perjantai 26. toukokuuta 2017

Kukkia + yksi yllätys

Purppuratuomi on siitä ihana puu että se kukkii jo hyvin nuorena. Suosittelen, jos vain pihassa on tilaa niin istuta vaikka Suomen 100-vuotis päivän kunniaksi purppuratuomi.
 Vaaleanpunaiset kukat, niistähän minä pidän. Tämä purppuratuomi on istutettu pari vuotta sitten ja se on kohta aivan täynnä kukkaa.
 Lisää vaaleanpunaista löytyy arboretumin tulppaaneista. Nämä nousivat nyt toisen kerran ja kukkivat kiitettävän runsaasti.
 Ja jos tykkään vaaleanpunaisesta niin tykkään myös kaikesta vihreäraidallisesta. Kummankaan tulppaanin lajike ei ole tiedossa, eikä sen väliä, pääasia että ovat kauniita.
 Kasvimaalle tuli oma pururata. Kyllästyin kitkemään ja haraamaan leveää kulkuväylää aina vain kiihtyvään tahtiin. Levitin siihen ensin paksun kerroksen sanomalehteä, osaan vielä päälle lakanan ja kuorrutin kaiken sahanpuruilla. Jos nyt vaikka pari vuotta olisi ilman kitkemisen tarvetta.
 Tomaatit on istutettu kasvihuoneeseen. Yhteensä 14 taimea, osa maassa ja osa ämpäreissä. Kurkkuja on viisi. Nuo mustissa astioissa olevat ruukkukirsikkatomaatit on menossa lahjaksi. Ylimääräisiä taimia jäi parikymmentä, saavat vaikka viikonlopun juhlavieraat viedä ne mennessään.
Viime vuonna kasvihuoneeseen istutettu siemenetön viinirypäle "Somerset Seedles" yllätti. Siinä on ylimmässä lehtitertussa ihan selvät viinirypäleen raakileet. Voiko olla mahdollista näin nuorella taimella? Pitääkö nuo poistaa vai voiko antaa kasvaa? Jos jäävät kasvamaan niin olisipa se mahtavaa saada maistella itse kasvatettuja viinirypäleitä jo tänä kesänä.

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Vuokkoja ja verkkoja

Tämä kevät on vuokkojen juhlaa. Istutin kaksi vuotta sitten keltavuokon ja luulin sen hävinneen koska kasvista ei näkynyt mitään viime keväänä. Vuokkopa yllätti ja päätti kukkia tänä vuonna.
 Tulin töistä kotiin, katse osui koristeomenapuun alle ja löysi sieltä jotain keltaista. Ihme ja kumma, vuoden huilinut vuokko se siellä kurkisti.
 Viime keväänä Lahden Pihapiirimessuilta ostettu hämyvuokko "Royal Blue" tekee valtavasti kukkia.
 Eikä tavallinen valkovuokko jää yhtään heikommaksi. Tällä kesti myöhään tulla mutta saa sen anteeksi, kukkia on paljon.
 Alkukesän inhottavin puutarhatyö on tässä. Verkkojen ja suojien pois ottaminen ja varastoon vieminen. Kaikki pitää ujuttaa navettaan kapean oven kautta. Mutta onneksi on puolityhjä navetta minne säilöä verkot. Ei niitä nimittäin tuossa katselisi koko kesää.
 Tämä pehko ei ole vuokko vaan esikko. Valtava määrä kukkia eikä loppua näy.  Ihan pakko oli ikuistaa kuvamuistoksi, mistäpä sen tietää vaikka ei ensi keväänä kukkisi lainkaan.
Nyt olen bongannut pihasta paljon kasveja jotka kukkivat ensimmäistä kertaa. Alppikärhö minulla on ollut jo kolmisen vuotta. Sain sen ystävältä pienen pienenä taimena ja laitoin kasvamaan letitetyn vaahteran juurelle. Nyt alppikärhö on kasvanut riittävästi kokoa ja aikoo tehdä ilokseni muutaman kukan. Voi tätä onnen aikaa.

maanantai 22. toukokuuta 2017

Lyhyt kevät, pitkä kesä

Tänä vuonna tuntuu kuin olisi hypätty lähes suoraan talvesta kesään. Lähdin perjantaina aamuyöstä Viron Türiin ja kun tulin seuraavan yönä kotiin, oli luonto puhjennut eloon. Koivuihin oli ilmestyneet lehdet, eikä mitään hiirenkorvia vaan suoraan lehdet. Vihreä vallankumous tapahtui yhden vuorokauden aikana.

 Talon edustan penkissä on suloinen sekamelska. Kevätesikko, kirjopikarililjat ja hyasintti "Woodstock" muodostavat kauniin yhdistelmän. Ja näkyy siellä kasvavan pionikin keskellä kaikkea. Tykkään tästä penkistä etenkin keväällä.
 Rosariossa on auennut lisää narsisseja. Ja uskokaa tai älkää, nämä ovat nyt niitä "Minnow" tasetteja jotka olivat hukassa. Ilmeisesti olen laittanut myös tete-narsisseja rosarioon ja ekaa kertaa nekin selvisivät talven yli.
 Tulipa tarda, parvitulppaani ilahduttaa kiinanhortensia "Bougien" juurella.
 Kaapo juoksee puutarhassa täynnä kevään intoa. Vähän juoksua varjostaa tieto siitä että tämä taitaa olla Kaapon viimeinen kesä. Koira kärsii pahasti allergiasta johon ei tunnu olevan helpotusta. Milloin on kipeänä korvat, milloin tassut tai suupielet. Ei se ole mukavaa elämää se.
Vanha haalistunut punamultainen hirsiseinä, kivimuuri ja tulppaanit. Navetan seutu on kaunistunut huimasti siitä hetkestä kun ostimme talon. Harmi ettei ennen kuvia ole yhtään näiltä nurkilta.

Lyhyestä keväästä pitkään kesään. Tästä se alkaa.