Pienesti remonttia ja puutarhaa

Jotain tässä piti keksiä kun puutarhaan ei pääse, eikä suurempaa remonttia aloitella ennen kuin pahimmat yöpakkaset ovat ohi. Kodinhoitohuoneeseen olen suunnitellut jo pitkään paria uudistusta.  Sitä varten tarvitsin tuotteen jota en raaskinut ostaa uutena. Ja kun tuote, eli laatikostoon integroitava silityslauta tuli vastaan murto-osalla uuden hinnasta netin kauppapaikalla niin pieni remontti sai alkunsa.

Tässä tilanne ennen muutoksia. Mies ehti vielä laatikon autotalliin jossa tapahtui silityslaudan kiinnitys. Mankeli on vielä omilla jaloillaan.

Ja sitten nykyinen tilanne. Silityslauta löytyy nyt mukavasti laatikosta eikä se pyöri pitkin huonetta. Mankeli on tason päällä ja tason alle sain pyykkikorit ja keittiöjakkaran. Tilaa tuli lisää huomattavan paljon vaikka se ei näy kuvasta. Pyykkikorit ja jakkara olivat ennen tuossa missä nyt on kissanruuat. Kissanruuat taas olivat lähes keskellä lattiaa. Pieni muutos mutta toi huomattavan paljon lisää toiminnallisuutta. Eikä maksanut paljon, silityslauta 15€ ja uusi päällinen 5€. Kaikki muut tarvikkeet löytyivät omista varastoista.

Sitten siirrytään puutarhaosioon joka on vielä sisällä talossa tapahtuvaa. Ranskasta tilatut esikonsiemenet ovat alkaneet itää. Kuvassa on mysteeripaketin itäneitä siemeniä, eli niistä kasvavat esikot ovat yllätys. Muissakin siemenissä on nähtävissä itämistä.

Tilanne taimipöydillä on taas kerran kaoottinen. Enkä ole vielä edes tehnyt kaikkia kylvöjä. Samettikukat oli pakko koulia, niitä tuli lopulta n. 80 kappaletta. Ehkä tänä vuonna raaskin laittaa kasvimaalle reilulla kädellä. Kelloköynnöstä minun ei pitänyt ostaa, mutta ostin kuitenkin kaksi. Siirsin pistokkaat kotona suurempiin ruukkuihin ja samalla erotin taimet toisistaan, kaupan poteissa oli kussakin kaksi taimea joten nyt minulla on neljä valkoista kelloköynnöstä. Eiköhän niille löydy paikat puutarhasta.

Ilokseni huomasin helmikuussa kylvetyissä pensastomaateissa ensimmäiset nuput. Itse asiassa niissä jokaisessa on nuput. Siirsin tomaatit suurempaan astiaan, sillä pikkuruukusta tuli jo reilusti juuret läpi. Samalla lisäsin jokaiselle ruokalusikallisen kanankakkaa lannoitteeksi. Laitoin uuden ruukun pohjalle ensin  hitusen multaa, sitten lannoiterakeet ja taas vähän multaa. Lopuksi taimet päälle ja uutta multaa. Näin ei kanankakka haissut ollenkaan. Tai sitten syy on siinä ettei hajuaistini ole vieläkään kunnossa koronan jäljiltä. Pahempaan on vain mennyt. 

Olemme välttyneet tosi hyvin myrskyvaurioilta aiemmissa myrsyissä. Nyt myrsky katkaisi yhden kaksihaaraisen kuusen latvasta toisen pois. Latva tipahti suoraan saunan katolle mutta onneksi latva edellä eikä katolle käynyt mitään. Pitänee tutkia tilanne onko koko kuusi kaadettava, paljas latva kun on altis lisävaurioille. 

Kevät näyttää ikävästi pistäneen päälle peruutusvaihteen. Yritetään kestää.

Aikaansaannoksia

Navetan kunnostus ei sentään vienyt kesällä kaikkea aikaani. Paljon muutakin ehdin ja sain aikaiseksi.

 Rinnepuutarha sai oksasilpulla katetun polun ja istutusalue sai lisää kasveja joista tosin osa menehtyi kuivuuteen kastelusta huolimatta. Oksasilppua saatiin koko kesä valtava määrä lainaan saadun silppurin ansiosta. Mahtava tapa kierrättää oksat jotka ennen poltettiin.

 Kevät eteni ja mansikkamaa joutui uusimisen kohteeksi. Entiset muovilla katetut rivit saivat kyytiä lavakaulusten tieltä. Muutaman laatikon sain taimetettua heti alkukesästä, loput laatikot sai taimet syksyn rönsyistä.

 Ja kun ylimääräistä aikaa tuntui olevan, sutaisin lisää sinistä maalia pihakeinuun jonka maalauksen aloitin jo vuosi sitten kesällä. Maalia jäi juuri sopivasti purkin pohjalle puutarhatuolin ja rahin maalaukseen.

 Puutarhaa ja kasvihuonetta en unohtanut, puutarha pärjäsi aika pitkälle itsekseen, kuiva sää hillitsi rikkojen kasvua kuten muidenkin kasvien. Kasvihuoneeseen keksin laittaa vanhat räsymatot maapohjan päälle. Mattojen alla on paksu kerros sanomalehteä jotta rikat ei kasva läpi.

 Keskimmäisen pojan rippijuhlat tulivat ja menivät. Vaikka tein kaikki valmistelut itse (äitini leipoi osan tarjoiluista) niin silti ehdin tehdä juhlien kukka-asetelmat luonnon kukista puutarhan kukilla höystettynä.

Syksy tulee joka vuosi kesän jälkeen liian nopeasti. Se tarkoittaa elämän siirtymistä sisätiloihin. Jotain viimeistelyjä ehdin, öljymaalilla kun voi maalata viileässäkin, tai se on jopa suositeltavaa. Kodinhoitohuoneen uusi avokuisti sai viimeisen silauksen eli vielä yhden maalikerroksen ja portaat kolmannen öljyämisen.

Hellekesä sai näköjään aikaan aikamoisen virtapiikin, näistä kaikista kuvien puuhista huolimatta rannalla käytiin uimassa jopa kolmasti päivässä, nautittiin lastenlasten seurasta, istutettiin uusia kasveja ja ihan vain nautittiin kesästä.

Puolivalmis

Kodinhoitohuoneen terassin, vai pitäisikö sanoa avokuistin teko on edennyt. Lattialaudat ovat paikoillaan, samoin kaiteet. Vielä on tekemättä portaat ja niihin kaiteet. Kuvan portaat on vanhat portaat jotka ovat tuossa tilapäisesti kunhan uudet on tehty.

 Kaiteiden myötä vahvistui ajatus ettei ovi sovi joukkoon. Saa kuitenkin olla käytössä koska on ehjä, vaihdetaan paremmaksi vasta kun oven elinkaari on tiensä päässä. Kaiteet maalattiin samalla sävyllä kuin talo ja koristelistat. Kaiteista huomaa miten muutama vuosi sitten maalatut talon listat ovat haalenneet auringon vaikutuksesta. Uusintamaalausta pukkaa ensi kesänä.

 Kuistilla on pieni tila mihin mahtuu vaikkapa pyykkiteline. Jakkara on talon peruja, sen voisi vielä maalata talon värillä tai listojen värillä muuhun ympäristöön sopivaksi.

 Heti kuistille tultaessa on vastassa metallinen ritilä. Se löytyi omasta rautakaupastamme eli navetasta ja päätettiin hyödyntää. Tuossa kohtaa kuistin lattia on kovimmalla kulutuksella, metalliritilä kestää kulutusta paremmin kun laudat ja hiekka rapisee ritelikön läpi maahan. Laudat öljyttiin siniseen sävytetyllä öljyllä. Pitkään mietimme väriä ja lopulta päädyimme kokeilemaan sinistä. Omasta mielestä ihan ok sävy vaikka ensin oudoksutti. Öljykäsittely tehtiin heti kahteen kertaan ja tarkoitus on tehdä ennen talvea kolmas kerta. Hienosti jäi käsittelyjen ansiosta vesi helmeilemään lautojen päälle sateen jälkeen.

 Mies ja nuorin poika tekivät yhteistyönä kuistille kissamajan eli sateensuojan sisäänpääsyä odottavalle kissalle. Kuvassa Aatu tutkii onko maja turvallinen paikka.

 Vähän ujostuttaa, Aatun mielestä majaan pitää tottua vielä hetki. Jalon mielestä mitään tottumista ei tarvita, siellä pötkötti majassa sateensuojassa kun tulin tänään töistä kotiin.

 Tilapäinen, purettu kuisti oli tätä uutta kuistia puolisen metriä lyhyempi. Täyty myöntää, että pienen käyttökokemuksen perusteella tämä on parempi. Mahtuu mukavammin tuulettamaan petivaatteita ja räsymattoja ja muita kodin tekstiilejä. Jossain navetan kätköissä on vanha tuuletusteline jonka haluan tuohon seinään kiinni. Muuta ns. sisustusta kuistille tuskin tulee, ihan senkin takia, että tämä on jatkossakin avomalli ja säiden armoilla.

Portaiden teon jälkeen on vuorossa maan täyttö soralla kuistin alta. Ehkä samalla pitää maalata sokkeli kunhan päästään sopuun oikeasta sävystä. Myös puisen luukun haluan maalata, sokkelin värillä jotta ei erotu liikaa. Putkihässäkkä on salaojaputki ja sen sisällä menevä letku on vesiletku saunalle, se kiinnitetään ulkohanaan kun saunalle halutaan vettä, käytössä kesäisin.

Keskimmäisen pojan rippijuhlat on heinäkuun alussa, siihen mennessä tuskin saamme valmista eikä sillä ole niin väliä, vieraat kulkevat aina pääovista. Aikataulu valmistumisen suhteen on lähinnä tämä kesä.

Yllätyksiä

Kävin perjantaina töiden jälkeen keskimmäisen pojan kanssa vaateostoksilla. Tiedättehän teinipoikien pituuskasvun, sekä maata myöten, että kohti korkeuksia kasvun joka vaatii uusia vaatteita jatkuvasti. Ostoksilla kävi tuuri ja löydettiin myös puku tuleviin rippijuhliin heinäkuussa. Yhdenlainen yllätys sillä olin varautunut, että sopivaa pukua etsitään kissojen ja koirien kanssa, nyt löytyi ekasta puodista ja heti sopiva.

Kotona meitä odotti toinen yllätys. Mies oli ottanut sahan ja purkuraudan esiin ja hieman myös käyttänyt niitä.

 Kodinhoitohuoneen tilapäinen terassi sai purkutuomion ja samantien alkoi rakentua uutta terassia. Tänään käsiteltiin puuosat homesuojalla ja huomenna alkaa maalaus ja puuöljyllä käsittely. Varsinainen terassi on valmis mutta uudet portaat puuttuvat vielä, tuumaillaan miten ne kannattaisi tehdä. Lisää kuvia sitten kun maalaukset ovat kuivuneet ja terassin osat ovat paikoillaan.

 Puutarhassa odotti yllätys. Ostin viime syksynä pussin espanjansinililjan sipuleita. Olin ihan varma että yksikään ei nouse, etenkin kun syksy oli niin märkä.  Nyt olen hämmästynyt, että jokainen sipuli on tainnut nousta ja kukkii. Tässä valkoinen espanjansinililja.

 Ja tässä vaaleanpunainen. Lila pilkistää valkoisen takana mutta siitä en tajunnut ottaa kuvaa.

 Tornionlaakson Rosa majalis 'Tornedal' ruusu on avannut ensimmäiset tuhatlehtiset kukkansa ja ihan salaa, en nähnyt tässä edes nuppuja.

 Rosa pimpinellifolia 'Paimio' ei kuki yllättäen eikä salaa mutta kukkien määrä vähän yllätti. Taimi on viime syksyn alelöytö ja leikkasin sitä aika rajusti keväällä jotta saan kuivat pois. Ja nyt ruusu on ihan täynnä kukkia ja nuppuja.

 Tämä on huono kuva mutta julkaisen silti sillä parempaa en saanut otettua. Syyskesästä istutetuista viidestä jalokärhöstä on elossa kolme. Viimeisimmän huomasin tällä viikolla. 'Margaret Hunt' se tässä työntää versojaan esiin Arvilan savimaasta.

Pallolaukka Allium karataviense ei ollut yhden kesän ilo kuten ensin arvelin. Kaikki toissa syksynä istutetut kukkivat uudelleen. Juurellaan huomasin siementaimia joten tämä saattaa hyvissä olosuhteissa lisääntyä. taimet ovat vain kovin varjossa lehtien alla enkä uskalla siirtää niitä. Ehkä saavat jäädä sijoilleen kävi miten kävi.

Kaappien siivousta

Talvella, puutarhakauden ulkopuolella on hyvää aikaa siivota kaappeja. Tammikuussa on vuorossa kodinhoitohuoneen kaappien läpikäynti. Mitä säästetään, mitä kierrätykseen ja mitä loppusijoitukseen. Asiassa ei ole aina yksinkertaisia päätöksiä kun talossa asuu tällainen pienen hamsterin sielun omaava käsitöiden tekijä. Tällä kertaa kuitenkin ajattelin osata olla raaka tavaroitani kohtaan.

 Kodinhoitohuoneen kalusteet olivat keittössä kun ostimme talon. Hyväkuntoisia kalusteita ei kannattanut hävittää vaan käyttää uudelleen, kodinhoitohuoneessa välttävät, vain vetimet vaihdettiin uusiin. Ompelukone on saanut olla viime aikoina liiankin rauhassa. Ei vain aika riitä kaikkeen. Ruskeassa pajukorissa säilytän korjattavat tekstiilit ja silitettävän pyykin. Yleensä pino on yläkaapin alareunaan saakka tai vähän ylikin.

Kissanruokaa tuli hamstrattua alennusmyynnistä koko alkuvuodeksi. Mietin niille kuitenkin parempaa paikkaa, kaiken ei tarvitse olla esillä.

 Niinpä hyötykäytin yhden ylimääräisen korin ja loput kissanruuat saivat paikan kaapista josta lisääntyi tilaa siivoamisen myötä.

 Kodinhoitohuoneen verhot on ommeltu vanhasta pyyheliinanaulakon liinasta. Pesin verhot ja laitoin silitettyinä takaisin paikoilleen. Aika paljon niissä olikin kärpäsen kakkaa ja muuta likaa. Tähtivalo on ikkunassa ympäri vuoden.

 Silityspinot ovat korkeita sillä silittäminen ei ole lempipuuhaani. Lakanat yritän ehtiä mankeloimaan. Aina ei ehdi ja silloin pinot kasvavat.

Kodinhoitohuoneen siivous jatkuu vielä, seuraavaksi on vuorossa iso peilikaappi. Se on saanut rauhassa imeä tavaraa itseensä jo muutaman vuoden ajan. Korkea aika käydä läpi ja katsoa mitä oikeasti tarvitsen ja mitä en.

Missä säilyttää puutarhatavarat talon sisällä?

Tänä talvena havahduin ongelmaan. Kaikki puutarhatavarani ovat hajautettu eri puolille taloa. Säilytyksessä ei ole mitään logiikkaa eikä oikein edes järkeä. Näyttää sotkuiselta ja myös tuntuu. Tänään otin itseäni niskasta kiinni ja aloin tehdä jotain ongelman ratkaisuksi.

 Kodinhoitohuoneen hylly on syönyt sisäänsä muutakin kuin puutarhajuttuja. Mummin mussukan vaatteet siirsin laatikkoon vierashuoneeseen. Ylähyllyn kävin läpi ja sain tyhjennettyä tuon vasemman reunan korin puutarhatavaroille. Myrkkyjen paikka onkin ylähylly.

 Naulakon alapuolella, puutarhatoppatakkini liepeeseen kätkeytyy epämääräisiä myttyjä puutarhaan liittyvistä tavaroista. Vein kaikki tuvan ruokapöydälle ja aloin käydä läpi.

 Tupaan on kerätty maitotölkkejä tomaatteja varten. Onko niitä nyt kuitenkaan ihan pakko säilyttää juuri tuossa, kulkuväylällä eteiseen. Ei ole.

 Lasikuistilta löytyy taimikasseja ja laatikoita taimipotteja varten. Ne saavat jäädä paikoilleen sillä niitä voi säilyttää kylmässä. Unelma olisi jos kaiken voisi säilyttää lasikuistilla mutta siihen en pääse koskaan, kuisti on lämmittämätöntä tilaa. Sama on eteisen vintin portaiden alla olevan kaapin kanssa, sekin menee pakkasen puolelle jos tulee oikein kylmä talvi. Niinpä siellä säilytetään vain multasäkit jotka voi ottaa lämpenemään ennen tarvetta.

 Maitotölkitkin siirsin lasikuistille. Niitä tulee vielä kaksi samanlaista laatikkoa, sitten on riittävästi.

 Järjestelyn ohessa kävin kaikki siemenpussit vielä kertaalleen läpi. Aurankukan siemenet rypistelin irti siemenkodasta ja pussitin nekin.

 Tein reiät sipulikukkien tuotetietolappuihin ja sidoin ne vuosilukujen mukaan toisiinsa kiinni. Jos joku kasvi jää tulematta näkyviin mullasta, on se helppo poistaa nipusta menetettynä tapauksena. Ihan joka kasvin lappuun en näköjään ollut kirjoittanut minne se on istutettu mutta pääasia että jotain on tullut laitettua ylös.

 Tässä vaiheessa alkoi jo uuvuttaa ja nälkäiset pojat alkoivat pyöriä jaloissa. Päätin jatkaa urakkaa huomenna tai illasta muiden taimien nimilappujen kanssa. Näitä on monelta vuodelta sillä en ole osannut päättää millä systeemillä nämä säilyttäisin. Nyt päätin niitata jokaisen paperiin kiinni, paperi muovitaskuun ja muovitasku kansioon.

 Kodinhoitohuoneen ylähyllyltä on pyyhitty pölyt. Oikean laidan uimarantakori sai jäädä. Sitten ovat vieressä myrkyt. Myrkkyjen vieressä on oman puutarhan siemenet. Ja laitimmaisena vasemmalla puulaatikko jossa ovat sipulikukkien lappuniput vuosijärjestyksessä. Kovin monen vuoden tiedot ei laatikkoon mahdu mutta siinä vaiheessa kun tila tulee vastaan voi etsiä uuden laatikon. Nyt hyödynsin sellaista mitä jo on.

Mummon vanhaan koriin sain tukikepit, niinet, runkovahat ja muut tilpehöörit mitkä ennen lojuivat vain tiellä. Ostosiemenet tungin vanhimman pojan tekemään puulaatikkoon. Kansi ei mene kiinni tässä vaiheessa vuotta mutta muuten ihan oiva paikka siemenille. Kori ja laatikko ovat nyt toistaiseksi kodinhoitohuoneen penkillä, kohta niitä tarvitaan. Muulle ajalle olisi ihanne saada näillekin oma kaappi mutta se ei taida onnistua muuta kuin mylläämällä kodinhoitohuoneen kaapit sisältä ihan uuteen uskoon. No, annetaan se vielä olla.

Missä sinulla on tungettuna tukikepit, nimilaput, mullat, taimipotit ja muut tuikitarpeelliset puutarhatavarat?

Vuoden ekat kirpparilta

Eilen lähdimme miehen kanssa ihan kahdestaan kirppareille. Eipä meidän pojat tosin koskaan mukaan hinkua. Ehdittiin kiertää yhden lauantain aikana aika monta kirpparia. Ja ostoksia tuli tehtyä tasan kolme kappaletta.

 Suomalainen ruusukirja 5e. Valokuvakehys 0,35e ja pieni emalimuki 0,50e. Emaleita en mitenkään erityisesti keräile mutta kun sattui edullinen kohdalle niin ostin pois. Ja ihan näin pientä mukia, vetoisuudeltaan 1,5dl, minulla ei olekaan kodinhoitohuoneen punaisten emalien hyllyllä.

 Valkokuvakehys on suloisen pieni, ja soikeana mukavaa vaihtelua kulmikkaisiin kehyksiin. Ja tyyli juuri meille sopiva. Tähän taidan laittaa mummin mussukan kuvan, tai sitten nuorimman pojan jonka kuvia on vähiten kehyksissä.

Ruusukirja oli erittäin tervetullut lisä puutarhakirjojen hyllyyni. Olen lainaillut koko viime kesän ja syksyn ahkerasti kirjastosta erilaisia ruusukirjoja. Nyt on yksi omastakin takaa. Eikä haittaa vaikka tämä on vuodelta 2002. Ruusujen kanssa asiat eivät vanhene ja näistä vanhemmista kirjoista löytyy sellaistakin tietoa jota uudemmissa ei ole. Ruusuissakin kun eletään muotivirtausten mukaan.

 Ja koska olen lukenut jo kaikki kirjastosta lomaa varten lainatut kirjat, taidan seuraavaksi lukaista ruusukirjan läpi. Rosariossa on vielä yksi sivu ilman ruusuja, hyviä ideoita kaivataan.

Tavoite: huomiseksi

Otin heti aamusta itselleni urakan, kodinhoitohuoneen kaappien tyhjennyksen ja uudelleen täytön vähemmällä tavaralla. Sillä 6-7 vuodessa näihin on kertynyt kaikenlaista tavaraa jota en oikeasti tarvitse. Kuva ei kerro kaikkea, hyllyjä on kolme lisää kuvasta poiketen. On askartelutarvikkeita, kankaita, vanua ja ties mitä tarkkaan hamstrattua.

 Eikä se jää ekaan kuvaan. Kaapin vasemmalla puolella on toinen kaappi, viereistä suurempi. Tämä on kuin pieni vaatehuone, syö itseensä kaiken varapatjojen ja joulukoristeiden väliltä.

 On mummon virkkaamaa verhoa, kirpparilöytöjä, vanhoja lakanoita värjäykseen ja vanhoja Aku Ankkoja.

Tavoite on saada huomenna sunnuntaina homma valmiiksi. Tänään puuhan keskeytti kirpparipaikan tyhjennys. Kirjat oli tällä kertaa kaupan, vein 7 laatikkoa ja toin 4 takaisin. Niistä jätin yhden ja loput vien kierrätyskeskukseen. Ei käynyt kauppa kirjojen osalta kovin hyvin, mutta olen silti tyytyväinen, paikkamaksu tuli katettua ja muutama roponen kilahti rahapussiin. Huhtikuussa uudestaan, siihen mennessä on tavoitteena käydä läpi lähes koko talo. Kaikki ylimääräinen kylmästi pois vaikka se välillä tuntuukin pahalta minunlaiselta hamsterilta. Kaappien siivouksen ohessa lienee syytä opetella hankkimaan entistäkin vähemmän. Ei sekään mikään huono juttu.

Ripaus punaista

Retki tyttären ja mummin mussukan kanssa Ikeaan, ja niin on taas vähän sisustettu. Ostin jo muutama viikko sitten kirpparilta eurolla kaksi tyynyn päällistä, sellaiset joita olen joskus Ikeassa ihastellut, mutta en ole raaskinut ostaa. Nyt raaskin, ja sieltä Ikeasta sitten löytyi päällisiin sisustyynyt. Onpahan asteen mukavampi löhöillä isännänhuoneen sohvalla.

 Tyynyjen kukkakirjailu sopii sekä kuvioltaan että väreiltään kuin piste i:n päälle isännänhuoneen verhoihin. Joskus hamassa tulevaisuudessa tehtävän remontin jälkeen on tarkoitus pitää huone edelleen punavihreänä. Verhoja pidetään normaalisti kiinni sivuilla, mutta kuvissa ovat auki. Pesin verhot eilen ja ripustin ne paikoilleen hiukan kosteina kun verhot piti saada pois narulta sateen takia. Kuivuivat ne näinkin.

 Siivottuun huoneeseen toin kimpun syysleimuja jotka ovat osoittautuneet erityisen hyviksi perhoskukiksi tänä vuonna. Aika huumaava tuoksu niissä on, yksi kimppu on ihan maksimi sisätiloissa. Kukkien alla oleva liina on kesän kirppariostoksia, esitelty muutama viikko sitten. Sattui olemaan juuri sopiva tähän pöydälle jonka "oma" liina jouti pyykkiin.

 Kodinhoitohuoneessa on talon toinen huone josta löytyy punaista. Ystävältä saatu matto pääsi heti tositoimiin kenkien alle. Tässä kohtaa piti harrastaa todella rankkaa kuvan rajaamista, kodinhoitohuone on nyt ainut reitti taloon ja sen kyllä huomaa. Kenkiä, hiekkaa, takkeja, koulureppuja ja kaikkea muuta pyörii ja hyörii talon toistaiseksi ainoassa sisääntulossa enemmän kuin tarpeeksi.

 Ikeasta tämänkin, ompelutuolin uusi tyyny. Sen kohdalla mietin, onko jo liian punainen minun makuuni, mutta ihan hyvä tuo on. Ja tuo lisää toivottua korkeutta tuolilleni.

Kodinhoitohuoneessa punainen väri sai alkunsa näistä emaliastioista jotka ovat aina esillä ikkunan päällä. Kattilan äitini pelasti mökin romukuormasta, pienin muki on lapsuudestani, kapeneva kannu mummon jäämistöstä, toisen kannun sain lahjaksi. Kaksi muuta mukia ovat kirppariostoksia. Verho, jossa myös on ripaus punaista on pala pyyheliinaverhoa. Sen toinen pala on kodinhoitohuoneen ovessa verhona.

Ikea ja kirpparilöydöt sulassa sovussa höystettynä ripauksella punaista.

---

Päivän tärkein asia, sen säästin viimeiseksi. Aatu-kissa palaili kotiin viime yönä. Nälkä ja väsy oli kova viiden päivän reissun jälkeen, mutta elossa oltiin ja ihan kunnossa. Viisi punkkia poistin kaulalta ja naamasta, mutta ei se mitään. Pääasia että kadonnut kehrääjä on taas kotona.