maanantai 24. kesäkuuta 2019

Maanikko

Olen jonkun sortin puutarhamaanikko. Tällä hetkellä on pinnalla ruusumania. Huomaan ajattelevani puutarhaan lisäruusujen hankkimista. Seuraan jo puutarhassa kasvavia ruusuja, lasken niiden kukkia, nypin kukkineita kukintoja pois. Mietin yhden ruusun siirtämistä, toiselle puhelen tai anelen, kasva nyt kunnolla ja kuki. Ihastelen ja nuuskuttelen.

 Tarhakurtturuusut eivät onneksi kuulu hävitettäviin vieraslajeihin. Rosa rugosa 'Snow Pavement' tekee isot, melkein valkoiset kukat. Kukat eivät ole kovin sateen kestäviä, on ollut pensaalle suosiollinen kesä minkä huomaa kukista.
 'John Cabot' tekee kivasti kukkia. Torniolaaksonruusu yritti tämän apajille mutta älysi kukkia niin sain kitkettyä ajoissa pois. Oma reviiri se pitää ruusuillakin olla.
 Oman pihan löytöruusu on lemppareita. Tänään vertaisin tätä nimetöntä kaunotarta 'Pohjolan Kuningatar'-ruusuun. Löytöni on väriltään pinkimpi vaikka kukka on muuten hyvin samanlainen. Lisäksi tässä on huomattavan hillitympi tuoksu verrattuna kuningattareen. Ja pensaiden lehdissäkin on pientä eroa, löytöruusun piikit ovat nuorena punertavia kun taas kuningattarella vihreitä.
 Viime syksyn alelöytö, Damaskon-ruusu 'Tähtitorninkatu' soi minulle jo ensimmäiset tuhatlehtiset kukkansa. Tämä tekee kuulemma runsaasti juurivesoja, Niinpä se on istutettu erikseen muista ruusuista Ussurinpäärynän ja samettisyreenin seuraksi. Kolmikon pääsee kiertämään ruohonleikkurilla ympäri siltä varalta, että vallan äityvät leviämään.
 Rosa rugosa 'Sointu' ei lakkaa hämmästyttämästä. Miten joku ruusupensas voi olla näin täynnä kukkia? Eikä nuppujen määrälle näy mitään loppua.
 Tässä kuvassa koko pensas. Sillä on ikää vasta muutama vuosi. Juurivesoja ei ole tehnyt lähes lainkaan, kiitos siitäkin. Leveyttä 'Sointu' on kasvanut niin, että viereiset pensaat ovat jäämässä sen varjoon.
Loppuun epätarkka kuva viime kesänä istutetusta Valamon-ruususta jonka sain Vaalean vihreää- blogistilta. Tämä kasvaa tarkoituksella koivujen katveessa, huonolla paikalla arboretumin laidalla. Siinä saa levitä ihan niin paljon kuin haluaa. Kertaakaan en ole kastellut istuttamisen jälkeen kahden kesän kuivuudesta huolimatta ja näin hyvin pieni pensas voi.

Kyllä vaan se olisi nyt uuden ruusun paikka, kunhan vain osaisi päättää minkä.

sunnuntai 23. kesäkuuta 2019

Tomaattien hyökkäys

Tänä vuonna en hakenut tallilta hevosenlantaa, niinpä keväällä kun tyhjensin kompostoria päätin käyttää sen tuotosta kesäkurpitsalaatikoiden lannoittamiseen. Kaivoin laatikoista pintamaan pois ja hautasin kompostimassan laatikkoon, lopulta pintamaa päälle. Kesäkurpitsat laitoin kasvamaan jokunen viikko sitten. Vähän onnettomasti kävi sillä en heti harsottanut taimia ja aurinko poltti niistä osan.

Loput taimet peittelin visusti moninkertaisen harson alle. Sitten tuli aika kastella taimia. Ja minkä näyn kohtasinkaan.
 Kompostorin aineksessa oli mukana itämiskykyisiä tomaatin siemeniä. Ja todella olivat itäneet, molemmat laatikot olivat täynnä tomaatin taimia. Toisen laatikon etuosa jäi tyhjäksi joten siirsin siihen suurimmat taimet ja muut kitkin pois. Tuskin ehtivät satoa tehdä mutta näyttää kivemmalta kuin tyhjä laatikko. Kuvassa tilanne ennen kitkemistä.
 Tällaisiakin taimia oli useita. Onkohan tuo paprika? Jätin niitäkin pari kasvamaan.
 Kasvihuoneen runkotomaatit ovat tänä vuonna erityisen vinkuroita ja vänkyröitä. Siistin niitä rajulla kädellä ja samalla löysin ensimmäiset raakileet. Etualan samettiruusut on lajiketta 'Strawberry Blonde'. Kasvihuoneessa ovat paljon oranssimmat kuin ulkona kasvavat.
 Pensastomaatit kasvavat erinomaisen hyvin. Kunhan ensimmäiset raakileet ilmestyvät alan karsia lehtiä pois. Näin raakileet saa paremmin aurinko ja kypsyvät nopeammin. Kaikissa on kirsikkatomaatteja paitsi vasemmalla ämpärissä on pihvitomaatti 'Morgage Lifter'. Niitä iti tasan yksi seitsemästä siemenestä.
 Kurkut ovat kasvaneet minusta hitaasti. Tänään laitoin niille narut ja nostin ne kasvamaan ylöspäin. Osassa on jo kukkia joten ehkä saadaan jotain satoa.
 Puutarhaan on ilmestynyt kekomuurahaisten keko. Onko tuo sitten hyvä vai huono juttu, en tiedä. Vähän turhan lähellä reviiriäni ovat kuten alta näkyy.
Kekoa on alettu kasaamaan rinnepuutarhan katetulle alueelle. Kuvassa näkyy tummempana läiskänä melkein keskellä kuvaa. Tähän piti alkaa tehdä pientä kantopuutarhaa, ehkä kannot mahtuvat sovussa keon kanssa sillä en raaskisi kekoa hävittää. Mielelläni kuulen kokemuksia muurahaiskeosta puutarhassa, haitat ja hyödyt.


lauantai 22. kesäkuuta 2019

Ritarista neilikoihin

Pitkästä pitkästä aikaa näin puutarhassa ritariperhosen. Sattuipa vielä olemaan kamera kädessä vaan perhonen olisi sitä mieltä ettei se malta asettua kuvattavaksi.
 Lipstikan lehdillä sain sentään jonkin todisteen perhosen vierailusta. Tänä vuonna ei perhosia ole vielä näkynyt kovin kummoisesti määrällisesti, niinpä jokaisesta yksilöstä ilostuu suuresti.
 Tapaninsyreeniä on kehuttava lisää. Kukinta on kestänyt näissä helteissä uskomattoman pitkään, ja tuo väri. Voiko mitään ihanampaa olla pinkkiä rakastavalle puutarhurille.
 Ohotanlaukan kukinta alkoi. Tämä kuten muutkin laukat on ovat kimalaisten lempikasveja. Taustalla näkyy ruohosipuli joka on ollut kuin lila meri kukkien runsauden ansiosta. Yrttilaatikossa asuu vakituisesti myös harakankello jota en raaski kitkeä pois. Timjami kärvisteli jo viime vuoden ja nyt sietä ei näy enää lainkaan. Oregano kyllä voi hyvin ja yrittää valloittaa koko maailman.
 Espankankurjenpolvi 'Wargrave Pink' kukkii nimensä veroisin kukin. Vieressä kasvaa perinteinen punainen palavarakkaus joka ei onneksi kuki vielä, olisivat yhtä aikaa kukkiessaan turhankin tuima pari.
 Harjaneilikat ovat yksi puutarhan ihastuksista. Etenkin kerrotut joita on tullut jostain pyykkikalliolle. Niitä löytyy punaisen eri sävyissä
ja puhtaan valkoisena. Kuinkahan näistä onnistuisi kerätä siemeniä talteen? Olisi kiva levittää näitä kerrottuja muuallekin.

Vettä meillä ei saatu vieläkään, tehokkaasti pilvet välttelivät tämän seudun. Vain muutaman tipan saimme navetan katolle yhden sadepilven hännästä. Kastelua, kastelua, siinäpä tämän hetken puutarha-agenda.

perjantai 21. kesäkuuta 2019

Keskikesän kukkajuhla

Juhannuksen aikaan luonto on kauneimmillaan. Tienvarsilla kukkii tervakukat, harakankellot ja päivänkakkarat. Puutarhassa loistavat ruusut ja monet perennat.
 Luumulehdossa kukki yhtäaikaa punapäivänkakkara, kullero, valkoinen lehtosinilatva ja akileija. Taustalla vetelee viimeisiään siperiankurjenmiekka.
 Arboretumissa kupariheisiangervo 'Mindia' aloittelee. Molempiin pensaisiin on tulossa ennätysmäärä kukkia.
 Jasmike on näin katsottuna ilo silmälle. Vaan kun katsoo koko pensasta on se kamala risuttunut rytöläjä. En tiedä mitä tekisin sille, auttaisiko vetää ihan matalaksi vai onko tyydyttävä isompaan urakkaan ja poistettava vain kuivuneet oksat.
 Pioni 'Bowl of Beauty' on parhaimmillaan ilta-auringossa. Koko iso kasvusto joutuu syksyllä tai keväällä siirron kohteeksi. Juurakon on vallannut vuohenputki josta haluan eroon. Jos myrkytän vuohenputken niin samalla menee pioni ja niin ei saa käydä. Niinpä kaivan juurakon ylös ja pesen ja putsaan tarkasti jotta vuohenputki ei seuraa mukana.
 Tykkään valtavan paljon sormustinkukasta. Se saakin vaeltaa puutarhassa ihan minne haluaa. Joskus siirrän juurakoita enemmän tai vähemmän onnistuen, sormustinkukka on kasvi joka kasvaa siellä missä itse haluaa.
Olin kiljua riemusta kun huomasin nämä pallurat puutarhan vanhimmassa tammessa joka on miehen vanhempien entisestä kodista meille siirretty. Tammi tekee ensimmäistä kertaa terhoja ja niitä on tulossa valtavan paljon. Tarkoitus on kylvää terhoja omaan metsään ja koivikkoon toivoen, että edes osa niistä kasvaisi puiksi. Olisikohan olemassa jokin juhannustaika joka auttaisi asiassa?

Hyvää ja kukkaisaa Juhannusta lukijoilleni!

torstai 20. kesäkuuta 2019

Välirauha

Rikkaruohoilla ja minulla on menossa välirauha. Viime viikon kitkin vimmatusti puutarhavieraiden takia ja nyt puutarhassa on niin siistiä ettei oikein mitään tarvitse tehdä rikkojen suhteen. Niinpä voin keskittyä kasvien ihailuun.
 Lahden Pihapiirimessuilta ostettu Iris versicolor 'Kermesina' yllätti ja teki yhden kukan vaikka jaoin taimen kolmeen osaan.
 Ruskoliljat ja jättimäisen kukinnon tekevät laukat eivät ehkä ole paras yhdistelmä mutta siinäpähän nyt ovat samassa rivissä.
 Viikonloppuna mylläsin luumulehdon istutusalueen kivimuurin puoleisen reunan joka oli mustalla muovilla peitettynä. Toin päälle lisää multaa jotta sain penkin koholle. Istutin reunukseen mätäskurjenmiekkoja ja niiden väliin keijuangervon siementaimia. Kaikki vielä onnettoman pieniä mutta ehkä ne siitä kasvavat. Tähän olen kantanut joka päivä kymmeniä litroja vettä sillä alue on paahteinen.
 Toisessa paikkaa puutarhaa mätäskurjenmiekka on tehnyt useamman kukan. Tämänkin todennäköisesti siirrän tai sitten vieressä kasvavan tähtiputken jonka varjoon mätäskurjenmiekka uhkaa jäädä.
 Loistosalvia on loistossaan. Annoin tämän siementää viime vuonna ja nyt on pieniä salvian taimia eteenpäin jaettavaksi. Tänä vuonna katkon varret ennen siementen kehittymistä jotta en huku salviaan.
Idänunikko 'Royal Wedding' teki taas vähän enemmän kukkia kuin edellisinä vuosina. Pistää ennätystään uusiksi vuosittain. Kukat ovat kestäneet ihmeen pitkään helteistä huolimatta.
Lehtolaukkaa minulla kasvaa useammassa kohdassa, tykkään siitä paljon. Tuntuu kestävän monenlaista kasvupaikkaa, kosteampaa ja kuivempaa. Syksyllä jos löydän sipuleita niin tätä voisi laittaa vielä lisää.

Välirauhasta huolimatta jatkuu vuohenkellon ja kanadanvuokon hävitys. Molemmat sinnittelevät välittämättä myrkyistä mutta tämän sodan voitan minä, se on jo päätetty.

tiistai 18. kesäkuuta 2019

Puutteita

Meillä alkaa olla rutikuivaa. Kuution säiliöstä loppui kasteluvesi pari päivää sitten, tänään säiliö on täytetty kaivovedellä. Tähtiputket nuokkuvat, jopa akileijoista huomaa veden puutteen. Olen silti siirtänyt kasveja ja kaivanut uusia paikkoja. Kaivaessa on melkein itkettänyt maan kuivuus, pölisee vain vaikka kuinka syvälle kaivaa.
 Samettikukka 'Strawberry Blonde' huutaa vettä. Kasvatin ensimmäistä kertaa samettikukkaa siemenestä. Oli niin helppoa, että taidan tehdä siitä jokavuotisen tavan.
 On myös kasveja joita vedenpuute ei haittaa. Keltainen maksaruoho yrittää levittäytyä käytävän puolelle, hieman sitä hillitsen mutta en liikaa. Ilmasipulikasvusto on komea kuin mikä.
 Luumulehdon ruusomenan alla on tyhjää. Jokin kasvi siitä puuttuu mutta sitä mitä laitan harkitsen ajan kanssa. Sitä pitää hävittää rikkoja vielä pitkään. Voikin olla helpointa kattaa alunen koko tämän kesän ajaksi.
 Kasvimaalla on porkkanakatastrofi. Tein jo uusintakylvön itämättömiin kohtiin mutta vielä ei ole tapahtunut mitään. Jos porkkanaa ei enempää tule, laitan tyhjiin kohtiin salaattia. Hieman voi tulla porkkanasta puute tätä menoa.
Tämän viime syksynä Lidlistä ostetun pionin myötä huomaan, että puutarhassani on selkeä pionipuute. Ostin pioneja viisi ja peräti kolmeen niistä on tulossa kukkia. Kuvan yksilön lajike on 'Pink Hawaiian Coral'.

Enää kaksi päivää töitä ja sitten on juhannus. Lapsenlapset tulevat viettämään mummilaan maalaisjuhannusta. Vaikka sadetta toivon niin aattona voisi olla satamatta jotta päästään katsomaan naapurikylän komeaa juhannuskokkoa.

sunnuntai 16. kesäkuuta 2019

Ruusuja

Ruusujen aika on alkanut. Niistä komein on tänä vuonna Viljamin keltaruusu eli Rosa harisonii 'William´s Double Yellow'.
 Pensas selvisi täysin ilman talvivaurioita, ei edes yhtä paleltunutta oksaa. Kukkia on ennätysmäärä ja vielä paljon nuppuja avautumatta.
 Keltainen ruusu ja ruostunut piikkilankakerä kivimuurilla, juuri sellaista puutarhataidetta josta minä pidän.
 Rosariossakin kukitaan. Rosa pimpinellifolia 'Caerulea' kukkii hienosti. Tämä kärsii vallan mahdottomasti sateista, nyt kun ei ole satanut pitkään aikaan niin ruusu voi hyvin.

 Arboretumin kivimuurilla Rosa rugosa 'Pohjolan Kuningatar' availee kukkiaan. Tämä kuuluu tarhakurtturuusuihin joita ei tarvitse uusien määräysten mukaan hävittää.
 'Tove Jansson' on ruusuista lemppareita. Kuviin on vaikea vangita sen samettipintaisia terälehtiä.
Nimetön Rosa pimponellifolioihin kuuluva ruusu kukkii etupihalla. Saattaisi olla juhannusmorsian. Kukat ovat avautuessaan vaaleanpunaiset mutta muuttuvat myöhemmin lähes valkoisiksi.
Juhannusruusu on tänä vuonna upeassa kukassa. Tämä on ollut pihassa jo yli 10 vuotta, on tehnyt ihmeen vähän juurivesoja vaikka saisi kasvaa ihan rauhassa kiinni vieressä olevan syreenin kanssa.

Ruusuisaa tulevaa juhannusviikkoa!

perjantai 14. kesäkuuta 2019

Suuria linjoja

Sain hyvän vinkin kuvata pihan suuria linjoja jolloin pienet epäkohdat, rikkaruohot ja muut unohtuvat. Olipa hyvä neuvo, auttoi paljon kun ei enää katsellut pientä piperrystä vaan suuria linjoja. Puutarha on nyt valmis vastaanottamaan vieraat.
 Kivipuro on kitketty. Nurmikko leikattu ja kakkosalueen istutukset kantattu.
 Tapaninsyreeni kukkii ensi kertaa kunnolla. Väri on yllättävän tummanpunainen.
 Arboretumin ensimmäisen alueen istutukset ovat kunnossa. Täällä lumipalloheiteen ei ole ötökät iskeneet kuten kävi pihan toiselle lumipalloheidelle. Se on puoliksi syöty.
 Koiranheisi on valkoisenaan kukkia. Pensas leikattiin 14 vuotta sitten matalaksi kun muutimme tänne. Onneksi kasvoi komeana takaisin. Kuvan oikeassa alareunassa näkyy pätkä entistä perunamaata. Se laitettiin nurmelle tällä viikolla.
 Kasvimaa on katettu oljilla. Tulin huomanneeksi miten paljon olkea on yhdessä pyöröpaalissa, ei sitä saa mihinkään käytettyä yhdessä kesässä.
 Ruohosipuli on yksi kauneimmista kasveista joita tiedän, se on parhaimmassa kukassa juuri nyt.
Osa ruusuista on äitynyt kukkimaan kuin viimeistä päivää kuten tämä 'Ruuhijärvi' ruusu. Sen kupeessa kasvaa keltakoivu joka alkaa vihdoin saavuttaa puun mittoja ja on jo parimetrinen. Toivottavasti huomenna saadaan hyvä säätä vaikka tuorein ennuste näyttää sadetta.