toinen kammari. Muovimatot purettu pois, lankkulattia nostettu talteen ja eristeiden poisto menossa.

Kaupunkilaisten matka maalaisiksi oli alkanut.