Arboretumin laajennus oli alunperin joutomaata. Siihen kipattiin kuorma tienhoidosta jäänyttä ylijäämämaata ja sen lisäksi kaikki muu ylimääräinen maa. Näin saatiin kovaa savipohjaa paremmaksi.
Ensin valmistui kivipuro. Puron eteen tuli rivi keltajapaninangervoja. Puron yli päädyttiin kulkemaan pientä puusiltaa pitkin. Koska puutarhassa kierrätetään paljon, on silta tehty vanhasta kaapelikelasta. Sillan molemmin puolin tuli 'Pohjantähti' köynnösruusut.
Seuraavana kesänä traktorimme Söpö pääsi töihin ja varsinainen alue raivattiin mullalle. Ympäristö kaipasi hieman pientä kitkentää.
En pelkästään kitkenyt vaan tein kivipuron täysin uusiksi. Ensi kesänä olisi edessä kivien uudelleen latominen ja alustan korjaaminen. 'Pohjantähti' sai paremman tukikehikon vaan sekin on jo menossa uusiksi.
Uusi nurmikko kasvoi hyvin. Kivipurollahan on myös työ, se ei ole pelkkää silmäniloa. Tuohon alueelle tulee keväisin paljon sulamisvesiä ja kovien sateiden aikaan sadevesiä. Kivipuro tasaa kostettu ja vie vedet pois. Puron sisäpuolelle tuli rivi keijuangervoja, peräti 22 kappaletta. En ole ennen sitä, enkä sen jälkeen ostanut niin montaa kappaletta samaa lajiketta.
Vastakkain köynnösruusuja tuli kupariheisiangervot, lajike on 'Mindia'. Vasemman 'Mindian' vieressä on tapaninsyreeni. Nurmikon keskelle on ilmestynyt muutama piskuinen puun taimi. Sisänurkkaan mies siirsi ruusuorapihlajan sillä se oli hänen tiellään autopaikan vieressä.
Tuuheutumista ja kasvua tapahtuu. 'Pohjantähti' on ihan uskomaton, pisin vuosikasvu on tähän saakka ollut liki 4 metriä.
Ekaan kuvaan verrattuna ero on huikea ja vain muutamassa vuodessa tapahtunut.
Syksyn 2018 ruska oli parhaita mitä olen nähnyt. Tuo keltainen puu on tammi jonka olen istuttanut 20cm taimena.Keväällä 2019 kaikki on vielä verkkojen sisällä suojassa. Pienet puuntaimet ovat lisääntyneet. Pensaita, kuten ruusuja on laitettu kolme. Puina on mm. saarni, punasaarni, punakoivu, visakoivu, lehtikoivu ja veikselinkirsikka. Kukkapuita arboretumin molemmille alueille haluaisin lisää, mutta pitää harkita mihin ne mahtuisivat.
Kesäkuva kertoo kasvun voiman. 'Pohjantähti' on upeassa kukassa. Kupariheisiangervoista on kasvanut isot pensaat. Keijuangervon jänikset parturoivat joka talvi mutta se ei haittaa, haaroittuu sen takia ja kukkii kesällä runsaammin.
Kuvan koivurivin jatkoksi aloin tehdä pientä kivimuuria. Tosin sen kanssa taidan tarvita konevoimaa jotta saan muurin valmiiksi. Kesällä jatkuu myös pensaiden hankinta, jotain pientä ja savimaata kestävää pitäisi löytyä.
Nämä muutoksen etenemisen vaiheet ovat tosi kiinnostavia nähdä kuvina. Näkee niin hyvin, että jostain on aloitettava - mielessä on se visio tai idea - siitä muutos alkaa hiljalleen jalostua eteenpäin. Kasvien kasvaminen ottaa aina aikansa, mutta mielessä pitää jo kuvitella, mitä kohti ollaan menossa :). Kivimuuri kuulostaa myös ihanalta!
VastaaPoistaKasvien kasvatus on hyvä hermoisen hommaa, pitää olla malttia odottaa jopa vuosikausia. Tuollainen tyhjästä lähteminen on toisaalta ihan parasta, saa itse määrittää jokaisen kasvin.
PoistaNäistä kuvista näkyy jo kasvu ja muutos, mikä vuodessa parissa tapahtuu. Tällaiset projektit kannattaa kuvata säännöllisesti, jolloin kehitystä voi tarkastella vuosi vuodelta. Hieno alue on syntymässä puroineen ja portteineen!
VastaaPoistaKuvia tulee aina otettua liian vähän vaikka ajattelee kuvaavansa riittävästi.
PoistaMinulla oli etuoikeus nähdä arboretuminne livenä viime kesänä Avoimissa puutarhoissa.
VastaaPoistaSe oli aivan ihana ja niin monipuolinen ja siisti. Ja paranee varmasti vuosi vuodelta, kun kasvit kasvavat.
Ihana seurata, miten paljon alue muuttuu jo tuleva kesänä.
Eiköhän tuo taas muutu jos vaan löytyy kivoja kasveja. Ainakin muutama ruusu pitäisi siirtää rosariosta ja tehdä kivimuuri valmiiksi, se jo muuttaa maisemaa.
PoistaMahtavat nämä sinun kuvasarjat! Nopeasti se rehevöityminen tapahtuu, vaikka itse ei välttämättä huomaa mitään ilman kuvia, kun näkee samat näkymät joka päivä. Hienolta näyttää!
VastaaPoistaIlman kuvia ei itse hahmottaisi miten nopeasti lopulta muutos tulee.
PoistaTämähän oli mielenkiintoista! Minulta on jotenkin unohtunut täysin, että arboretumisi on kaksiosainen, kun olet esitellyt enemmän sitä "vanhaa" puolta perennapenkkeineen ja hienoine kivineen. Kivipuron kyllä muistin, mutta nyt vasta osasin yhdistää nämä kaksi osaa toisiinsa. Mukavaa viikon jatkoa!
VastaaPoistaKaksiosaisuus tulee siitä, että pihatie halkaisee arboretumin. Taitaa jossain olla muutama kuva missä näkyy molemmat alueet, pitää kaivaa ne esiin.
PoistaTuo alue on ihanan kukkaisa alimmassa kuvassa. Olisi tosisan hienoa, että saisit kukkapuita lisää. Vaikka teillä on suuri tontti, on pakko ottaa alusta asti huomioon puiden tarvitsema tila. Se tuntuu olevan minulle vaikea hahmottaa.
VastaaPoistaNiin se on vaikeaa minullekin ja puut on istutettu liian tiuhaan. Mutta koska niiden kasvaminen kestää niin ajattelen ettei haittaa, sitten vasta kun minua ei enää ole, on puut liian suuria.
PoistaUpeita kasveja. Nuo angervot ovat niin kiitollisia kukkijoita.Minulla on yksittäisiä pensaita, tuollainen rivistö olisikin upea. Kupariheisiangervo on ihan tuntematon, pohjantähti minulla joskus oli, mutta menetin sen.
VastaaPoistaOho, olen aina luullut ettei pohjantähteä tapa mikään, minullakin se kasvaa suoraan savimaassa ja säiden armoilla. Kupariheisiangervot on hieno kasvilaji, suosittelen.
PoistaHienoa että on kuvia pitkin matkaa, voi seurata kasvua ja kukoistusta. Kaunista <3
VastaaPoistaNäin, enemmän vaan pitäisi ottaa kuvia eri vaiheista.
PoistaIhanaa kukintaa viimmeeses kuvas. Tykkään tuasta kivipurosta. Suuri töine, mutta hiano.
VastaaPoistaKivipuron ylläpito on suuritöistä mutta on se sen arvoista.
PoistaNämä muutoskuvat ovat niin mukavia, näkee mitä kaikkea muutamassa vuodessa tapahtuukaan!
VastaaPoistaNiin ovat ja hyvä muistutus itselle.
Poista