Näytetään tekstit, joissa on tunniste aprikoosipuu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste aprikoosipuu. Näytä kaikki tekstit

tiistai 30. huhtikuuta 2024

Vappukukkia

Minulla on ollut pieniä tietoteknisiä haasteita. MacBookini on noin 12 vuotta vanha ja se tuntuu, päivityksiä on hankala tehdä ja kone menee välillä jumiin. Tällä kertaa se ei laskenut minua nettiin. Jotain tein oikein, sillä tänään kone lähti toimimaan kuin mitään ei olisi ollutkaan. En joutunut hankkimaan uutta konetta, tällä mennään niin kauan kun siinä henki pihisee.

Pahoittelut, kuvat latautuivat taas eri järjestyksessä kuin ennen, eli nyt alimmainen on ylimpänä. En lähde enää korjaamaan, olen säätänyt tämän tietokoneeni kanssa ihan riittävästi.

Keväällä kitkiessä kannattaa olla tarkkana ja keskittyä vain selviin kuten voikukkkiin. Nuokin etualan vihreät haitulat olin saattanut kitkeä pois, mutta tajusin niissä jotain hassua. Jokaisen päässä keikkuu siemenen kuori. Ovat ilmiselvästi kirjopikarililjan alkuja. Niitä ei parane kitkeä pois.
Kaivoin aprikoosipuut pois kasvihuoneen mullasta.  Siirsin jokaisen suurempaan ruukkuun ja tein niille uuden kasvumullan. Tuon suurempia ruukkuja minulla ei ole, kun ne käyvät pieniksi, saavat puut mennä maahan. Silmuissa en nähnyt vielä eloa, toivottavasti sitä löytyy kunhan saavat lämpöä ja valoa.
Tammen alla sinivuokot kukkivat runsain mitoin. Sinivuokko on minulle se ainut ja oikea vappukukka.
Toiset lumikellot kuihtuvat kun toiset vasta aloittelevat kukintaansa. Tämä kasvusto saa siirtyä kukinnan jälkeen uuteen paikkaan. Nykyinen on ihan liian kuiva. Se on puutarhani ensimmäinen lumikellokasvusto. Tuleva paikka on hortensiapuutarhassa josta saa tulla lumikellojen keskittymä.
Punaiset jouluruusut aloittelevat kukintaansa. Tänä vuonna kukkia on tulossa paljon, myös sellaisiin jouluruusuihin jotka eivät ole vielä kukkineet. Ilmeisesti talvi oli näiden mieluinen.
Lopuksi pinkin sinivuokon herkkää kauneutta.

Hyvää Vappua!

lauantai 30. syyskuuta 2023

Kompostorista kasvihuoneeseen

Päätin sittenkin tyhjentää myös vanhan kasvihuoneen. Sääennuste näyttää vähintään hallaa ensi viikon öiksi ja tulen olemaan viikolla kolme päivää pois kotoa.  Parempi korjata sato talteen vaikka raakana, kuin menettää se kokonaan hallalle tai pakkaselle. Sain tomaattia 3,8kg vaikka jätin kaksi tomaattia paikoilleen. Ne korjaan pois jos ehdin.

Kasvihuone tyhjeni myös sen vuoksi, että oli aika tyhjentää kompostori. Tavaraa tulikin paljon, ei kottikärryt riittäneet vaan piti ottaa suuri muovilaatikko avuksi. Yritän päästä kompostoinnissa mahdollisimman vähällä työllä, niinpä meillä ei harrasteta jälkikompostointia vaan käytetään kompostorin tuotteet heti. Minun tavassa toimia jälkikompostointi olisi täysin turhaa.
Kaivoin tyhjentyneen kasvihuoneen multaan uran. Uraan levitin kompostorista tulleen aineksen. Ja kuten näkyy, on se jo todella maatunutta. Haravoin urasta poistetun mullan kompostin päälle. Sinne jäi lannoitukseksi ja matojen ruuaksi.
Samalla vein aprikoosipuut kasvihuoneeseen talvehtimaan. Niiden kohdalle en laittanut kompostia.
Kasvihuoneen perustusten uusimisen jälkeen sinne saa työnnettyä sisälle myös nämä suuremmat kottikärryt. Tai kottikärryt ylipäätään, ennen ei saanut kun kynnys oli liian korkea. Helpottaa paljon työskentelyäni.
Tänään oli se päivä, kun valkosipulit pääsivät maahan. Tai siis lavakaulukseen. Tähän tein saman kuin kasvihuoneessa. Päällimmäinen kerros multaa pois ja kompostia tilalle, päälle mullat. Kynnet upotin multaan näppituntumalla, en mittaillut syvyyksiä sen tarkemmin.
Lähes aina yksi työ johtaa toiseen, niin tälläkin kertaa. Valkosipulien laatikossa kasvoi Tukholman Drottningholmin linnan tammien terhoista kasvatetut kuninkaalliset tammeni. Ne piti ottaa pois valkosipulien tieltä. Istutin tammet heti uuteen paikkaansa, pellon reunaan josta menehtyi kuivuuteen viime vuonna istutettuja tervaleppiä. Suojasin pienet tammenalut lankakoreilla sillä jänikset rakastavat niitä. Muutama tervaleppä korvaantui koivujen taimilla. Löysin pihasta muutaman kuusen taimen joilla sain korvattua kuivuneita kuusia.

Siinäpä tämän päivän puutarhatyöt, sitten tuli jo hämärä ja piti lähteä sisälle.


perjantai 21. huhtikuuta 2023

Kun ei malttaisi

 Kierrän puutarhan joka ilta läpi useamman kerran. Malttamattomana katselen ja tiirailen piippoja, mitä nousee ylös, tai missä vaiheessa puuvartisten silmut ovat. Auringon laskiessa saa pakottaa itsensä sisälle taloon, sielläkin riittää töitä ja puuhaa. Vaan kun ei malttaisi.

Kasvihuoneen automaattiavaajat ovat vielä asentamatta talven jäljiltä. Pidän ovia auki aamusta iltaan, mutta silti kasvihuoneessa on kuuma. Etualan jättikiven penkin 'Beth Evans' kiurunkannukset ovat alkaneet kukkia.
Siirrytään harppauksella arboretumiin missä kasvaa sinivuokkoja suurimman tammen juurella.
Siellä niitä on. Ei vielä ihan sinistä merta, mutta sitä kohti ollaan menossa. Kaverina on valkoista scillaa ja hyvällä tuurilla sinivuokko kukkii vielä kun scilla aloittelee.
Kumpikin näsiä kukkii hienosti tänä vuonna. Viime vuosi oli vähän maltillisempi. Siementaimia odottelen mutta enpä tiedä miltä näyttävät, pitää olla varovainen kitkiessä.
Toiset krookukset ovat kukkineet kukintansa, toiset vasta aloittelevat. Luumulehdon 'Vanguard' krookukset ovat yksi kauneimmista.
Jouluruusuilla ei ole mikään huippuvuosi, mutta joitain kukkia löytyy. Tämä on lempparini vaikka tykkään tummanpunaisistakin.
Kaivelin tänään aprikoosipuut vanhan kasvihuoneen mullasta. Kaikki kolme puuta olivat selvinneet toisesta talvestaan hengissä vaikka en suojannut niitä kuin kaksinkertaisella harsolla. Yhden oksissa taitaa olla pakkasvaurioita, mutta ei mitään pahoja. Puut viettävät muutaman viikon tässä kasvihuoneessa ja lopun kesän ovat ulkona. Talveksi kaivan ne taas ruukkuineen kasvihuoneen multaan. Näin tehdään kunnes puut ovat n. 1,5 metriä korkeita jonka jälkeen ne istutetaan pysyvästi kasvihuoneeseen aivan vierekkäin.
Jokaisessa aprikoosissa on jo suuret silmut. Kukintaa saan odottaa vielä monta vuotta mutta ei se mitään, sitä jaksan odottaa vaikka montaa muuta asiaa puutarhassa en malttaisi odottaa. 


sunnuntai 24. heinäkuuta 2022

Siementaimia ja alelöytöjä

Kun käyttää kompostimultaa, voi tehdä mitä mielenkiintoisempia löytöjä omasta puutarhasta. Tämän kesän pahimmat valloittajat ovat tomaatti ja nukkapähkämö. Jos kaipaat nukkapähkämön taimia niin saa tulla hakemaan, olen ottanut osan talteen. Muutaman tomaatin jätin huvikseni kasvamaan, ei niistä haittaakaan ole.

Nukkapähkämön siementaimia uudella istutusalueella. Kestää kompostin ja ties mitä. Itse kasvi on herkkä häviämään kuten viime talven jäljiltä kävi, mutta siementaimia riittää paikkaamaan aukkokohtia.
Talon kivijalan vierestä kitkin kottikärryllisen sormustinkukan siementamia pois. Sormustinkukka olisi todella kaunis kivijalkaa vasten mutta tuo siihen kosteutta joten ei jatkoon.
Tämä ihana pioniunikko tuli messujen ilmaisen siemenpussin mukana. Laitan siihen langan merkiksi sillä haluan ottaa siemenet talteen.
Onkohan näsiästä helppo saada siementaimia? Ainakin näsiä tekee marjoja, kutakuinkin ensimmäistä kertaa. Vaarallisen värisiä ja pitääkin muistaa varoittaa lapsenlapsia, että näihin ei saa koskea.
Jokainen punaisen jättikarhunputken siementaimi on ilon kiljahduksen asia. Kuvassa niitä on peräti kolme ja kaupan päälle yksi varjoliljan siementaimi. Ja itämiskohta valikoitunut vieläpä niin, ettei taimia tarvitse siirtää pois.
Luulin talven vieneen kaikki salkoruusujen taimet. En ottanut huomioon mahdollisia siementaimia. Tämä on sellainen ja puutarhan ensimmäinen salkoruusun siementaimi. Tiedän myös siitä, etten ole istuttanut näin haaleaa salkoruusua talon viereen. Hyvin sopii harmaamalvikkien joukkoon.
Nämä aprikoosipuut ovat siementaimia mutta eivät minun kasvattamiani. Ostin ne viime vuonna Mustilan taimipäivästä ja talvetin ne vanhan kasvihuoneen mullassa. Ja niin teen myös ensi talvena. Kaikki kolme taimea ovat kasvaneet huimasti kesän aikana. Aluksi pidin niitä kasvihuoneessa, mutta ovat majailleet muutoin tässä kasvihuoneen nurkilla. Aluslautaset otin toistaiseksi pois ettei sadevesi jää seisomaan juurelle.
Sitten niihin alelöytöihin. Tokmannilla oli taimireppanoita myynnissä 0,50 eurolla. Ostin pelastin valkoisen kiiltoleimun (ei tarvinnut jakaa omaa kasvustoa) ja neljä tarhapäivänliljaa, lajikkeena 'Little Gipsy Ruby'. Hienointa oli se, että molempia oli hankintalistalla. Istutin kaikki reppanat kasvihuoneen uusimmalle alueelle. Tosin joudun korjaamaan ihanaa istutuskatetta jonka sain Kekkilältä esiteltäväksi Avoimiin Puutarhoihin. Sitä onneksi riittää ja saan taas yhtenäisen ilmeen.
Päivänliljat ovat nuo maata viistävät heinät etualan esikoiden takana. Esikot ovat siemenkasvatuksia, uskalsin laittaa ne maahan koska aluetta kastellaan jos ei sada. Tänään tosin saatiin peräti 16mm vettä ja se riitti kasteluun. Esikoita on myös päivänliljojen takana. Ne ovat mysteerieskoita eli nimettömiä. Etualan esikot ovat Double Primrose-lajiketta. Paikka voi olla esikoille liian aurinkoinen, mutta seurataan tilannetta ja siirrän ne tarvittaessa muualle.



sunnuntai 28. marraskuuta 2021

Herkkisten suojausta ja havukranssi

Aprikoosipuiden suojaaminen pakkasilta jäi myöhäiseksi mutta ehdin ajoissa ennen pakkaspäiviä. 

Puut ovat valeistutuksessa ruukuissaan. Kaivoin ne kasvihuoneen multaan jo aiemmin syksyllä. Nyt lisäsin taimien päälle kaksi lankakoria. Piiskataimet tulivat nätisti korien läpi ja säilyivät ehjinä. Täytin korit kuivalla oljella jota löytyi omista varastoista.
Lopuksi kiedoin koko hökötyksen hallaharsoon. En laittanut harsoa päälle, ehkä olisi pitänyt.
Kelta-alppiruusu sai pakkaspeiton päälle kerroksen olkea ja lisäsin olkea myös peiton alle. Päälle lankakori pitämään olkea paikoillaan. Lisään tuohon vielä harson koska lunta tuskin on tulossa enempää vielä pitkään aikaan.
Olin tällä viikolla työpaikkani virkistysiltapäivänä kranssikurssilla. Jokainen sai tehdä havukranssin. Koska olen hyvin yksinkertaisten kranssien ystävä, tein hyvin yksinkertaisen kranssin. Vain kahta erilaista havua ja muutama eukalyptuksen oksa koristeeksi. Olen joskus aiemmin kokeillut kranssin tekoa ja jo silloin totesin ettei ole minun lajini vaan mielelläni maksan jonkun muun tekemästä kranssista. Mieli ei muuttunut tämän kranssin myötä.
Kranssi pääsi koristamaan saunan eteistilan ikkunaa. Laitoin kranssiin paristotoimiset valot mutta ne eivät ole päällä kuin hämärässä, valoissa on ajastus ja ne palavat vain kuusi tuntia vuorokaudessa. Tämän ikkunan pokat ovat keväällä kunnostusvuorossa ja siinä vaiheessa pitää ottaa kantaa korjataanko tuo puuttuva alaruutu vai annetaanko olla pois. Se on kissojen reitti saunalle turvaan ja lämmittelemään kun ulkoilevat.
Hyvin sopii kranssi vanhan rakennuksen tyyliin.

Ei muuten tunnu yhtään siltä, että on jo 1. adventti. Joulun tulo pääsi yllättämään.
Vanhempi lapsenlapsi oli tänään huolissaan, että tuleehan varmasti hommattua joulukuusi. Tulee ja pappa lupasi, että pääsee mukaan metsään kuusta valitsemaan.


sunnuntai 10. lokakuuta 2021

Rääppeitä

 Tänään tein puutarhatöiden rääppeitä, niitä vihonviimeisiä hommia jotka eivät oikein huvita mutta syytä olisi saada valmiiksi ennen talvea. Arki-iltaisin en ole puutarhaan ehtinyt enkä ehdi ensi viikollakaan. Toisaalta ei edes huvita sillä hämärä tulee niin aikaisin, että kun aloittaa hommat niin on samantien lopetettava.

Mustilan taimipäivästä hankitut aprikoosipuut ovat nyt talvipaikassaan kasvimaan mullassa. Peitin ruukut vielä kerroksella hiekkaa ja seuraavaksi on keksittävä joku suoja pakkasia vastaan. Mies ehdotti vanhaa vilttiä peitteeksi juuristolle, minä mietin styroxista tehtyä koppia plus maasuojausta. Koppi vain ei olisi kovin ilmava joten parempiakin vaihtoehtoja varmasti on.
Myös piskuiset virginianpihdat laitoin ohjeen mukaan talveksi kasvihuoneeseen. Ensi vuonna nämä voi istuttaa ulos ja sitten nähdään onko menestystä Arvilan savimaassa. Samettikukista keräsin siemeniä talteen mutta taidan kerätä noista kasvihuoneen yksilöistä vielä lisää siemeniä, itävät niin heikosti että kylvövaraa on oltava reilusti.
Tiilien väliin tippunut krassin siemen oli itänyt ja kasvattanut pienen varren. Reppana tulee paleltumaan mutta kasvakoot tuossa siihen asti. Tiilet lähtevät ensi kesänä pois ja tilalle tulee aprikoosien lopullinen paikka.
Kovin lämpimästä lokakuusta huolimatta laitoin valkosipulit jo maahan. Lähes 40 kynttä on kasvamassa ensi kauden sadoksi. Jo aiemmin paransin istutuslaatikon multaa lähes kypsällä kompostilla ja ennen talvea heitän pintamultaan vielä kanankakkaa ja peitän laatikon lehdillä. Keväällä on vuorossa seuraava lannoitus.
Uudessa kasvihuoneessa sinnittelee kolme pensastomaattia. Tuottavat jopa satoa. Ei enää uusia kukkia tai raakileita mutta jaksavat kypsyttää jo olemassa olevia raakileitaan. Testaan samalla kuinka pitkään kestävät kylmiä ilmoja ja pakkasta tässä tiilihuoneessa. No pakkasöitä ei ole ollut joten voi olla, että aika pitkälle päästään.
Kuivat ja huonot lehdet jäi poistamatta, sen voisi tehdä seuraavaksi. Kourallisen kirsikkatomaatteja vein sisälle pesuun ja syötäväksi,
Kaikki kurkuntaimet ovat kompostissa. Tilalle laitoin metallikaluston ja viikko sitten siinä nautittiin lastenlasten kanssa pienet taukoeväät ulkotöiden lomassa. Tuli mieleen kaupunkilomat ja ihanat pienet kahvilat kapeiden kujien varjoissa. Ehkäpä sellaiseen pääsee vielä joskus. Tummana rimpulana kasvava kelloköynnös sai sekin jatkoaikaa.
Myös oxalisten kanssa kokeilen kuinka pitkään kestävät uuden kasvihuoneen huomassa. Aika moni aloittelee uutta kukintaa. Vettä olenkin antanut säännöllisesti mutta en enää lannoita. Ja kuten kuvasta näkyy, ulkona sataa vettä joten jäi haravoinnit hamaan tulevaisuuteen. Tärkeimmät puuhat sain kuitenkin tehtyä. Nyt ei ole enää kuin syksyn etenemisen seurantaa ja haravointia.