En voi sanoa, että mummius mullisti täysin elämän, mutta tottakai se sitä muutti. Olen päässyt miltei 20 vuoden tauon jälkeen taas vauvauintiin, olen saanut hoitaa yön yli pientä vauvaa ja olen saanut nautti siitä kun pieni vilkuttaa ovella ja lähtee kotiin. Ja saanut nauttia siitä kun samainen pieni painaa päänsä mummin olkapäätä vasten ja on siinä ihan rauhassa. Kyllä ne vain on kaikki asioita joita ilman en enää voisi kuvitella elää. Vuosi on tehnyt elämästä rikkaamman ja olen saanut kokea ainutkertaisia asioita, ihan kuin aikoinaan esikoisen aikaan.
Viime viikolla oltiin mussukan kanssa kauppakeskuksessa. Tulipa samalla otettua elämän ensimmäinen selfie. Ja kukapa muu kuin mummin mussukka oli kainalossa.
Jos aika kuluu yhtä nopeaan kun enimmäinen vuosi mummina, niin ei mene hetki kun tämä vilpertti lähtee kouluun. Tässä iässä osaisi arvostaa hitaasti kuluvaa aikaa, mutta totuus on, että aika kuluu aina vain nopeammin. Miksiköhän?
---
Yritin saada tähän postaukseen videota jonka olen kuvannut puhelimella ja tallentanut iPhotoon. Jostain syystä bloggeri ei anna ladata videota vaan ilmoittaa latauksen virheelliseksi. Olisiko kellään lukijalla hyvää vinkkiä miten saan videon tänne blogiin?
Voi söpöys miten suloinen pikkuihminen. Ja mummi näyttää niin onnelliselta.
VastaaPoistaMinusta tuntuu, että mitä vanhemmaksi tulee sen nopeammin aika kuluu. Jarrua tekisi mieli painaa, jos sellainen mahdollisuus olisi.
Onpa muuten komea kaappikello edellisessä postauksessa, WAU!!
Mummi on onnellinen, ihan höpsähtänyt :D
PoistaHarmi kun ajassa ei ole jarruja.
Yksi mummi on selvästi valloitettu täysin. Eikä mikään ihme.
VastaaPoistaVideoista en osaa sanoa, mutta tiedän, että monet lataavat videonsan ensin youtubeen ja linkittävät sieltä blogiin.
On valloitettu, ihan täysin :) Videossa se näkyisi niin hyvin, mussukka saa tehdä sellaista mitä omat ei koskaan.
PoistaNiin paljon on iloa Onnista <3
VastaaPoistat.
mummo