Ulkovuoren maalaus

 Ensi kesänä on vuorossa ulkovuorauksen uudelleen maalaus. Edellinen maalaus on tehty 2012 kun ensin oli rapsuteltu pari kesää vanhoja lateksimaaleja pois. Tulevassa maalauksessa menee koko kesä, tai jopa kaksikin kesää.

Talon pohjoispuolen uudisosan maalipinta on melkoisen surkean näköinen. Petroliöljymaalin pinta on kauttaaltaan pintahomeen peitossa. Onneksi homeesta ei ole kuin esteettistä haittaa ja se on poistettavissa kevyellä pesulla. Kuvan oikeassa laidassa näkyy sama maali vanhassa seinälaudassa, ei mitään merkkejä homeesta. Vain uudet laudat ovat pinnaltaan mustia.

Takaseinä joka on suoraan pohjoiseen on yhtä karu näky kuin sivulta. Tänne ei aurinko paista koskaan, sekin vaikuttaa, samoin se ettei tuohon tuule suojaavan puuston ja muiden rakennusten takia.

Etelän puolen seinustalla rappio näyttäytyy toisella tapaa. Vaikka tätä aikoinaan kuinka hiottiin ja raaputettiin, ampuu nykyinen maali irti pinnastaan. Edessä on uusi raaputus ja hionta.

Tässä lähikuvaa maalin krakeloitumisesta. Ensi kesänä on korkea aika ryhtyä työhön. Olisimme ryhtyneet tähän jo aiemmin, mutta päätimme tehdä sisätilat valmiiksi ja niissä vierähti se kaksi kesää. Keväällä, heti kun säät sallivat voi aloitella maalin rapsuttelua. Eipä tarvitse miettiä mitä sitä vapaa-ajallaan tekisi puutarhatöiden lisäksi.

Siemeniä ulkomailta

 Edellisessä postauksessa esittelin tulevan kauden tomaatit. Tässä postauksessa on sitten tulevan kauden esikasvatuksia. Ostohousut oli rehvakkaasti jalassa kun lähdin Suomen rajojen ulkopuolelle. Eipä siinä muistanut rajattuja esikasvatustiloja, ei tiennyt uudesta kissanpennusta joka taitaa oikeasti olla raketti, eikä siinä välähtänyt mieleen mikään muukaan este ja rajoite hankinnoille kuten vaikka tontin rajojen vastaan tuleminen. No nyt niitä on, esikasvatettavia.

Yläriviltä vasemmalta oikealle:

- Ihana kosmoskukka (en ikinä kasvata kun eivät kuki ennen pakkasia)

- Kaukasian törmäkukka (tätä on saavata lisää)

- Kahta erilaista kylmänkukkaa, valkoista ja liilaa (en ikinä saa itämään)

Alariviltä vasemmalta oikealle:

-Muhkea aprikoosin värinen salkoruusu (olisin ostanut viisi pussia mutta kaupassa oli vain yksi)

-Zinnia (en osta ikinä kesäkukkien siemeniä, hankalia)

- Upea vaaleanpunainen jaloritarinkannus (puutarhassa ei ole tilaa näin korkealle)

- Vaaleanpunainen lemmikki (jos käy niin etteivät omat talvehdi)

Ja jatkuu yläriviltä vasemmalle:

- Tuoksupielus lempiväreissä (en ole saanut kasvamaan)

- Tunturipitkäpalko (vaaleanpunaisena!!)

- Tuoksuherne (olen heikkona kirjaviin)

Alarivi vasemmalta oikealle:

- Vaaleanpunainen harjaneilikka (no kun sai halvalla)

- Valkoinen punahattu (viimeinen kerta kun kokeilen, aina tulee punaisia)

- Ihana rimpsureunainen orvokki (inhoan orvokkeja)

On sitä puutarhuri hupsu kun ei ikinä opi. Olisihan sitä voinut pitää hyvän välivuoden ja esikasvattaa vain kasvihuoneiden kasvit. Etenkin kun kuvan pieni ja söpö osaa olla hurmaava, mutta myös täysi tuholainen kun kyseessä on huonekasvit ja muu kiinnostava asia. Saapa nähdä tuleeko hänen kanssaan mitään esikasvatuksista vai onko salin ovi pidettävä kiinni tammikuun lopusta toukokuun alkuun jotta taimet saavat olla rauhassa.

p.s. Katsokaa hintoja pusseista, eihän noilla hinnoilla saa Suomesta mitään, täällä saa maksaa viisi kertaa enemmän.

Arvilan (iki)tomaatit

 Joskus laiskuudesta ja saamattomuudesta on mitä suurin hyöty. Meillä jäi kauden tomaattisadosta pyörimään puoli lautasellista pieniä tomaatteja. En saanut niitä heitettyä kompostiin ajatuksella, että josko ne vielä johonkin ruokaan kelpaisi. No ei sitä ruokaa sitten koskaan tullut ja siirsin lautasen vain johonkin syrjään.

Siinä ne tomaatit edelleen seilaavat lautasellaan. Vaan eipä hätää, nehän ovat siementomaattejani. Ja osa on lajiketta 'Mandat H' jonka siemeniä minulla on enää pieni pussillinen. Oletan tomaattien säilyvän vielä reilun kuukauden ennen kuin kätken ne multiin. Osasta voi kokeilla ottaa siemenet talteen tulevien vuosien iloksi.

Sellaista satoa Arvilan ihmeellisistä kasvihuoneista. Ikitomaatteja rutuilla ja ilman. Hämmästyttävää on, että eivät ole homeessa yksikään, osa ei ole mennyt edes ruttuun. Mitään en ole muuta tehnyt kuin antanut olla huoneenlämmössä lautasellaan.

Seuraavan kauden tomaatteja on tässä, ne ovat myös samat kuin kauden 2025 tomaatit. 'Maskotka' oli uusi tuttavuus ja se saa jatkoa. 'S. Marzanoa' laitan niin kauan kunnes siemenet loppuvat. Se on hyvä tomaatti mutta vaati pitkän kasvukauden. 'Goldkrone' menee myös jatkoon, hedelmät eivät halkeile ja ovat maukkaita.

Viime kesän pyrähdyksestä ulkomaille ostin lisää siemeniä. Osin tuttuja lajikkeita kun halvalla sai, osin uusia kun halvalla sai. 'Zyska' lajiketta myyjä kehui, kokeillaan. 'Venus' on sekin uusi tuttavuus. Netin mukaan se on aikainen, makea ja tekee paljon tomaatteja. 'Tomfall' on amppelitomaatti, pitäis olla oikea riippuva lajike joka tekee pienet ja makeat tomaatit.

Paprikat eivät kasvaneet viime vuonna odotusten mukaisesti ja lopulta nekin kärsivät vihannespunkista. Niinpä en hanki uusia siemeniä vaan käytän vanhat pois. Keltaiset suippopaprikat sain siemenvaihdossa. Oranssin suipoopaprikan siement ovat omista talteen otettuja, vuosi pussissa ei pidä paikkaansa, laitan uudet siemenet vanhaan pussiin mutta en aina muista korjata vuosilukua.

Seuraavaksi voisin esitellä muut ulkomaiden ostokseni, tulen olemaan pulassa niiden kanssa...