Jotain minusta

Sain Nilalta Lappalainen etelässä-blogista haasteen vastailla Jotain minusta-haasteen kysymyksiin. Tässäpä minun vastaukseni jotka ajattelin kertoa puutarhaa harrastavan ihmisen näkökulmasta.

1. Asun

maaseudulla Päijät-Hämeessä Lahden kaupungissa. Ensi vuonna tulee täyteen 15 vuotta asumista Arvilan talossa. Talon ja pihapiirin ympärillä on puutarha jota olen hoitanut ja kasvattanut määrätietoisesti noin kymmenisen vuotta. Kokoa puutarhalla on arvioiden vajaa hehtaari.

2. Innostun

kasveista ja kukista joita näen esittelyssä muissa blogeissa. Tai sitten selaan vanhoja ja uusia puutarhalehtiä sekä kirjoja ja saan sieltä innostuksen poikasen. Ja kohta on puutarhassa uusi istutusalue tai täysin uusi perennasuku.

3. Ihailen

täsmällisiä ja säntillisiä istutuksia, millilleen tehtyjä kanttauksia, kauniin muotoisiksi leikattuja puita, suoria istutusrivejä kasvimalla, hengissä pidettyjä kaalikasveja ja komeita pionirivejä. Ja nyt en puhu omasta puutarhastani.

4. Rentoudun

kitkemällä kukkamaita, istuttamalla uusi kasveja tai siirtämällä niitä paikasta toiseen. Rentoudun nyppimällä varkaita kasvihuoneen tomaateista tai katkomalla sipulisadosta varsia. Voi sanoa, että puutarha on minulle rentoutumispaikka, ei ikuinen työleiri vaikka niinkin voisi ajatella.

5. Ilostun

kun onnistun. Saan jonkin aran kasvin kestämään talven yli tai pionin kukkimaan vuosien ponnistelujen jälkeen. Ilostun kevään sipulikukista sillä yleensä ehdin talven aikana unohtaa mitä olen istuttanut. Ilahdun lahjaksi saadusta kasvista jolla on juuret. Ne pääsevät aina puutarhaan ja jäävät mieleen.

6. Luonnettani kuvaa

halu oppia uutta, kehittyä ja nautinnonhalu. Onneksi puutarha tarjoaa kaikkea tätä.

7. Haluan ympärilleni

läheiseni (auttamaan puutarhassa), puutarhakissani (syömään myyrät), hiljaisuutta ja rauhallisuutta sekä kauneutta.

8. Haaveilen

uudesta vuorotteluvapaasta jolloin voisin olla taas koko kesän puutarhassa. Haaveilen kesästä jolloin ei olisi liian sateista tai liian kuivaa. Haaveilen uudesta kasvihuoneesta.

9. En luopuisi

tai en haluaisi luopua puutarhastani, ihmisistä lähelläni joiden avulla se on saavutettu. En haluaisi luopua kodistani maaseudun rauhassa. Vallan hyvin voisin luopua kotiloista tai talvisin kaiken jyrsivistä jäniksistä.

Kiitos Nila hauskasta haasteesta. Jos et keksi mitään kirjoittamista blogiin niin nappaa tämä haaste ja tee oman näköisesi listaus.