Tänä vuonna näin

Joulu ei tule jouluksi ilman piparkakkutaloa. Tai taloahan meillä ei ole ollut kuin parina vuonna, tykkään tehdä muunlaisia asetelmia lasten iloksi. Niinpä korjaan, joulu ei tule jouluksi ilman piparkakkuasetelmaa. Tänä vuonna tein lumihuurteisen metsän. Ei tarvittu kuin muutama kuusi, tomusokeritahnaa ja koristeita parin pupun lisäksi ja metsä oli valmis.

 Pieni pupumuotti on jokavuotinen lempparini, niin pieni ja söpö. Pari uutta muottia ostin tänäkin vuonna, pienen tähden, kissan ja ison kuusen.

Asetelma pääsi aitiopaikalle saliin kakkupaperin ja kirpparilta löydetyn hopeoidun tarjottimen päälle. Tyttären perheelle tein samanlaisen asetelman, sen kolmella pupulla koska heitä on kolme. Meidän asetelmasta puuttuu yksi pupu, mutta se johtuu siitä, että tein niitä yhden liian vähän.

 Nuorin pojista oli innokas piparkakkupaakari, apulainen. Teki oman asetelman Alma-kissasta, tähtikoristeisesta kuusesta ja lahjapaketista. Äiti auttoi koristelussa ja sulatetulla sokerilla liimaamisessa. Joka päivä on muistanut kysyä milloin tämän saa syödä, viikonloppuna, on aina vastaukseni. Kissamuotin bongasi kaupasta juuri tämä nimenomainen leipurinalku. Ihan hauska muotti ja läpäisi minunkin seulani.

Nyt alkaa olla piparkakkujen leipomiskiintiö täynnä. Kolme kertaa olen leiponut ison taikinan ja koristellut piparkakut. Ensi viikolla on kuitenkin vielä pieni rutistus kun teen hoitolapsille joululahjaksi jokaiselle oman asetelman. Taikinaa on onneksi pakastimessa, sitä ei tarvitse enää tehdä. Leipominen ja koristelu on sitten yhdessä illassa tehty.