Jouluperinne

Eikös tapaa mikä on jo kolmatta vuotta käytössä, voi sanoa jo perinteeksi. Ainakin tällä mäennyppylässä voi.

 Salin peili sai taas piparkakut koristuksekseen. Vähän myöhäiseksi ne jäi, meinasivatpa jo hukkua lasten suihinkin, mutta huomasin erheen ajoissa. Ja eihän tuo joulu nyt ihan vielä ole.

 Yhtä hankalia ne piparkakut on kuvata, oli sitten vuosi mikä vaan. Otin mielestäni riittävästi kuvia, mutta koneella niitä raakatessa oli yhdessä sun toisessa kuvassa peilin kautta heijastuneena joko oma naama tai käsi. Ei muuta kuin napin painalluksella roskakoriin ne kuvat.

 Yhtä kivat kuin muinakin vuosina, ekan vuoden ruutunauha on nykyisin ruskea satiininauha. Sopii paremmin salin tyyliin. Siellä kun on muutenkin kovin hillitty ja väritön joulu.

Loppuun vielä yksi poiston alle joutunut kuva jonka kuitenkin jätin. Siellä se allekirjoittanut kaivaa roskaa silmästään samalla kun ottaa peilistä kuvaa. Tosi emäntä tekee aina kahta asiaa yhtä aikaa, oli järkeä tai ei.