torstai 23. toukokuuta 2013

Käsialanäyte

Moniko nykyihminen, peruskoulun kasvatti, saisi mustekynällä ja palalla paperia aikaan taidetta? Allekirjoittanut ei saisi, ei edes ahkeralla harjoittelulla. Mutta joku on taitanut käsialan lajin tämän vintiltä löytyneen harjoitusvihkon mukaan. Ihan käsittämättömän kaunista!



Itse vihkoa en raaski tuhota, mutta kopioimalla näistä voisi askarrella vaikka mitä kivaa. Eikä olisi hassumpaa lahjapaperia! Siinä muuten idea ensi jouluksi, paperi joka on kuvitettu lahjan saajan nimen alkukirjaimella. Eikä tule ihan heti samanlaista vastaan, ellei sitten halua sillä koulukäsialallaan näitä väkertää. Huh!
Lähettänyt klo
Tunnisteet:

15 kommenttia:

  1. Kati23. toukokuuta 2013 klo 16.32

    Huh miten kaunista ja tasaista! Näistähän vosi väkertää vaikka taulun kehyksiin :)

    VastaaPoista
  2. suvi23. toukokuuta 2013 klo 17.14

    ei taida nykyajan lapsilla kärsivällisyys moiseen riittää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja23. toukokuuta 2013 klo 20.59

      Mikähän aika on mennyt yhden sivun tekemiseen? Tuskin on yksi oppitunti riittänyt.

      Poista
  3. Anonyymi23. toukokuuta 2013 klo 18.03

    Minä ole sitä ikäluokkaa, joka olen kansakoulussa tuhertanut tuollaisia kirjaimia kaunokirjoitusvihkoon mustekynällä, jossa oli varsi ja siinä erillinen terä jota kastettiin mustepulloon. Kun kaunokirjoitustunti loppui, niin sitten se terä kuivattiin itsetehtyyn "kuivaimeen", joka oli tehty vanhoista kangastilkuista. Tilkuista leikattiin samankokoisia pyörylöitä 5-6 kappaletta, jotka laitettiin päällekkäin, kiinnitettiin keskeltä pistoilla ja siihen keskelle voitiin ommella pienehkö nappikin koristeeksi.
    Tulipa vanhat kouluajat mieleen...
    -MUR-MUR-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja23. toukokuuta 2013 klo 21.00

      Hieno taito ostaa tehdä vanhanajan kirjaimia. Minä osaan vain sen peruskoulukaunokirjoituksen 70-luvulta.

      Poista
  4. Saila23. toukokuuta 2013 klo 18.20

    Loistoidea tuo lahjapaperi!
    Täältäkin on löytynyt vanhoja kirjoitusharhoitusvihkoja, 1920-luvulta, mutta teidän talossa on asunut joku erityisen lahjakas kynänkäyttäjä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja23. toukokuuta 2013 klo 21.01

      Ja vihko on paksu, kuvissa on vain osa harjoituksista. Taitava on ollut tekijä, ja vakaa kätinen :)

      Poista
  5. Pilvi23. toukokuuta 2013 klo 21.15

    Uskomattoman kaunista... johonkin sinun täytyy sitä keksiä hyödyntää!! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja24. toukokuuta 2013 klo 21.00

      Niin täytyy, ei näitä raaski haudata takaisin pölyttymään.

      Poista
  6. elina23. toukokuuta 2013 klo 22.10

    Todella taitavaa. Olen Mur-Murin kanssa sitä ikäluokkaa joka vielä kävi kansakoulun ja oli koulussa lauantainakin. Olin taitava kirjoittaja, mutta en todellakaan yltänyt tuohon tasoon.
    Kyllä tuli nostalgiset muistot noista mustekynistä ja pyyhkimistä. Tein kauniin pyyhkimen flanellipaloista , enkä olisi millään raaskinut pyyhkiä mustetta siihen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja24. toukokuuta 2013 klo 21.01

      Ah, en muistanutkaan, että ennen käytiin koulua lauantaisinkin. Onenksi ei enää :))

      Poista
  7. Kati24. toukokuuta 2013 klo 18.58

    P.S Sinulle on haaste blogissani :) Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  8. Anna26. toukokuuta 2013 klo 22.37

    Kaunista jälkeä!

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)