Keinutuolin kesäilme

Eilinen sadepäivä piti käyttää hyödyksi miltei yötä myöten. Illalla kahdeksan jälkeen sain inspiraation ommella salin keinutuoliin kesäisemmän päällisen. Ideanpoikanen muhiutui mieleen jo viikko sitten vanhaa pöytäliinaa korjatessa.

Vanhaa liinaa on hankala korjata siististi uudella pellavalla. Näkyy ja erottuu, suorastaan paistaa silmiin. Niinpä kun kerran tarvittiin paikkapalaa, sain sen toisesta vanhasta korjauskelvottomasta liinasta. Loppuliina jalostui mielessä keinutuolin tyynyksi. Kaikki tyynyn tarvikkeet löytyi omista kätköistä, sisustaan puuvillavanulevyä, varsinaiseksi tyynyksi valkaisematonta pellavaa, pahasti revennyt vanha pöytäliina ja ompelulankaa.

 Tämän ompelu sujui ihan eri tahtiin kuin verhojen. Ei tarvinut purkaa, ja mittauksetkin osui heti nappiin.

 Leikkasin pöytäliinasta siihen kirjaillut kukat ja lehdet irti, ja aplikoin ne pellavakankaalle. Apuna käytin kaksipuoleista liimakangasta. Osa kukistakin oli revennyt, mutta käytin nekin hyödyksi.

 Ihan sopiva tuli, ja littana kuten ajattelinkin. Vielä on ajatuksena laittaa tyynyn kulmiin tupsut heilumaan. Niitä varten täytyy käydä omat lankavarastot ensin läpi. Jos en omista mitään sopivaa, ostan tupsut seuraavalla kaupunkireissulla. Lahdessa on ihana kivijalkamyymälä Neppinappi josta löytyy kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä ompeluun. Puotiin on minulla muutakin asiaa, yksi kunnostusvuorossa oleva kirppariliina odottelee reunapitsiä reunoihinsa. Äidin eikä minun varastoista ei löytynyt neljää metriä sopivanlaista pitsiä.

Taustalla näkyvä lampaantalja ei jää tuohon, vien varastoon ja toivon ettei uusi talvi tule vielä pitkään aikaan.