Kasvihuoneen lämmitystä ja kasvun ihmettä

 Kylmiä öitä ja päiviä tiedossa. Aion siitä huolimatta pitää taimia kasvihuoneessa ja siellä ovat nytkin. Jotain lämmitystä piti keksiä ja muistin kaapissa lojuvat tuikut ja kynttilät. Ehkä niistä on apua.

Kasvihuoneessa oli 10 astetta lämmintä kun kävin virittelemässä tuikut ruukkujen alle. Myöhemmin lisäsin kynttilän yhteen ruukkuun ja sijoitin sen uuniin. Laitoin tuikkuja myös toiselle puolelle kasvihuonetta. Tänään päivällä huoneessa oli lämmintä + 11 astetta. Daaliat, kelloköynnökset ja tuoksuherneet ovat kaksinkertaisen harson alla, muut taimet ilman harsoa. Kaikki selvisivät ainakin viime yöstä, kynttilä oli lämmittänyt vanhaa hellaa ja tuikut ruukkuja, jotka taas jakoivat lämpöä koko huoneeseen.

Luumulehtoon on tulossa kurjenpolvea. Lidlistä löytyi kivan oloinen minulle uusi lajike. Ostin ensin yhden pakkauksen ja sitten tajusin, että haluan lisää. Kävi tuuri, löytyi kaksi lisää ja olivat vieläpä alennuksessa. Nyt näitä on kasvamassa riittävästi.

Otin syksyllä talteen pikkiriikkisiä valkoisen vuorijumaltenkukan siemeniä ensimmäistä kertaa. Mikä ihme, ovat itäneet lasikuistilla. Toivottavasti saan monta uutta taimea levitettäväksi hortensiapuutarhaan.

Vaihdoin Nilan kanssa siemeniä ja sain kahta erilaista esikkoa. Toinen on itänyt näin hyvin mutta toinen ei vielä ollenkaan. Odotellaan, se saattaa olla kaveriaan hitaampi.

Sinivuokon taimi on kasvanut itsestään kannonkoloon. Sellaisen omavaltaisen päätöksen ei voi muuta kuin hyväksyä ja toivottaa uuden taimen tervetulleeksi.

En ole ostanut yhtään keväällä myytävää sipulikukkaa, en edes tulppaaneja maljakkoon. Viimevuotiset tete-narsissit ilahduttavat puutarhassa, näitä kukkii useammassa kohdassa ja kaikki yhtä runsaasti. Uutta kukinta tuskin nähdään, mutta kertakin ilahduttaa. Näissä saa ikään kuin kahteen kertaan kukinnan yhdellä maksulla.

Kahden päivän sade on tauonnut. Pitäisi mennä siirtämään lisää lumikelloja, vielä on kolme kukkimatonta kasvustoa jotka aion jakaa ja siirtää. Kun laittaa toppatakin päälle, pipon päähän, saappaisiin paksut villasukat ja käteen hyvät hanskat niin eiköhän siellä tarkene.

Kasvihuoneen kevätsiivous

 En ole postannut viime aikoina kovin ahkerasti sillä koneeni on taas kerran kieltäytynyt siirtämästä kuvia puhelimestani kuvat-ohjelmaan. Nyt ongelma on selätetty taas kerran ja saan kuvat ladattua.

Tämän viikon lämpimät ja tuuliset päivät saivat innostumaan kasvihuoneen pesusta. Se on niitä puutarhatöitä josta en niin pidä mutta jotka on vaan pakko tehdä. Pesin uuden kasvihuoneen, vanhan olen pessyt perinteisesti vappuna.

Ensin kaikki tavarat pihalle. Sen jälkeen letkujen viritys, sisältä lastaa, harjaa, pyyhkeitä, saippuavettä ja ties mitä tykötarvetta. Sen jälkeen kasvihuoneen letkutus vedellä seinä kerrallaan. Ensin pesu ulkoa ja sitten sisältä. Lopuksi raitojen poistoa sillä niitä tulee aina. 

Työvaiheista ei ole kuvia. Pesin ensi kertaa kasvihuoneen vesiletkua apua käyttäen, helpotti ja kevensi työtä huomattavasti. Letkutin myös kaikki pihalle siirretyt tavarat ja pesin ne. Kuivuivat nopeasti auringon ja tuulen yhteisvaikutuksesta. Lattialle lisäsin äitini vanhan parvekematon, en edes pessyt sitä sillä likaantuu tuossa kumminkin.

Sohva on täynnä esikasvatuksia. Olen pitänyt jo muutaman päivän daaliat kasvihuoneessa, tosin harson alla. Samalla sohvalla ovat myös tuoksuherneet ja kelloköynnökset. Kaikki saa yllensä harson yöksi, päivällä voin pitää ilman koska laitoin pesun jälkeen varjostusverhot ikkunoihin.

Toiselta puolelta löytyy siemenkylvöjä joista osa on itänyt ja osa ei. Nurkan viiniköynnös on hengissä, se talvehti paksun peitteen alla. Kastelin köynnöksen lämpimällä vedellä varmuuden vuoksi vaikka uskonkn sen jo saavan veden maasta. Muu sisustus odottelee vielä tovin tomaatteja ja kurkkuja. Jostain syystä tomaattini ovat kasvaneet erittäin huonosti. Vaihdoin niille mullan ja katsotaan autaako se, ei koskaan pitäisi muuttaa totuttua tapaa ja multaa.

Daaliat multiin

Kaikkia puutarhatöitäni ja sitä ajankohtaa milloin puutarhatyöni teen, säätelee jaksamiseni ja se milloin on aikaa. Inspiraatio kun iskee, niin siinä ei katsella oikeaa kuun asentoa, kalenteria tai muutakaan yleistä suositusta. Silloin tehdään kun jaksetaan ja on aikaa.

Sunnuntaina sellainen hetki koitti daalioiden kanssa. Kaivoin ne esiin pahvilaatikoistaan lastenlasten huoneen sänkyjen alta. Ai miksi ne siellä olivat? Siksi koska huone pidetään viileänä paitsi silloin kun siellä nukkuvat lapsenlapset kun ovat kylässä. Juurakot talvehtivat hyvin tai niin ainakin odotin. Edellinen talvetus meni vanhempien valtakunnan lattialla.

Viisi juurakko talvetin ja kaikki ovat kunnossa. Voisi sanoa jopa erinomaisessa kunnossa. Ei yhtään homehtunutta ja rupistunutta juurta. Sakset tuossa ovat antamassa osviittaa juurakoiden koosta. Talvetin ne avonaisissa pahvilaatikoissa sanomalehtiin käärittyinä. Hyvin toimi.

Sitten ronskisti oksasahalla juurakot useampaan osaan. Mitään tietoa minulla ei ole kuinka isoja tai pieniä pitää juurakoiden olla, teen sen mukaan mikä tuntuu hyvältä. Sen tiedän, että kasvupistettä pitäisi jäädä jokaiseen jaettuun palaseen.

Seuraavaksi navetasta sopivan kokoisia muovipurkkeja ja taimet niihin. Mullan laatu näkyy kuvassa. Laitoin myös irronneet juurien palat pariin ruukkuun, katsotaan kasvaako niistä mitään. Kaikkiin muihin paloihin jäi selvästi kasvupistettä joten taimia pitäisi olla kesällä paljon. 

Seuraavaksi siirto saliin joka toimii taimihuoneena. En yhtään muista viime vuodesta kauanko kestää, että ensimmäiset alut näkyvät. Parin viikon päästä toivottavasti näkyy kasvua.

Kasvatin daaliat yhdessä lavakauluksessa. Tämä on jokin perinteinen, nimetön lajike jonka sain parisen vuotta sitten. Väri ei ehkä se lemppari, mutta sopii daalialle.

Tässä vielä lähikuvaa daaliasta. Perinnelajike kun on, niin yritän omalta osaltani pitää tätä hengissä. Tänä vuonna taimia riittänee pariinkin lavakaulukseen, tai vaikka betonirenkaaseen joka tuli kasvimaalle viime kesänä. 

Miksi en keksinyt tätä aiemmin?

Taas havaitsin miten sitä urautuu samoihin ajatuksiin ja tyyleihin.  Olen pohtinut miten suojata salin taimikasvatus liian uteliaan Einon tassuilta ja hampailta. No, eihän minun ole pakko siirtää taimia saliin kun siirrän kasvatusvalot taimien luo. Äly hoi, tämän olisin voinut keksiä jo monta vuotta sitten. 

Mies väänteli verkon taimien suojaksi. Verkko pysyy hyvin pystyssä kun se on kiinnitetty magneetilla viereiseen pesukoneeseen. Tässä ratkaisussa on toinenkin etu. Siemenkylvöt yleensä itävät hyvin eri aikaan, nyt vielä itämättömät siemenet saavat lämpöä ja jo itäneet saavat valoa. Kuukauden päästä pitää miettiä ratkaisu uusiksi, sitten tuohon samaan tilaan pitää mahtua itämään kymmenet tomaatit.

29.1. kylvetyt kelloköynnökset näyttvät itävän hyvin ja nopeasti. Tässä omien liilojen siemenistä itäneitä. Astian reunoilla on kaupan liiloja, ne itävät paljon hitaammin.

Omista valkoisena kukkineista talteen otettuja siemeniä. Hyvä itävyys niilläkin ja kuvan ottamisen jälkeen esiin on nousut uusia "koukkuja". Kelloköynnös on kuin pieni koukku kun se itää ja nousee mullasta.

Nämä siemet nappasin talteen erään kauppakeskittymän ulkoistutuksista. Kukan väri on arvoitus, mutta se selviää kunhan taimet kasvavat. Kelloköynnöksellä varren ja lehden väri on erilainen liilana tai valkoisena kukkivissa kasveissa.

Vein tulisijojen multaa arboretumin kasveille ja ehdin heittää tuhkat lumelle ennen kuin huomasin, että sieltähän on noussut ensimmäinen lumikello. Se on noussut jo tammikuun puolella vaikka kuva on otettu helmikuussa. Pienoinen ihme senkin takia, että nämä kyseiset lumikellot nousevat yleensä viimeisten joukossa. Tänä vuonna tässä ei taida olla routaa nimeksikään.

Tällä viikolla aurinko paistoi jo niin voimakkaasti, että vaikak ulkona oli useampi aste pakkasta, tippui ulkorakennusten katoilta noronaan vettä. Aurinko sulatti kattolumia kiivaaseen tahtiin. Tosin nyt on saatu taas uutta lunta ja kuvan lumikellot ovat taas lumen peitossa.

Siemeniä ulkomailta

 Edellisessä postauksessa esittelin tulevan kauden tomaatit. Tässä postauksessa on sitten tulevan kauden esikasvatuksia. Ostohousut oli rehvakkaasti jalassa kun lähdin Suomen rajojen ulkopuolelle. Eipä siinä muistanut rajattuja esikasvatustiloja, ei tiennyt uudesta kissanpennusta joka taitaa oikeasti olla raketti, eikä siinä välähtänyt mieleen mikään muukaan este ja rajoite hankinnoille kuten vaikka tontin rajojen vastaan tuleminen. No nyt niitä on, esikasvatettavia.

Yläriviltä vasemmalta oikealle:

- Ihana kosmoskukka (en ikinä kasvata kun eivät kuki ennen pakkasia)

- Kaukasian törmäkukka (tätä on saavata lisää)

- Kahta erilaista kylmänkukkaa, valkoista ja liilaa (en ikinä saa itämään)

Alariviltä vasemmalta oikealle:

-Muhkea aprikoosin värinen salkoruusu (olisin ostanut viisi pussia mutta kaupassa oli vain yksi)

-Zinnia (en osta ikinä kesäkukkien siemeniä, hankalia)

- Upea vaaleanpunainen jaloritarinkannus (puutarhassa ei ole tilaa näin korkealle)

- Vaaleanpunainen lemmikki (jos käy niin etteivät omat talvehdi)

Ja jatkuu yläriviltä vasemmalle:

- Tuoksupielus lempiväreissä (en ole saanut kasvamaan)

- Tunturipitkäpalko (vaaleanpunaisena!!)

- Tuoksuherne (olen heikkona kirjaviin)

Alarivi vasemmalta oikealle:

- Vaaleanpunainen harjaneilikka (no kun sai halvalla)

- Valkoinen punahattu (viimeinen kerta kun kokeilen, aina tulee punaisia)

- Ihana rimpsureunainen orvokki (inhoan orvokkeja)

On sitä puutarhuri hupsu kun ei ikinä opi. Olisihan sitä voinut pitää hyvän välivuoden ja esikasvattaa vain kasvihuoneiden kasvit. Etenkin kun kuvan pieni ja söpö osaa olla hurmaava, mutta myös täysi tuholainen kun kyseessä on huonekasvit ja muu kiinnostava asia. Saapa nähdä tuleeko hänen kanssaan mitään esikasvatuksista vai onko salin ovi pidettävä kiinni tammikuun lopusta toukokuun alkuun jotta taimet saavat olla rauhassa.

p.s. Katsokaa hintoja pusseista, eihän noilla hinnoilla saa Suomesta mitään, täällä saa maksaa viisi kertaa enemmän.

Taimia ja muuta

Minulla on ollut kasvihuoneessa monenlaisia siemeniä kylmäkäsittelyssä ja itämässä. Itäminen on ollut kovin surkeaa. Eilen huomasin yhden suuren onnistumisen.

Punainen jättikarhunputki Angelica gigas on itänyt. Taimia on tulossa vieläpä useita. Kannatti olla sitkeä. Taimet saavat kasvaa purkissaan koulimiskokoon. Sitten saan toivottavasti useita uusia karhunputkia puutarhaani. 

Jättikarhunputki on yksi parhaista pölyttäjäkasveista. Se on jatkuvasti täynnä mehiläisiä. Tänä vuonna taitaa vain olla harmillisesti välivuosi, ei ole yhtään taimea kasvamassa, jättiputki kun kuolee kukinnan jälkeen. Sen takia olisi hyvä saada näistä pysyvä kierto. Syksyllä sain paljon siemeniä talteen, osan kylvin suoraan maahan, odotan josko edes muutama niistä itäisi.

Viime vuonna omista siemenistä kylvetyt väinönputket selvisivät talvesta ja uhmaavat rohkeasti tulevia kylmiä ilmoja. Tänä vuonna kylvin samoja siemeniä, ovat siis ylivuotisia. Tasan yksi taimi on itänyt. Sekin riittää, jotta saan näihin saman kierron kuin jättikarhunputkessa.

Lipstikassa on upea väri kun se nousee maasta. Sen tähden lipstikka pitää kuvata joka kevät. Kasvi on pysynyt hyvin kurissa kivikehässään. En anna sen siementää, sillä muuten tienoo olisi täynnä lipstikan siementaimia. Yksi puska riittää minulle.

Vaikka kasvihuoneessa kasvaa esikasvatuksessa lähinnä perennoja ja kylmää kestäviä tuoksuherneitä, peitin kaikki taimet tuplaharsolla. Sen verran on yöpakkasia luvassa ja kylmiä päivälämpötiloja, että parempi suojata taimet. Jos aurinko ei paista, ei kasvihuone lämpene päivin auringon voimasta eikä lämpöä varastoidu sen kivirakenteisiin.

Siskolta viety jouluruusu kukkii salaa, kaikki kukat ovat lehtien alla piilossa. 

Kaikissa muissa jouluruusuissa on niukasti lehtiä, tai vain kuolleita lehtiä. Tämä salakukkija sen sijaan tekee tuuhean lehdistön ja kukat lehdistön suojaan. Jouduin oikein kaivelemaan, että sain kukat kuvatuksi.

Tekee tuskaa puutarhan puolesta ensi yönä alkavat yöpakkaset ja takatalvi, joka kerta kun katson sääennustetta, on takapakki pidentynyt. No nyt saadaan painettua sitä kaipaamaani hätäjarrua. Kai se toukokuussa helpottaa.

Riskillä mennään

Pidin eilen taimien koulintapäivän, samalla kylvin tuoksuherneet. Minun piti laittaa vähemmän tomaatteja, mutta yllättäen niitä on taas yli 50 taimea. Oma tarve on noin 30 taimea. Niinpä sisältä saivat lähteä kaikki sellaiset kylvöt ja taimet kasvihuoneeseen, jotka kestävät vähänkin kylmää. Tuoksuherneetkin siirtyvät heti itämisen jälkeen kasvihuoneeseen, sisälle ei mahdu vaikka on kolme taimipöytää käytössä. 

Koulitut salkoruusut ja ritarinkannukset siirtyivät kasvihuoneeseen. Päivän pidin ilman harsoa, mutta yöksi heitin päälle kaksinkertaisen harson. Päivällä kasvihuoneessa oli 20 astetta lämmintä, yöksi kylmenee, mutta ei sentään pakkaselle. Vaikka ulkona olisi pakkasta, ei se ihan hevillä tule kasvihuoneeseen.

Pöydällä on kaikenlaisia siemenkylvöjä. Yksi väinönputki on näkyvissä, muissa odotellaan vielä itämistä.

Toinen arboretumin lumikellokasvustoista. Nämä ovat selvästi lisääntyneet sivusipuleista. Tuohon on todennäköisesti istutettu sellainen kymmenen kappaleen pussi, ja nyt taimia on selvästi enemmän.

Ensimmäinen jouluruusu oli päättänyt kukkia salaa. Väri on valkoinen joka on osoittautunut haastavaksi minun puutarhassani, punaiset jouluruusut menestyvät paljon paremmin. Kukka on hauskasti lehden alla piilossa ja suojassa. Hyvä ollakin, keväällä sataa usein.

Tämän piipon arvelen olevan koiranhammas. Vaan onko sekin tehnyt sivusipulin kun vierestä nousee toinen? Sain viime keväänä Vaalean vihreää-blogin pitäjältä valkoisena kukkivan koiranhampaan, olisikohan tämä se? En yhtään muista mihin kohtaa hortensiapuutarhaa istutin taimen. 

Hortensiapuutarhassa on paljon ilonaiheita. Tässä niistä toinen koiranhampaan kaveriksi. Sain viime vuonna tilaisuuden ostaa jonkin sortin kämmekän taimen. Kotona jaoin taimen kahteen osaan, tässä on toinen osa ja toinen osa on toisella puolella hortensiapuutarhaa, hengissä on sekin ja voi erinomaisesti. Toivottavasti kukkivat myös minun puutarhassani. 

Viikko sitten pidettiin puunkaatotalkoot joissa kaadettiin muutama koivun runko ja yksi haapa. Kaksi päivää on tehty rungoista klapeja ja nyt on urakka valmis. Oksat ovat vielä käsittelemättä, niistä otetaan paksuimmat talteen polttopuiksi. Pienemmät oksat ja risut haketetaan jos ehditään, tai viedään risunkeräykseen. Metsässä on vielä 16 runkoa jotka odottelevat miehen talvilomaa. Lisäksi on ostopuut jotka pitää nekin pieniä, niistä tehdään metristä halkoa joka on hyvä polttaa leivinuunissa.

Kohta lähden hakemaan lapsenlapset yökylään, täällä tarvitaan purontekijöitä ja Oivan leikittäjiä.

Uutta elämää ikkunalaudalla

Minulla on ilo kertoa onnistuneista siemenkylvöistä. Enkä tällä kertaa tarkoita vain tomaatteja ja paprikoita, nekin onnistuivat tällä kertaa hyvin. Ehkä nyt on otollinen vuosi siementen kasvaa, tai sitten ovat olleet erityisen hyvin pölyttyneitä kukintavaiheessa. 

Huomasin pari viikkoa sitten, että ritarinkannuksen varsia on jäänyt pystyyn talvetörröttäjiksi. kokeilin onko varsien siemenkodissa siemeniä ja olihan niissä. Keräsin siemenet talteen ja heitin ne multaan. ja tietysti oikein pieneen purkkiin koska ei ne kuitenkaan idä. Ja kuinkas kävikään, taisi itää lähes jokainen siemen. Nyt on tulossa sinisiä ritarinkannuksia reilusti.

Löysin varastoistani pussillisen kärsämön siemeniä, lajike 'Serise Queen'. Näilläkin hyvä itävyys.

Pensastomaatit ovat vielä todella pieniä. Vaan eipä niillä ole kiirettä, kevät ei nyt tunnu lähtevän kunnolla käyntiin.

Salkoruusut. Oikeassa reunassa on lajikette 'Nigra'. Viimeksi kun kylvin niitä, siemenet eivät itäneet millään. Nyt saman pussin siemenet itivät hyvin. Ehkä niitä pitää hillota ja vanhentaa pari vuotta, että saa hyvän itävyyden.

Samettikukat itivät kohtuullisen hyvin. Olen jo monta vuotta kerännyt siemenet talteen omista kasveista. Ja todennut, että siemeniä kannattaa kylvää reilusti. Tarvitsen paljon kasveja kesäkukiksi ja siementen itävyys on ehkä jossain 40 - 50 % luokkaa, joinain vuosina vieläkin alhaisempi.

Esikot ovat vielä itämättä, samoin kultasade ja peikonkello. Karhun- ja väinönputken purkeissa ei niissäkään näy vielä mitään. Tosin ne ovat vielä kylmäkäsittelyssä kasvihuoneessa enkä odotakaan mitään näkyvää ennen kun sää lämpenee. 

Seuraavaksi pitäisi koulia osa tomaateista ja kelloköynnökset suurempiin purkkeihin. Multa omassa puutarhassa on jäässä ja sama oli puutarhaliikkeessä kun kävin kysymässä multaa. Enpä tajunnut viedä syksyllä pari säkkiä suojaan navettaan, sieltä olisi voinut tuoda jäisen säkin sisälle sulamaan, nyt säkit ovat taivaan alla toisiinsa jäätyneinä.

Kelloköynnösten sielunelämästä

Kirjoitin instaankin kelloköynnöksen ihmeellisestä sielunelämästä. Siinä on kasvi joka elää siemenestä saakka täysin omaa elämäänsä omaan aikatauluunsa, siis jos haluaa elää.

Istutin muutama viikko sitten kolmenlaisia siemeniä. Äidin kasveista kerättyjä valkoisen kelloköynnöksen siemeniä. Liiloja omista kasveista sekä kaupan siemenistä. Kuinka sitten kävikään?

Kylvin äidiltä tulleita valkoisia siemeniä reilusti, sillä uskoin, että itävät huonosti. No, väärässä olin. Nämä ovat hitaudestaan huolimatta itäneet lähes kaikki siemenet. Laskin itävyyden olevan vähintään luokkaa 90%. Viimeiset mattimyöhäiset itävät vasta nyt.

Vihreässä purkissa on omat liilat siemenet ja itämisen tulokset. Tässäkin itävyys huippuluokkaa vaikka hidasta on ollut. Kuva on muutaman päivän takaa, koulin tänään kaikki omiin purkkeihinsa ja sain näistä seitsemän taimea. Kaupan liilat alkavat vasta itää, sieltä on nousemassa kolme alkua yhdeksästä siemenestä.

Tässä valkoisia koulittuina. Seuravaa työ on viritellä kasvuvalot sillä taimia on paljon, ihan liikaa koska itävyys oli niin hyvää. Yhtään taimea en raaski laittaa pois, eiköhän niille löydy keväämmällä uusi koti.

Taimi-ikkunalla alkaa olla tungosta. Tuohon pitää saada kaikki muukin mahtumaan kuten tomaatit joita en ole vielä kylvänyt. Odotan viikon verran ja teen kylvöt sitten. Kaikki kuvassa näkyvät ovat kelloköynnöksiä ja paprikoita.

On ollut hiukan kiireisiä viikkoja. Keskiviikkona ajoin siskolle. Epäonnisesti perääni ajettiin. Onneksi ei käynyt pahasti eikä ketään sattunut, autosta meni takapuskuri rikki. Peräänajajan auto hajosi kokonaan. Keli oli kyllä karmaiseva, mutta ei läheskään niin karmaiseva mitä se oli perjantaina kun ajoin Kuopiosta kotiin. En ole tainnut ikinä ennen ajaa niin huonossa kelissä. Matkakin tuntui kestävän ikuisuuden koska oli ajettava oikeasti todella hiljaa. Nyt on onneksi pitkät matka ohi muutamaksi viikoksi, voi keskittyä kotihommiin ja taimiin.

Kauden 2024 kylvöjen aloitus

 Puutarhakauden 2024 kylvöt alkoivat. Tosin ihan pienesti sillä kovin montaa lajia en vielä kylvänyt. 

Ensin kaivetaan esiin ja myllätään kaikki siemenvarastot. Myös ne joista jo etukäteen tietää, ettei niitä tänään tarvita.

Sitten tehdään kylvöt ja tietysti liikaa, mutta eihän sitä raaski puolikasta astiaa kylvää. Niinpä nyt on kolmea erilaista paprikaa yhteensä 24 kappaletta. Ihan jokaisen ei tarvitse itää. Kylvin omaa oranssia suippoparikaa sekä keltaista vihannespaprikaa lajikkeina 'Luteus' ja 'California Wonder'. Paprikoiden lisäksi kylvin Mamman puutarhan Minnalta saadut valkoisen näsiän siemenet, väinönputkea ja punaista jättikarhunputkea. Nuo tarvitsevat kylmäkäsittelyn niin on hyvä kylvää ajoissa. Ensin ovat pari päivää lämpimässä kodinhoitohuoneen lattialla ja sen jälkeen siirrän jääkaappiin.

Kelloköynnöstä laitoin äidiltä saatuja valkoisen siemeniä ja omat liilat. Yhteen astiaan kylvin kaupan siemenet, ne olivat liilan kelloköynnöksen siemeniä. Raportoin sitten myöhemmin kuinka itävät.

Oiva oli tietysti mahtava apulainen. Kaikki tutkittiin ja nuuskuteltiin läpi. Herra on melkoisen virkeä tyyppi. Onneksi on Jalo joka viihdyttää ihmisten lisäksi. Pienen kissan energian määrä on jotain ihan uskomatonta.

Tässä vaiheessa oman maan sipulit käyvät vähiin. Arvioni oli, että riittäisivät jouluun asti, mutta riittivät vielä helmikuulle. Maaliskuussa viimeistään on ostettava sipulit kaupasta.

Seuraavaksi on vuorossa tomaattien kylvöt, mutta yritän himmailla niiden kanssa mahdollisimman pitkälle.