Kun taivaalta pilkahtaa pienikin murunen aurinkoa, on olo ihan toinen verrattuna viime päivien sumuisiin säihin. Tuntuu kuin sumussa olisi koko keho sumussa, aivot paikoilleen jämähtäneenä. Aurinko inspiroi, ja saa haukkaamaan happea keuhkojen täydeltä. Talvinen ja tyystin lumeton puutarha näyttää jopa kauniilta kun siihen paistaa aurinko.
Vaikka lumikin olisi minulle ok, niin kyllä vaan tykkään tästä lumettomasta talvesta. Säilyy tuntuma omaan maahan kun sitä voi tarkastella ja suunnitella ilman että valkoinen höttö peittää kaiken.
Pari ideaa on jo kummunnut auringon kajossa siitä mitä puutarhassa tehdään ensi kesänä. Arboretum ainakin saa suuren perennaistutuksen, ja luumulehtoon tulee lisää luumuja. Yrttimaatakin tekisi mieli laajentaa.
Talon edustalle kaipaan jotain lisää siitäkin huolimatta että sen minusta pitää olla tietyllä lailla avara. Kesällä tosin näyttää erilaiselta kun isossa syreenissä ja koivikossa talon takana on lehdet. Nyt olotila on kuin alastomalla.
Sain sekä Villa Idurista, että Sekasortoa blogista haasteen, kumpikin heistä kertoi blogini olevan yksi niistä blogeista jotka inspiroivat heitä. Kiitos kunniasta, on mukava tietää että blogista on inspiraatioksi muille. Nyt on tietysti aika laittaa haaste eteenpäin, ja tällä kertaa sen teenkin. Ehdokkaita olisi vaikka kuinka paljon, mutta toinen loistaa mahtavilla puutarhavinkeillään, ja ennen kaikkea niitä ymmärtää tällainen tumpelo aloittelijakin.
Saila ja Puutarhapalsta, olette kunniaosoituksenne ansainneet. Sailan kuvista jos mistä saa puutarhaan inspiraatiota. Eikä siinä sivussa ole ollenkaan hullumpaa seurata kissojen Ransu ja Musti eloa. Ja saattaa oman osansa olla sillä, että Saila remontoi kunnioituksella Saaripalstan vanhaa taloa.
Toiseksi inspiraation lähteeksi mainitsen Johanna blogista Jovelan talopäiväkirja. Mahtavia ideoita, vanhojen esineiden kierrätystä, vanhaa kunnioittavaa remonttia ja ihania hetkiä paljussa. Tällä hetkellä blogissa eletään ison surun äärellä, mutta silti blogi antaa lukijalleen paljon.
Nyt minä lähden inspiroitumaan uimahalliin nuorempien poikien kanssa. Ei huvittaisi, mutta on se tästä sohvalta itsensä kiskaistava ja pulahdettava aina niin kylmään halliveteen. Hyrrrr...
Hauskaa, että jaoit haasteen etiäppäin. Huokaus tuota teidän taloa ja pihapiiriä. Kaunista on, joten siellä sitä kelpaa suunnitella tulevaa kasvukautta :)
VastaaPoistaJa huokaus sitä työmäärää mikä on ensikin kesänä edessä :D
PoistaHyrr! Eikö siellä hallissa voisi istua lämpimissä vaatteissa altaan reunalla ;-) Mutta uinnin jälkeen saunaan pääsy on kyllä ihanaa.
VastaaPoistaKiitos kovasti tunnustuksesta, ihana kuulla että saat iloa ja hyötyä blogistani! Itse kun aina miettii niin kriittisesti, niin ajattelen, että miten kuvistani voi saada inspistä kun piha on niin kesken ja rakennustyömaana, mutta hyvä jos siitäkin voi inspiroitua.
Ihana tuo karuselli, niin nostalginen! Tuollaisella pienenä pyörin innoissani yhdessä leikkipuistossa.
Teillä on niin kaunis tuo maalattu talo!
Muutaman kerran kun ui altaan päästä päähän rivakasti, niin sitten on lämmin. Ensikastautuminen on aina pahin hetki. Ensi viikolla sentään on lämminvesipäivä, niistä tykkään kun altaan veden lämpötila alkaa kolmosella.
PoistaNimenomaan niistä keskeneräisyyksistä ja taimella olevista inspiroituu. Kaikissa kirjoissa on aina kuvia niin komeista ja valtaisista penkeistä, ja sitten kun laitat oman, niin siellä on kolme piippoa ja hajallaan muutama sentin taimi siellä täällä. Realismi kirjoissa ja omassa puutarhassa on siinä kohtaa ihan eri, sinulla taas on sitä oikeaa realismia mikä parhaiten auttaa hahmottamaan omaakin puutarhaa.
Karuselli on lasten lempileluja, nyt tosin ei saa käyttää kun ympärystä on niin pahaa savivelliä ja karuselli jäässä. Mutta kesäisin pyörii vinhaa vauhtia.
On se kyllä ihme, miten valtava merkitys on valolla. Eilen oli kaunista täälläkin ja tänään taas niin silmiäsärkevän rumaa, kun auringonpilkahdus vaihtui kaikennielevään, raskaaseen sumuun.
VastaaPoistaOnkohan tänä vuonna ollut erikoisen sumuista? Täällä sitä on joka aamu, päivä ja ilta enkä muista että muina vuosina olisi sumu kiusannut yhtä paljon.
PoistaValo piristäisi kummasti! Jep, kyllä tässä jo aletaan miettiä tulevan puutarhakauden mullistuksia... Mukavaa viikonloppua ja itsenäisyyspäivää!
VastaaPoistaPienikin pilkahdus teke niin hyvää. Tässähän ei hyvässä lykyssä ole kuin parikolme hassua kuukautta kun pääsee puutarhassa puuhastelemaan.
Poista