Kertakäytöistä ja kestävää

Eilen tuotiin saliin kuusi, nyt jo vakiintuneelle paikalle peränurkan lähelle. Syy vakipaikalle on selvä, tuossa kohtaa on katossa koukku ja siihen kuusi sidotaan joka vuosi kiinni. Tänä vuonna erityisesti Alma-kissan takia. 7 kuukautta vanha pentu on juuri otollisessa iässä kuusen kaatamisen kannalta.

 Kuusen koristeet on aina samat, pääasialliset värit valkoinen, hopea ja sininen. Uusia koristeita tulee harvakseltaan, ja tänä vuonna en raaskinut laittaa edes Viipurista tuotuja käsintehtyjä lasipalloja etteivät ne vain hajoa innokkaiden kuusen ihmettelijöiden käsissä.

 Tämän sinisen enkelin sain tänä vuonna hyvältä ystävältä joululahjaksi. Samanlaisia enkeleitä on kuusessa ennestään kaksi, syklaamin värinen ja väritön. Tämä sopi hyvin joukkoon ja kimaltelee valossa uskomattoman kauniisti. Kestävä ja ajaton koriste, tykkään.

 Ja joka vuosi kuusessa pitää olla kertakäyttökoristeita, eli suklaata. Näitä löytyy kaikenvärisinä ja muotoisina. Perinne jota erityisesti lapset osaa odottaa.

Kuusen alla on tietysti Alma, yrittää olla kovin piilossa eikä onnistu. Vähän nuuhkii oksia, yrittää tavoitella palloja tai lymytä kuusenjalan takana.

Huomenna on virallinen eka lomapäivä, tavoitteena tehdä joulusiivous, eli ihan normi viikkosiivous, ei sen kummempaa. Ja jos kävisi ostamassa jo joulun ruuat, voisi tiistain vain löhötä ja lomailla. Mitään pakollista puuhaa ei enää ole ennen joulua.