Kiviä äidille

Itse en kovasti perusta äitienpäiväjuhlallisuuksista, joten tämänkin äitienpäivän vietin töitä pakertaen. Aamulla toki oli valmis aamupala ja juhlalliset lahjahetket, mutta muuten mentiin ihan perusviikonlopulla eli ihan pihalla.

Talon vasen seinusta on odottanut viime kesästä asti siistimistä. Nyt oli vihdoin ja viimein sen aika, sillä melkoisen pahalta jo näytti. Heinä, ruohot ja nokkoset olivat hyvää vauhtia valtaamassa lisää tilaa perustusten vierestä. Oli viimeinen aika ottaa lapio käteen ja ryhtyä toimeen. Viisi kärryllistä rikkapitoista multaa navetan taakse, nippu sanomalehteä kylän lehtiroskiksesta ja muutama sata kiveä jotka kerättiin pitkin omia maita.

 Niiden avulla oli muutaman tunnin päästä edessä erilainen näky. Lasikuistin sivusta on vielä tekemättä, mutta sillä ei ole kiire, kunhan nyt joku ehtisi puutavaraliikkeeseen ja saataisiin paneloitua kuisti loppuun. Ja pitää sitä vähän maalatakin, keltaista pilkistää yläosasta muistuttaen että talon maalaus on vielä kesken.

 Kivien eteen jää pieni kaistale soraa sillä siihen kohtaan tippuu katolta sadevedet. Se pysyy rikattomana ihan itsestään. Soran jälkeen tuohon muuhun maahan pitäisi istuttaa joku maanpeitekasvi. Kasvin pitää sietää ajoittaista märkyyttä ja puolivarjoa. Timjamin siemeniä jo ostin pari pussia josko laittaisin sitä. Tekee kauniin liilan kukan ja tuntuu viihtyvän paikassa kuin paikassa. Muita hyviä ehdotuksia otetaan vastaan.

Kesän rippijuhlat pistää tekemään ahkerasti sellaisia töitä jotka olennaisesti vaikuttavat talon ja pihan ulkonäköön. Ja onhan se vaan totta, että mieluummin sitä katselee siistejä seinänvieruksia kuin rikkakasveja tursuavia.