perjantai 28. kesäkuuta 2024

Kuolleista herännyt

 Olen saanut tänä vuonna paljon puutarhavieraita, pari ryhmää ja myös yksittäisiä vieraita. Eilen tein puutarhakierroksen yhden vieraan kanssa. Uuden kasvihuoneen uumenissa tein kiljahduksen aiheuttavan löydön. Tässä kohtaa voi todella sanoa puutarhurin laiskuuden kääntyneen onneksi.

Olen ollut laiska enkä ole saanut kaivetuksi pois uuden kasvuhuoneen kuolleeksi julistettua 'Rusbol' viinirypälettä. Eipä tarvitse enää kaivaa, köynnös onkin hengissä. Tämä on suoranainen ihme. En ole edes kastellut köynnöstä kertaakaan, koska ajattelin sen olevan kuollut. Se on voinut olla myös hyvä juttu, köynnös on vienyt juurensa pohjamaahan asti. 

Ensi talveksi köynnös tullaan suojaamaan huolella, enää en uskalla ottaa riskiä sen paleltumisesta. Samoin aloitan ajoissa kastelun lämpimällä vedellä jotta köynnös sulaa ja saa otettua vettä kasvuunlähdön tukemiseksi.
Keväällä ajattelin molempien maariankämmeköiden olevan elossa. No, ne taimet mitä luulin kämmeköiksi oleivatkin jotain valkokukkaista tädykettä joka oli tullut kämmekän mukana. Toinen kämmekkä selvisi hengissä ja aloitti kukinnan. Kovin pieni ja hento se on, vaan eiköhän tuo tuosta vahvistu.
Lidlin vaaleanpunainen iiris ei ollutkaan vaaleanpunainen. Tai mikään niistä ei ollut vaaleanpunainen. Yksi oli tylsä tumman liila jota minulla oli jo ennestään, sen sain laitettua eteenpäin. Tähän sinivalkoiseen olen tyytyväinen. Kukka on suuri ja varteen on tulossa useampi kukka. Tämän tuoksu on uskomattoman hieno, mausteisen vahva. Tämän perusteella taidan ostaa myös ensi vuonna Lidlin iiriksiä ja katson mitä niistä tulee.
Laitoin aamulla instaan kuvan tämän viikon lempinäkymästäni. Kuvan alareunassa on vihreää. Siinä ovat tämän vuoden itsestään kylväytyneet jättiverbenan taimet. Olisikohan tämän jo neljäs kesä kun jättiverbena kasvaa meillä itsestään kylväytyneenä. Parhaiten se kylväytyy hiekkakäytäville mistä voi siirtää taimia kukkapenkkeihin.

Liila pehko on timjamia joka oli taas kerran täysin talvenkestävä, ei mitään vaurioita. Padan minttu nousee vasta nyt. Taustalla on väinönputki. Alhaalla näkyy itseltään hengen kukkiva maksaruoho. Enpä muista kesää jolloin maksaruohoissa olisi näin paljon kukkia. Sormustinkukat aloittivat aikaisin, niitäkin on mukavasti vaikka talvi vei osan.
Tässä vielä näkymää toiseen suuntaan.

Olen aloittanut luumulehdon uudistamisen. Näillä helteillä olen tehnyt tosin aika vähän, lähinnä jakanut taimia ilmaiseksi netissä eteenpäin. Nyt menee kaikki uusiksi, tuskin kesät ovat enää koskaan muuta kuin joko kuumaa tai kylmää, niinpä varaudun luumulehdossa tekemään kaikki istutukset kuivuutta kestäviksi.


16 kommenttia:

  1. Ihana sinivalkoinen iiris . Minä tein taas tänäkin vuonna paljon vaihtoja ja niiden mukana tuli useampi erilainen .
    Jättiverbraa olen yrittänyt kerran kasvattaa siemenistä...ei onnistunut . Joskus ei tarvitse tehdä mitään niinkuin sinulla nyt .
    Minun pitäisi tehdä istutuksia mutta en ole myöskään kuumuuden takia tehnyt . Nyt on luvattu viileämpiä ilmoja viikonloppuna joten silloin tapahtuu .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iiris oli nappivahinko. Muistelisin, että alunperin jättiverbena iti heikosti, sain vain muutaman taimen. Nyt niitä tulee itsestään, puutarha on joskus melkoista arpapeliä. Ilma viileni vähän, ihan kiva vaikka tykkään kuumasta.

      Poista
  2. Ihana tuo lempinäkymäsi! Kahdedittavaa: jättiverbenan omat siementaimet!
    Noiden pussissa myytävien juurakoiden kanssa elämä on jännittävää. Voi tulla huti tai lottovoitto, joskus jopa se, jota pussissa väitetään olevan.
    Ihana ylläri tuo viiniköynnös! Osa kasveista nousee tavattoman myöhään. Täällä olen löytänyt vielä tälläkin viikolla jonkin maasta nouseen rotkolemmikin, jota luulin kuolleeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jättiverbena itäisi kaikkein parhaiten kivituhkassa, kitken sitä turhan ahkerasti niin siihen ei tule taimia. Juurakoista ei koskaan tiedä, sen kanssa on vain pitänyt opetella elämään. Viiniköynnös järjesti melkoisen yllätyksen, hyvä etten ehtinyt tilata uutta. Minulla rotkolemmikit selvisivät talvesta hyvin, nousivat jopa ennätysaikaisin.

      Poista
  3. Todella myöhään nousee tänä kesänä monet kukat ,eilen juuri huomasin että jo kuolleeksi luulemani hopeasyysvuokko oli kasvattanut pari lehteä. Ilmeisesti jossain maan uumenissa kuitenkin sen verran juurakkoa jäljellä että on jaksanut vielä lähteä kasvuun. Nyt vaan hoivaamaan viiniköynnöstä jos jaksaisi kasvattaa kunnon juurakon että kestäisi seuraavan talven. Itselläni on viiniköynnös ulkona,välillä kärsii enemmän talvesta valillä vähemmän. Voiko olla niin että kasvihuoneessa olisi lähtenyt vähän liian aikaisin kasvuun ja kevään kylmyys vienyt voimat. Kiva yllätys kuitenkin uusi kasvu ja tsemppiä köynnöksen kasvulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syysvuokot nousivat todella myöhään. Yksi sinikämmen nousi vasta viikko sitten, enpä edes muistanut sitä istuttaneeni. Viiniköynnös tarvitsee hoivaa, nyt en silti kastele että hakee voimansa maasta. Myös toisne kasvihuoneen viiniköynnös kärsi ensimmäistä kertaa kunnon vauriot, vain pääverso säilyi hengissä. Toisaalta se teke enyt ihan älyttömän paljon rypäleitä.
      Itsekin veikkaan liian aikaista kasvuunlähtöä., siksi alotan ensi keväänä kastelun hyvissä ajoin.

      Poista
  4. Onpas ollutkin onnenpotku. Kauniisti kukkii kukat sinulla ja aivan ihanuus tuo sinivalkoinen iiris.
    Mukavaa viikonloppua sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ollut hyvä onnenpotku, viinirypäle ja iiris.

      Poista
  5. Välillä laiskuus kannattaa. Hienoa, että viinirypäle on kuin onkin hengissä. Jättiverbenan siemenet näemmä voivat säilyä maassa itämiskelpoisina ainakin pari vuotta. Viime kesänä nousseet taimet eivät muistaakseni ehtineet kukkia tai ainakaan tehdä siemeniä mutta löysin silti muutamia taimia. Toivottavasti tänä kesänä ehtisivät kukkaan asti.
    Ihana iiris ja padan ympäristö näyttää todella kauniilta ja runsaalta. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä tietää jättiverbenan siementen säilyminen. Saapa nähdä tuottavatko tänä vuonan itämiskykyisiä siemeniä. Padan seutu on nyt kaunista, seuraavaksi siellä aloittelevat liljat kukintaansa.

      Poista
  6. Toivottavasti vieraasi ei pahemmin säikähtänyt kiljaisuasi, hih hih ;) Onhan se mahtavaa tehdä ihania löytöjä omalta pihalta. Upeita näkymiä kerrassaan. Mainiota heinäkuuta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei säikähtänyt, taisi vain ihmetellä miten iloinen joku voi olla yhdestä pienestä taimesta. Löydät ovat kivoja, pääosin ne ovat mieltä tyydyttäviä.

      Poista
  7. Ihanaa että näitä kuolleiksi jo julistettuja nousee kuitenkin maasta! Edellisen kauhutalven jälkeen viimeiset ruusut heräsivät henkiin vasta heinäkuussa, siksi en juurikaan kaiva mitään maasta pois, vaan odottelen. Toki osaa odotuksista ei kylläkään palkita;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina odotusta ei palkita. Minullakin on yksi todennäköisesti menehtynyt ruusu, en kaiva pois kuin vasta ensi vuonna, olen toiveissa josko se sieltä vielä nousisi.

      Poista
  8. Kuolleista heränneet ovat iloisia yllätyksiä. Minäkin menetin viime talvena tähtimagnolian, mutta näyttää siltä, että juuresta on nousemassa magnolian lehtiä. Saa nähdä, miten käy.

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)