Kaiken muun ohessa

Juhannuksena puutarha oli sivuroolissa. Toki niitäkin töitä tuli tehtyä, apuna oli kaksi hyvää apulaista, toisella ikää kuusi vuotta ja toisella hurjat kolme vuotta. Ainakin mansikat on kasteltu hyvin ja papan apuna on kerätty kiviä tulevalta uudelta nurmikolta. Siinä ohessa napsin muutamia kuvia puutarhasta.

 Kaurajuuren kukka on uskomattoman hieno. Kukka vaatii auringon kukkiakseen, varjossa vetäytyy heti suppuun. Mietin uskaltaisinko siirtää tätä tai ainakin pitää ripotella siemeniä uuteen paikkaan jossa paistaisi aurinko koko päivän. Tällä on hauska tarina. Kaurajuuri tuli puutarhaan libanoninlaukan mukana, salamatkustajana. Sitten en nähnyt sitä pariin vuoteen mutta annoin ystävälle tästä kohtaa taimia ja hän kohta ihmetteli mikä liila kukka tuli niiden mukana. Kaurajuurihan se oli. Ja tänä vuonna omanikin kukkii, liekö tehnyt siementaimia tai muuten vain herännyt henkiin.

 Atsalea 'Tarleena' kukkii sittenkin vaikka luulin ettei siinä nähdä tänä kesänä kukkia. Tämä on minun mielestäni atsaleoista kauneimpia.

 Taimivaihdossa saatu vaaleansininen saksankurjenmiekka kukkii runsaasti vaikka taimet kasvavat muiden kasvien seassa. Jaoin juurakot viime vuonna, ehkä se auttoi asiassa vaikka tämä kyllä kukkii joka vuosi hyvin. Taustan valkoiset kiiltoleimut on istutettu viime syksynä.

 Törmäkukka selvisi hengissä siirrosta ja on nauttinut uudesta kasvupaikasta. Kylvin näitä lisää keväällä mutta en ole uskaltanut vielä siirtää taimia maahan ettei aurinko polta niitä poroksi.

 Japaninhappomarja 'Orange Rocket' näyttää mistä nimensä tulee. Mielettömän hieno väri joka saa harkitsemaan useammankin tällaisen hankintaa.

 Instaan laitoin videon karhunvatukasta jossa on ennätysmäärä kukkia. Pensaassa käy pölyttäjien toimesta kova surina ja pörinä, pölytyksen pitäisi olla onnistunut ja sitä kautta sato taattu.

Päivän ällötys oli säästettävä viimeiseksi. Löysin liljakukon tiimellyskentän jonne oli ilmeisesti munittu. Osa ruskeista kasoista sisälti toukkia. Keräsin kaikki saastuneet lehdet pois muovipussiin ja heitin roskiin. Kiersin kaikki puutarhan liljat läpi mutta muualta en löytänyt sotkuja. Yäks.

Tammikuinen aurinko

Olipa tänään mahtava auringonpaiste. Sen kunniaksi muutama kuva tammikuisesta pihamaasta auringonsäteiden hyväillessä rakennuksia ja puutarhaa.

 Lumetonta on ja kaikki syksyn lehdet haravoimatta. Ensimmäinen kerta kun jäivät kaikki kevääseen ja syynä on syksyn ainaiset sateet. Kuvan iso puu on koristeomenapuu, sen leikkaus olisi vuorossa tänä keväänä, ihan vain pientä muodon parantelua ettei puu vahingoitu.

 Koristeomenapuun alla on itsestään levinnyt taponlehti joka on tuuheutunut mukavasti parissa vuodessa.

 Viime talvena jänikset söivät karhunvatun niin matalaksi etten saanut siitä syksyllä yhtään satoa. Tänä vuonna hoidin homman paremmin. Karsin osan oksista, sidoin loput kiinni tukiin ja ympäröin taimet verkolla. Tänä vuonna pitäisi tulla satoa ellei jänikset keksi kiivetä kivimuurille ja syödä karhunvatun sitä kautta.

 Samainen kivimuuri yläpäädystä kuvattuna. Kärhö jäi leikkaamatta ja sen ruskeat versot koristavat muutenkin aika ruskeaa maisemaa.

 Kasvimaalla loistaa pieni oranssi yksityiskohta. Siinä on valeistutuksessa pari omenapuun taimea ja muita taimia joiden alkuperää tai nimeä en enää muista. Oranssi kori suojelee taimia samaisilta jäniksiltä kuin verkko karhunvattua.

 Kunhan kevät koittaa kunnolla alkaa navetan eteläseinustan remontti. Ovet ja ikkunat korjataan ja ne hirsiosat joita ei vielä ole maalattu, saavat uuden punamultakerroksen pintaansa.

 Talomme auringon loisteessa. Harmi ettei aurinko vielä lämmitä, pakkasta kuusi astetta joten kaikkiin uuneihin oli laitettava tulet. Puuhellalla valmistui muutama litra mehua. Marjoista huomaa viime kesän kuivuuden, eivät mehustu kunnolla.

Pienet mehitähdet poikasineen. Poikasille olen suunnitellut pari uutta kohtaa puutarhassa, kivimuurin koloihin ja uusille kiville arboretumissa. Sitten keväällä kun tästä talvesta on selvitty.