keskiviikko 29. elokuuta 2018

Viimeiset ponnistelut

Navetan tämän kesän remontin loppumetrit häämöttävät. Tosin vielä horisontissa mutta lähenevät koko ajan. Puutarhatyöt ja ikkunoiden kunnostaminen vaativat kumpikin tekijäänsä näinä lyhyinä arki-iltoina.
 Tässä navetta 13 vuotta sitten kesäkuussa kun mietimme onko tässä tuleva kotimme.
 Samaista seinää tämän vuoden heinäkuussa. Valkoiset muovimaalit ovat rapistuneet, sen näkee vaikka kuva onkin hämärä. Ikkunoista puuttuu ruutuja, ne mitkä ovat jäljellä pysyvät kiinni lähinnä pyhällä hengellä.
 Navetta tänään. Melkein koko pitkä sivu on kunnostettu. Navetan pitkät sivut ovat aika tasan 30 metriä pitkät, räystäslautoja maalatessa tuntui ettei ne lopu ikinä. Laitoimme vanhat rännit takaisin vaikka toinen vuotaa paikoitellen. Koitetaan auttaisiko siihen vielä joku käsittely ennen metallin keräykseen viemistä ja uuden hankkimista.
 Vajan ovi siistiytyi maalilla ja oikeaan alakulmaan tehdyllä paikkauksella. Ikkunat ovat ehjät ja kunnolla kitatut. Ei ole enää lasit pelkästään naulojen varassa kiinni. Ovi maalattiin punamultamaalilla mutta seinät saavat vielä olla vanhassa kuosissa.
 Navetan toinen pääty koki sekin muutoksia. Hirsiosat maalattiin ja autotallin ovien ympärille tehtiin valkoiseksi maalatut listat. Vasen nurkkalista on työn alla. Räystäslautojen maalaaminen taitaa jäädä ensi kesään kuten yläkerran ikkunoidenkin korjaaminen. Ikkunoiden suhteen meillä on suunnitelma, ikkunoille tehdään kunnon karmit ja ne käännetään pystyyn, näyttää paremmalta ja on kestävämpi ratkaisu kuin nykyiset seinälautoihin naulatut pokat.
 Kulahtaneisuus oli navetan päädyn yleisilme ennen maalaamista ja listojen tekoa.
 Puutarhapiste purettiin ja puutarhatavarat siirtyivät kaikki karjakeittiöön. Olin aika epäileväinen kuinka sieltä tulee haettua mitä tarvitsee mutta hyvin on sujunut, tavarat ovat menneet jopa paremmin omille paikoilleen.
 Tilkka valkoista öljymaalia saa ihmeitä aikaan kun vertaa edelliseen kuvaan. Ikkunakarmit on maalattu kahteen kertaan, oven karmi odottelee vielä toista kerrosta.
 Pokat edellisen kuvan karmeihin on pohjamaalattu. Tänään kittasin niistä kolot umpeen ja mies laittoi kaikkiin uudet kulmaraudat. Osa ikkunoista oli ilman kulmarautoja mutta me laitoimme ne kaikkiin pokiin, kestävät paremmin. Huomenna pesen ikkunaruudut ja putsaan niistä maalit pois, viikonloppuna on ohjelmassa lasitusta. Tavoite on saada vähintään kaikki kuusi pokaa lasitettua, hyvä olisi jos ehtisin tehdä päällikittauksenkin.
 Mies maalasi navetan pellon puoleisen hirsiseinän viikonloppuna. Ikkunoiden karmilistat olivat niin lahot, että ne todettiin kunnostuskelvottomiksi. Mies pääsee tekemään uudet ensi kesänä. Ikkunat ovat tällä hetkellä muovin alla. Pokat otetaan talveksi pois ja ikkunat levytetään odottamaan uusia pokia ja karmien kunnostusta.
Tässä kuvassa näkyy ikkunoiden hurja tilanne, vasen puoli on teipattu ettei ruudut tippuisi maahan. Siinä yksi syy miksi niitä ei uskalleta jättää talveksi. Karmilistat näyttää paremmilta kuin mitä olivat. Seinä piristyi ja on kuin uusi maalaamisen jälkeen. Punamultainen tuo on joskus ollut kuten yläosasta voi huomata.

Toivottavasti syyskuu on yhtä hyvää säätä kuin elokuu, ainakin navetan kunnostuksen loppuun saattaminen tulisi tehtyä.

tiistai 28. elokuuta 2018

Tauon jälkeen

Ensin oli istutusinto hukassa, eikä ihme. Ei mitään itua istuttaa kun ei sada ja lämpötila huitelee hellelukemia. Nyt on sää parhain, ei kuuma ja sadetta on tullut sopivasti. Into on palannut ja nyt tuntuu olleen jopa ikävä kukkapenkkien kaivamista ja taimien istuttamista. Tuntuu muuten lihaksissa asti ettei ole tehnyt mitään moneen viikkoon.
 Arboretumin perenna-alue tulee kokemaan isoja muutoksia. Siitä on kaivettu nyt koko kesä pois vuorikaunokkia ja jotain kanadanvuokkoa muistuttavaa vuokkoa. Tämän kesän ja syksyn kaivan, keväällä myrkytän vielä jäljellä olevat taimet. Tumma maksaruoho ja tuo vaalea on tarkoitus levittää koko kiven matkalle, molemmista saan useamman taimen kun jaan ne. Vaalean maksaruohon vieressä kasvava kiinansyreeni 'Saugeana' jää paikoilleen.
 Lauantaina Mustilasta hankitut taimet saivat aikaan pienen muutoksen. Tein päivänliljoille ihan oman rivin, samalla jaoin ne ja väleihin kaivoin tiikeri- ja ruskoliljaa joille en ole oikein löytänyt paikkaa.
 Taas on yksi arboretumin puiden väli kasvitettu. Samalla systeemillä on tarkoitus ajan kanssa saattaa lähes koko arboretum umpeen niin, että siellä on nurmikkoa vain kulkuväylillä. Taustalla näkyy iso perenna-alue. Kunhan vuokko ja kaunokit on hävitetty, jaan alueella jo kasvavat iirikset ja istutan ne tuohon uudestaan. Jotain pientä saa jäädä iiristen kaveriksi.
 Arboretumin uusin kivi sai toiselle puolelleen kuutamohortensian joka on alelöytö muutaman viikon takaa. Verivaahteran ympärillä kasvaa ruusu 'Paimio' ja pensasangervo 'Double Play Big Bang'
 Kirjavalehtinen akileija on tehnyt ensimmäiset siementaimensa. Ne pitäisi ottaa ja siirtää emotaimen ja kivimuurin välistä pois. Kaikista siemenistä ei näköjään tule kirjavalehtisiä mutta suurin osa on niitä. Taidan kerätä siemenet talteen ja laittaa vaikka teille jakoon. Kukka tässä on hienoisesti kerrottu liila.
Uuden nuokkusyreenin haluaisin johonkin talon läheisyyteen. Missä kohtaa on tilaa, en osaa sanoa. Iso valkoinen syreeni on sellainen jonka haluan myös näkyvän joten nuokkusyreeni ei saisi peittää sitä. Pitää mennä mittailemaan ja tuumailemaan. Muutama kasvi odottaa istuttamista, huomenna on niiden vuoro, tämä ilta hoidetaan lapsenlapsia.

sunnuntai 26. elokuuta 2018

Mustilan taimipäivän satoa

Mustilan arboretumissa vietettiin eilen taimipäivää jokavuotiseen tapaan. Lähdin sinne vähän kaksijakoisin mielin, koko kesän on ollut suurin puutarhainto hukassa. Kuivuus on saanut aikaan lapion ja talikon lepäämisen rauhassa, mitään ei ole voinut istuttaa jotta säästyisi valtavalta kastelu-urakalta. Siksipä en ole hankkinut tänä kesänä kovinkaan montaa tainta.
 Mustilassa inspiraation siemen alkoi nostaa päätään. Valtavasti taimia, suorastaan runsaudenpula.
 Erilaisia punahattuja oli usealla myyjällä. Vältin houkutukset niiden kohdalla sillä punahatut eivät menesty pihassani, muutamaan kertaan olen sen todennut.
 Mutta paljon muuta on menestynyt. Kohtasin Cherin Mustilassa ja hänellä oli käsissä mielenkiintoinen happomarja, sellainen joka minunkin oli saatava. Purppurahappomarja  'Rose Glow' kolahti heti, eikä pelkästään kolmen euron hintansa takia. Lehdissä on hauskava kirjava ominaisuus, näyttää kuin niissä olisi joku virus, ekana tuli mieleen vatkattu vispipuuro. Tämän suhteen on toiveita talvenkestävyydessä, menestyy vyöhykkeillä I-III.

 Maksaruohot ovat heikkouteni. Tämä on virolaiselta myyjältä kuten purppurahappomarjakin. Sedum telephium 'Vera Jameson' vaikutti mielenkiintoiselta uudelta tuttavuudelta. Hintakin oli sopiva, vain kolme euroa.
 Kotona huomasin täydellisesti yhteen sopivan parin, maksaruohon ja purppurahappomarjan.
 Edullisia saarnivaahteran taimia olen etsinyt jo pitkään. Tarvitsen niitä tuulisuojaksi pellon viereen kasvamaan. Nyt löytyi kolme pientä taimea yhteishintaan kuusi euroa. Kaupat tuli heti. Tämä on yhtä nopeakasvuinen kuin muutkin vaahterat, siksi hyvä kasvi minulle ja pellon reunaan.
 Pionit, niitä ei voi vastustaa. Tämä on kiinanpionin siementaimia, täysi yllätys mitä siitä kasvaa mutta juuri siinä juju onkin. Luultavasti en joudu pettymään.
 Sysikurjenmiekasta olen haaveillut pitkään. Nyt sellainen löytyi, oli myyjän viimeinen. Perennoja hankin Mustilasta hyvin vähän, vain tämän kurjenmiekan ja yhden varjoliljan sipulin ja yllä olevan pionin. Valikoimaa olisi ollut valtavasti mutta nyt pihan pensas- ja puutilanne vaatii panostusta sekin.
 Viimeisenä ensimmäinen ostos, vaaleanpunaisen syreenin juurivesataimi kahdella eurolla jonkun taimiharrastajan pihasta. Syreeneistä tykkään kovasti ja vaaleanpunaisena kukkivaa minulla ei ole. Yksi oli mutta sen siirsin tänä vuonna ja taimi otti ja kupsahti kastelusta huolimatta. Sinänsä ei harmita sillä taimi on ollut alusta alkaen kitukasvuinen eikä ollut sitä mitä piti. Moskovan kaunottaren etsintä jatkuu edelleen ja tästä vaaleanpunaisesta saan korvikkeen.
Alma tässä tutkii mitä sitä emäntänsä tulikaan hankkineeksi. Kuvissa esitellyiden taimien lisäksi ostin veikselinkirsikan. Sen kestävyydeksi annetaan vyöhykkeet I-II mutta se saattaa menestyä ylempänäkin. Erityiseksi ohjeeksi sain laittaa vedottomaan paikkaan laihaan maahan. Voi apua, kai sellainen jostain löytyy.

Lisäksi arboretumin havuvalikoima sai täydennystä kahdella eurolla hankitusta hopeakuusen taimesta. Muut taimet ovat nuokkusyreeni ja valkoisia marjoja tekevä pihlaja jonka nimikyltistä en saa selvää ja arvatkaa laitoinko suomenkielistä nimeä mihinkään ylös, enpä tietenkään.

Nyt olisi syytä löytyä istutusintoa jotta taimet pääsee maahan ajoissa ennen syksyä.

lauantai 25. elokuuta 2018

Kuka sammutti valot?

Olin kuunnellut ihan liian pitkään ihmisten hehkutusta Cheekin jäähyväiskonsertista Lahden mäkimontussa. Lopullisen päätöksen niittasi ystävältä saatu tieto lippujen saatavuudesta. Pakko päästä olemaan osa Cheekin uran päättäjäisiä. Laitoin tyttären asialle eikä mennyt kuin 15 minuuttia niin meillä oli samaiselle illalle liput Valot sammuu-konserttiin. Mies oli navetan kattoa tarkistamassa kun kävin ilmoittamassa, että nyt tuli lähtö, saatiin liput. Tunti sen jälkeen oltiin jo paikan päällä. Eikä kaduttanut tapojen vastainen äkkilähtö.
 Kuvia en kummoisia saanut, mukana ei ollut kuin kännykkä. Artisti osaa shown tekemisen ja antoi kyllä yleisölle kaikkensa.
 Ja tuo mäkimontussa oleminen näin syntyperäisenä lahtelaisena, siinä oli jotain.  Meillä oli liput A-katsomoon, jäimme suosiolla reunaan ettemme jää tosifanien jalkoihin. Kotiin lähtiessä valinta osoittautui hyväksi, pääsimme sukkelaan alueelta pois kymmenien tuhansien ihmisten ollessa vielä selän takan poistumassa. Jos konserttiin tekee mieli niin voisin kuvitella että netistä löytyy lippuja tällekin illalle.
Cheek sammutti valot mäkimontusta ja artistiuraltaan muta sitä en tiedä kuka sammutti valot allekirjoittanen päästä tänään Mustilan arboretumin taimipäivässä. Ihan vaan katsomaan piti mennä, kotiin tulin kahden täpötäyden taimikassin kanssa. Niistä huomenna lisää kunhan uskalla kurkistaa kasseihin, että mitä tulikaan hankittua.

tiistai 21. elokuuta 2018

Ruusu, tai sitten ei

Jos valitset vain yhden kasvin puutarhaasi, valitse ruusu. Sävyjä on hunajan keltaisesta tulipunaiseen, on hempeän vaaleanpunaista tai vitivalkoista. Kun olet valinnut värin, voit valita muodon. Otatko tuhatlehtisen kerrotun vai tyylikkään yksinkertaisen. Otatko rimpsuhelmaisen hepsankeikan vai elegantin pariisittaren. Sitten voitkin siirtyä kiulukoihin, ilman vai ei, värillä vai mustia. Jos ei vielä ole pää pyörällä niin sekoita pakkaa miettimällä haluatko kerran kesässä kukkivan vai remontoivan ruusun. Ai, etkö osaa päättää? En osaa minäkään.
 Rosa rugosa 'Snow Pavement'
 Rosa 'John Cabot'
 Rosa rugosa 'Sointu'
 Rosa glauca ja sen kiulukat
 Rosa grootendorst 'Pink'
 Rosa grootendorst 'White'
Ja lopuksi voit hankkia ruusuja tuoksuttelevan kissan. Iines näyttää mallia.
Mitään muuta et tarvitse.

Tai no ehkä pari hortensiaa, syysleimukin on kaunis, ukonhatusta puhumattakaan. Tähtiputket on kivoja, kukkivat pitkään, laukkoja saa syödä, liljalottoa on kiva pelata ja iiriksiä mahtuu aina johonkin...

maanantai 20. elokuuta 2018

Kompostoimiskokeilu

Kompostointi tämän kokoisessa puutarhassa vaati melkoisen määrän työtä ja tilaa. Olen miettinyt keinoja kummankin minimoimiseksi. Yksi askel oli oivallus tehdä kukkapenkin pohja kitkentä- ja kanttausjätteestä ja jättää jätteet pressun alle maatumaan. Säästin kompostiin kantamisen vaivan kunhan jaksan odotella pari vuotta.
 Herneiden aika on osin ohi. Katkoin kaikki pitkät varret pois ja silppusin ne kasvimaalle kohtaan jossa kasvoi sipulit. Kokeilen onnistuuko tällainen suorakompostointi. Eli jätän silputut herneiden varret tuohon talveksi maatumaan. Päälle tulee vielä puiden lehtiä. Jos jaksan, saatan kääntää kaikki maahan. Ensi kesäksi porkkanat siirtyvät tähän ja porkkanahan tykkää typpipitoisesta maasta mitä herneenvarret taas tuovat mukanaan.
Keväällä en heti päässyt tyhjentämään puutarhakomposteja ja sen tietää miten käy, ampiaiset ehtivät taas tehdä pesänsä tuonne lautojen taakse. Molemmat kompostit ovat ääriään myöten täynnä joten senkin takia on keksittävä uusia keinoja kompostointiin. Porkkanoiden naatit ajattelin myös silputa kasvimaalle käytävien kohdalle. Härkäpapujen varret silppusin jo. Silppuamiseen haluaisin keksiä jonkun nopean ja yksinkertaisen konstin. Oksasakset ovat hidas keino ja käy ennen pitkää käsien päälle. Onko sinulla kertoa hyvää vinkkiä?
 Herneiden kohtaa en voi vielä kääntää sillä siellä kasvaa kaksi kompostimullan mukana tullutta tomaattia. Kummassakin on reilusti raakileita. Lämmin kesä on tehnyt avomaan tomaateille hyvää, myös tällaisille salaa kasvaneille. Tomaatin varret ovat huonoja maatumaan silputtunakin. Mietin saisikohan varret oksasilpurilla ihan pieneksi, sen jälkeen todennäköisesti maatuisivat helpommin.
 Sipuleista ei jää juurikaan mitään kompostoitavaa, kuivat naatit heitin kompostikasojen päälle koska niitä oli niin pieni nippu.

Kasvihuoneessa on syksyn tuntua, kurkut ovat kellastuneet ja tekevät hitaammin satoa. Tomaatteja tulee hurjaa vauhtia, tänään taas keräsin pari litraa. Taidan viedä osan työkavereiden suita ilahduttamaan.

sunnuntai 19. elokuuta 2018

Mitä tuli tehtyä?

Eilen katseltiin navetan pitkää, pihanpuolesta seinää. Vasemmalta puuttuu kaksi ikkunapokaa, sen jälkeen oikealle päin on pitkä rivi korjattuja ikkunoita kunnes tulee puutarhapisteeni. Voi kammotus miltä se näytti verrattuna kunnostettuun puoleen. Tehtiin salaman päätös, kyllä me jaksamme korjata koko seinän kuntoon tänä kesänä. Ei se ole kuin 2 + 3 pokaa lisää.
 Tämä kuva on 13 vuoden takaa kun olemme katsomassa taloa ja harkitsemassa ostopäätöstä. Punaiset puuverhoilut ovien päälle on tehty toinen huvikseen ja toinen peittämään tiiliseinän sortumaa. Vasemman puoleisen purimme pois ja ja vähän muutakin.
 Tämä kuva on parin vuoden takaa. Kunnostusta vaatii sekä ikkunat että puutarhapisteeni. Kesällä tein pisteelle suursiivouksen ja multasäkkien alle tuli uusi alusta. 
 Ja tässä on tilanne tänään. Koko puutarhapiste on purettu pois, se oli seinässä kiinni vain nauloilla, ei mikään kestävä ratkaisu pidemmän päälle. Kyhäelmä ei ollut alkuperäisiä rakenteita vaan hutaisten joskus tehty teline kuivuville maitotonkille. Jos mieli tekee, teemme tuohon paremman ja uudemman mutta katsotaan ajan kanssa onko tarvetta. Puuverhoilu oven päällä sai vielä jäädä, muuraustyöt pitää ensin suunnitella, voi olla järkevää tehdä vasta uuden kasvihuoneen muurausten yhteydessä. Kaikki ikunapokat otin putsaukseen, osa niistä on jo ilman laseja ja kittejä odottamassa hiontaa.
 Tässä jo paikoillaan olevia ikkunoita ja ovi jonka päältä verhoilu on poistettu. Pientä murtumaa oven päällisessä on mutta ei mitään pahaa tai sellaista jota ei saisi pienin toimenpitein kunnostettua. Edellisessä kuvassa näkyy perjantai-illan työn tulos, kertaalleen maalatut räystäslaudat, tässä kuvassa ne on vielä maalaamatta. Eipä niitä oltu maalattu koskaan ennen tätä hetkeä joten korkea aika olikin.
Jalo tuli heti tutkailemaan mitä karjakeittiöllä tapahtuu. Ikkunakarmit nuuskittiin tarkkaan läpi, ehkä niissä oli hyviä hiirenhajuja jäljellä. Tai sitten toimittiin työnjohtajana ja tarkastettiin laatu ja työn jälki. Tänään katsotaan saammeko varapokista vielä kaksi parasta kunnostettua eilen purettujen lahojen pokien tilalle. Toivotaan ihmettä ettei tarvitse lähteä vielä tämän kesän aikana teettämisen tielle.

perjantai 17. elokuuta 2018

Eloa elokuussa

Huomiseksi odotellaan sadetta, tosin vasta iltapäiväksi sillä tänään innostuimme maalaamaan navetan räystäslautoja jotka ovat odotelleet maalia vasta noin nelisenkymmentä vuotta. Aamupäivällä pitäisi ehtiä viimeistellä ennen kuin vettä alkaa tulla. Vesi on tarpeen, puutarhassa on nyt todella todella kuivaa. En ole elokuussa kastellut kuin kasvihuonetta ja laatikossa kasvavia tänä kesänä istutettuja mansikoita.
 Moni hortensia kukkii tänä vuonna huonosti, etenkin pallohortensia on kärsinyt kuivuudesta. Syyshortensia 'Grandilora' on kestänyt kuivuutta paremmin. Kukat punertavat ja ovat nyt kauneimmillaan.

 Maksaruohoja ei kuivuus hetkauta. Tummalehtinen kaunotar on ehdoton mehiläisten ja kimalaisten suosikki.
 Olen ostanut joka vuosi pihaan 1-2 uutta hortensiaa. Nyt löysin puoleen hintaan pitkään etsimäni kuutamohortensian. En ole uskaltanut istuttaa taimea kuivuuden takia. Paikaksi mietin tätä kiven vierustaa arboretumissa. Kiven toiselle puolelle mahtuisi hyvin.
 Rosa rugosa 'Snow Pavement' on tehnyt uudestaan valtavan määrän nuppuja. Toivottavasti sade ei vie kaikkien kukintoja, tämä tuntuu olevan herkkä siihen.

 Muitakin uudelleen kukkijoita on valtavasti. Kullero tekee uudestaan kukkia, samoin muutama akileija. Myös kuvan kellukka on aloittanut uuden kukinnan.
 Tästä olen hämmästynyt. Ei minulla ole kasvanut kuin perinteistä sinistä iisoppia. Mutta nyt osa taimista kukkiikin vaaleanpunaisena. Miten tämä on mahdollista? Pohdin pitääkö siirtää pois jotta saisin pidettyä nämä erillään.
 Purppurapunalatva on jäänyt tänä vuonna todella matalalaksi eikä se mielestäni ole kovasti houkutellut hyönteisiä. Perhosista en osaa sanoa, niitä meillä on ollut todella vähän. Viereinen huisku-unikko pitänee siirtää, se yrittää vallata liikaa tilaa purppurapunalatvalta.
Päivän toinen hämmästys on tässä. Viime kesänä istutetuista kärhöistä on sittenkin kaikki viisi hengissä. Loistokärhö 'Comtesse de Bouchaud' nousi esiin maan uumenista vasta nyt. Onneksi en ehtinyt istuttaa ruusua sen välittömään läheisyyteen sillä tämä kasvaa rosariossa. Kukintaa tuskin ehtii nähdä mutta pääasia onkin, että on hengissä.