perjantai 20. huhtikuuta 2018

Puutarhatöitä

Tänään pääsin vähän aikaisemmin töistä kuin yleensä. Tulin nopeasti kaupan kautta kotiin, lapsille ruokaa ja heti pihalle puuhastelemaan. Olin viikolla pari päivää pois kotoa, Kuopiossa koulutuksessa, siinä ajassa oli puutarha herännyt taas vähän enemmän eloon. Jos oli perhettä ikävä niin oli puutarhaakin.
 Virvaliljat olivat avautuneet poissaoloni aikana.
 Kevätkurjenmiekka 'Harmony' oli sekin pumpsahtanut esiin poissaollessani. Tätä istutin sekä rinnepuutarhaan että talon edustalle. Seuraavan kerran kokeilen kivijalan viereen jossa talven yli selviytyminen on varmempaa.
 Jouluruusussani on pullea nuppu. Olisihan se hienoa nähdä tämän kukkivan, jouluruusun kanssa en ole aikaisemmin onnistunut näin hyvin. Monesti jouluruusu kehoitetaan istuttamaan vähintään puolivarjoon, minusta se on enemmän auringon kasveja. Tämä yksilö on auringossa ja voi näin hyvin ekan talvensa jälkeen.
 Piha ja puutarha ovat täysin lumettomia. Tänään siivosin kukkapenkkejä ja haravoin pihaa. Löysin kevään ensimmäiset elossa olevat kotilot ja tietysti kukkapenkistä saunan vierestä. Ajatuksena oli heittää penkkiin katemultaa ja kalkkia lehtien päälle mutta päädyinkin haravoimaan lehdet pois ja heittämään tilalle Ferramolia.
 Viime syksynä istutettu krookus 'Prince Claus' oli juuri niin herkullisen värinen kuin pakkauksen kuva antoi odottaa. Tosin läheltähän näin pieniä ihanuuksia on katsottava mutta puutarhuri kyllä taipuu alas multaan saakka.
Sääennuste lupaili sadetta koko viikonlopuksi. Senkin takia huhkin pihalla lähes pimeän tuloon saakka. Rinnepuutarhan kasvittoman alueen katoin uudestaan tuhdilla kerroksella sanomalehteä ja vanhoilla lakanoilla. Päälle tuli haravointijätettä. Tämän pitäisi tappaa tuosta viimeisetkin vuohenputket, ei niitä enää montaa näkynyt viime syksynä. Pari vuotta on maltettava odottaa ja sitten  voi ajatella jonkun kasvin istuttamista tällekin alueelle.

Huomiseksi on luvassa tomaattien koulintaa ja hoivaamista ja ehkäpä sitä malttaisi siivota talon jos kerran sataa vettä.

tiistai 17. huhtikuuta 2018

Pieniä sieviä

Keväällä ei tahdo pysyä kameran kanssa kasvien perässä. Yhden päivän aikana tapahtuu uskomattoman paljon.
 Akileijan alut ovat kevään kuvauksellisimpia kasveja. Katsokaa nyt noita pieniä vesipisaroita lehtien kärjissä, kuin pieniä helmiä.
 Rakas ja uskollinen syysvuokkoni ponnistaa vanhan kasvuston alta esiin. En siivoa tätä liian tarkasti sillä vanhat versot suojaavat kevään kylmältä tehokkaasti. Vaikka näyttää syysvuokolla olevan omakin suojauskeino, karvoitus.
 Huono kuva mutta pakko julkaista kun muuta en saanut otetuksi. Ensin katsoin, että rinnepuutarhaan on päässyt jostain vaahteran siemeniä. Onneksi kävin hitaalla enkä nyppäissyt heti pois. Ei tämä mikään vaahtera ole vaan tähtililjan alku. Nimikyltti oli vieressä ja pelasti kasvin.
 Rinnepuutarhan varsien salaisuus paljastui. En tunnistanut näitä heti mutta nyt kun nuput ovat ilmastyneet, tunnistin kasvin tulppaaniksi. Vielä on arvoitus onko tämä Tulipa turkestanica vai Tulipa bakeri 'Lilac Wonder'. Jotenkin olen kallistumassa ensimmäiseen vaihtoehtoon. Kumpaankaan pakettiin olen unohtanut kirjoittaa istutuspaikan.
 Koivun alla muratti talvehti taas yhden talven erinomaisen hyvin. Myös molemmat rosarion muratit ovat talvehtineet ja toisen huomasin kiivenneen vähän kiven päälle.
Tämä näky ei ole pientä ja sievää, siinä on ensi talven polttopuita. Puiden kanssa meni turhan myöhäiseksi, vielä nuo pitäisi jaksaa silputa klapeiksi ja haloiksi pinoihin kuivumaan ja myöhemmin siirtää taustalla näkyvään liiteriin. Ei ole tämän pinon kanssa vapaa-ajan käyttämisen ongelmia.

maanantai 16. huhtikuuta 2018

Kevätkurjenmiekkoja ja muita kevään ihmeitä

Talon edustan kevätkurjenmiekoista ensimmäiset kukkivat. Nämä kukkivat on viime syksynä istutettuja, vanhat, aiemmin istutetut ovat nousemassa mutta paljon uusia hitaammin.
 Iris reticulata 'Katharine Hodgkin'
 Lisää, paljon lisää kevätkurjenmiekkoja. Siinä ne toivottivat tervetulleeksi kun tulin töistä kotiin.
 Illan puutarhakierroksella löytyi lisää kaunokaisia. Hän on kevätlumipisara, lähes vahingossa Virosta tuotu aarteeni. Tämä on kevätlumipisaran toinen kevät puutarhassa ja jos tulkitsen alkujen määrän oikein niin tämä on heti levinnyt.
 Olen nykyisin sen kannalla, että krookukset kannattaa istuttaa keltaisina. Näkyvät pitkälle pihalla. Ja keltainen väri sopii hyvin kevään ensimmäisiin kukkijoihin. Nämä kukkivat arboretumin pionipenkissä.
Loppuun kuva sateen pisaroimista lumikelloista. Viime öinen raju sade sulatti meillä lähes kaikki viimeisimmistäkin lumista pois. Ja puutarhassa kulkiessani huomasin roudan alkaneen sulaa, se tarkoittaa että kohta pumpsahtaa kasvi jos toinen maan pinnalle. Mahtavaa!

edit. korjattu jääkurjenmiekka kevätkurjenmiekaksi