Päijät-Hämeen kaunein pelto

Se löytyy omalta kylältä. Olen ajanut monta kertaa pellon tai pitäisikö sanoa kukkaniityn ohi mutta en juuri sillä kertaa ole ehtinyt kuvata niittyä. Tänään ajoin varta vasten kuvaamaan, saattoi olla syksyn viimeinen näin aurinkoinen sää.

 Ei niittyä saanut millään vangittua kameraan niin upeana kuin se livenä on.

 Erilaisia unikoita, malvaa, jotain päivänkakkaraa ja paljon muita yksivuotisia kukkia joita en tunnista.

 Oman haasteen kuvaamiseen toi rakennukset joiden en halunnut olevan kuvissa liikaa esillä. Pelto koostuu kolmesta lohkosta ja kaikki ne ovat ihan liki rakennuksia sekä tien vieressä.

 Pellon löydät kun ajat Nastolasta Heinolaan Korkeen kautta, tai toisinpäin, Vierumäeltä Korkeen kautta Nastolaan. Pellot ovat Ruuhijärven kylän keskustassa.

 Hienoa että kukkaniittyjen arvo on tajuttu ja niitä istutetaan koko ajan enemmän. Niityllä kävi kova kuhina pölyttäjillä ja perhosilla. Oikea ötököiden taivas.

Jos minulla olisi omaa peltoa, olisi se tämän niityn näköinen. Upea näky ja mikä parasta, kestää viikkoja ja muuttaa näköään sen mukaan mikä parhaillaan kukkii. Tähän on kuulemma istutettu yli 30 kukkalajia.

Perhosten sunnuntai

Tällainen kaunis, lämmin ja aurinkoinen sunnuntai sai sekä puutarhurin että perhoset liihottelemaan pihalla. Eihän edes heinäkuussa ollut näin ihania säitä, pilvetön taivas eikä edes kunnon tuulen henkäystä. Viereisellä pellolla humisi puimuri, muutama syksyn ensimmäinen joutsenparvi lensi pihan ylitse ja lounaalla oli kaikki lapsen saman pöydän ääressä äitini lisäksi. Täydellinen päivä.

 Vuoden ensimmäinen amiraaliperhonen. Niiden suosikkeja oli tänään kaikki maksaruohot.

 Neitoperhosia oli valtavasti. Seisoin pitkään arboretumissa ja vain nautin ympärillä pyörivistä perhosista. Tunne oli mahtava.

 Virosta keväällä tuotu happomarja voi hyvin. Nimeä en muista ulkoa enkä muistanut tarkistaa sitä nimilapusta joka on vielä taimessa kiinni. Vähän arkojahan nämä on mutta niitäkin on kokeiltava, joskus voi onnistua.

 Perhosten lisäksi ihastelin 'Margaret Hunt'-kärhöäni. Itsekseni totesin että vaikka tämä jäisi vain tämän kesän iloksi niin oli se kaiken vaivan arvoista. Kukat on hienot ja suuret.

 Kasvimaan alalohko on käännetty nyt kokonaan. Talikolla käänsin ja poistin samalla kaikki rikkaruohot. Keskellä kasvaa vielä rypäs kehäkukkaa, en raaskinut kitkeä sitä vielä pois kun kehäkukissa vieraili perhosia. Levitin koko lohkolle reilusti kalkkia sillä parin vuoden lannoitus happamalla turvelannalla on saanut sammaleen kasvamaan kasvimaalla. Kalkin päälle levitin kolme kottikärryllistä kompostorista poistettua multaa. Samalla tuli tyhjennettyä kompostorin alaosa talvea varten. Seuraavaksi levitän haravoidut lehdet koko kasvimaan päälle. Saa madot töitä talveksi.

 Etupihalla kukkii hortensiat. Keinu piti viedä jo navettaan mutta lämmin sää sai muuttamaan mielen, odotetaan vielä tämä viikko.

Punalehtiruusu ei ole tällä hetkellä kovin punalehtinen mutta sen kiulukat on hyvin punaiset. Kiulukat onkin osa punalehtiruusun kauneutta vaatimatonta kauneutta.

Olisipa hienoa jos sääennuste pitäisi paikkaansa ja tästä ilmiöstä nimeltä aurinko saisi nauttia pidempäänkin.

Vähän

Tällä viikolla aikaa puutarhalle on ollut ihan liian vähän, toisaalta hyviä puutarhasäitäkin on ollut vain vähän. Tänään ehdin puutarhaan, melkein koko päiväksi vaikka olin aamupäivällä yläkoululaisen koululla ja mummin mussukka tuli yökylään.

Syysvärejä pihassamme on tosi vähän, paras ruska on vasta tuloillaan.

 Keltajapaninangervoissa on joissain punaista. Toiset ovat vielä ihan vihreitä. Taustalla pilkistävissä keijuangervoissa ei ole erityistä syysväriä, enkä muista tuleeko niihin sellaista missään vaiheessa.

 Sedum 'Bertram Andersson' on maksaruoho jota pitää tarkastella läheltä. Hienosti selvisi talvesta ilman suojauksia sekä tästä märästä kesästä.

 Syyshortensia 'Grandiflora' on saanut kukkiaan vaaleanpunaisiksi.

 Yksi pihani hauskimista kasveista on Mustilasta hankittu hurtanheisi. Se kasvaa hitaasti sillä paikka on hurtanheiden makuun liian kuiva. Mutta kun meillä ei ole missään märkää varjoa. Hurtanheiteen tulee hieno syysväri, voi miten odotan että tämä on vielä joskus suuri pensas täydessä ruskassa.

 Raparperia jäi korjaamatta paljon, ei vaan pakastin ollut keväällä valmiina ja syksyllä se täyttyi kaikesta muusta, tai etenkin vadelmasta. Meillä tuli vadelmaa ennätyssato, niin paljon että ihan viimeisiä marjoja en ole pensaista poiminut. Tänään katkoin tämän vuoden versoja ja söin muutaman vadelman siinä ohessa. Vähän vetisiä mutta mikä parasta, ei yhtään matoa. Ensi vuodelle ei ole odotettavissa yhtä suurta satoa, versoja ei ole tämän vuoden veroisesti.

 Ihan pikkaisen piti hankkia lisää sipulikukkia. Krookus 'Prins Claus' vaikutti kivalta. Helmililjani ovat kaikki tavallisia, kokeillaan nyt jotain erikoisempaa. Tulipa bakeri 'Lilac Wonder' toivottavasti viihtyy pihassa monia vuosia, samoin viinilaukka jota istutan ensimmäistä kertaa.

Ruokaostoksilla tarttui mukaan puoleen hintaan pallerolaukkaa ja balkaninvuokkoja. Molempia jo ostin mutta lisää ei haittaa. Eikä euron pusseja voinut vastustaa. Nyt harmittaa vähän etten ottanut niitä oransseja tulppaaneja mitä oli vielä jäljellä, kyllä niille olisi ollut paikka.