keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Ruusuja

Alussa ajattelin että kunhan puutarhaan tulee juhannusruusu niin olen tyytyväinen. Juhannusruusu saatiin ja vielä tärkeästä paikasta, äitini syntymäkodista. Ruusu on kukoistanut ja kasvattanut kokoaan joka vuosi. Paikaksi valikoitui valkoisen syreenin vierusta missä ruusu saa vallata niin paljon tilaa kun haluaa.
 Juhannusruusu on minulle ehdoton ykkönen, jos sanon sana ruusu niin tämä ruusu on ensimmäisenä mielessä.
 Toinen tärkeä ruusu on juhannusruusujen (pimpinellifolia) sukuun kuuluva "Ruuhijärvi". Se on kylältämme löytynyt kylän nimikkoruusu. Tuoksu tässä ruusussa on ihan mieletön. Ruusua myy ainakin Oulujoen taimisto (ei ole maksettu mainos).
 Rosario syntyi puutarhaan melkeinpä sattumalta. Ensin tuli kivimuuri ja sitten mies keksi että teet vielä salaisen puutarhan yhteen muurin mutkaan. Ja mikäpä kävisi paremmin salaiseen puutarhaan kuin oma pieni rosario. Rosarion ensimmäiset neljä ruusua ovat pimpinellifolia-sukua, tässä "Marzipan".

 Rosa "Tove Jansson" tuli minulle toiselta puutarhaharrastajalta. Ruusu kärsi viime talvesta ja palellutti lähes kaikki maanpäälliset kasvustonsa. Siitä huolimatta minikokoinen pensas yritti kukkia jo viime kesänä, vain vuosi istuttamisen jälkeen. Kertoo täydellisesti siitä miten sitkeitä jotkut ruusut ovat.
 Joka kesä joku ruusu kärsii sateista. Viime kesänä lähes kaikki. Tässä yksi onneton sateen ja kosteuden mädättämä nuppu joka ei päässyt koskaan täydelliseen kukkaan saakka.
 Myös ruusu rosa harisonii "William`s Double Yellow" palellutti kaikki kärkensä viime talvena. Silti jaksoi iloisesti tehdä monta kukkaa ja monia uusia juurivesoja. Tämä ruusu ei ole rosariossa mutta istutin sen silti kivimuurin lämpöön.

 Suomen köynnösruusu "Pohjantähti" teki viime vuonna muutaman kukan. Enempää ei voinut odottaakaan sillä tämäkin kärsi talvesta ja sen päälle vielä jäniksistä. Pohjantähti kukkii vanhoilla versoilla joten jos tänä talvena käy hyvin niin ensi kesänä ruusussa pitäisi olla paljon kukkia. Versoja on jo kymmeniä.
 Tässä puutarhassa ei ruusuja kasvanut ennen meitä kovin montaa. Joku hansaruusu oli minkä olen tiukasti hävittänyt pois, samaa ruusua näkee riittävästi liikenneympyröissä. Mutta sitten yksi vuosi löytyi yllätys syreenipuskan kupeesta. Ihmettelin että mikäs siellä kukkii ja kas kummaa, se oli ruusu. Siirsin ruusun luumulehdon laitaan missä se kukki viime kesänä ensi kerran. Tämä kuva on siitä. Viime kesänä nuppuja tuli mutta sitten tuli sateet ja ei siitä sen enempää. Ruusun lajike ei ole vielä selvinnyt mutta ehkä senkin aika tulee vielä.
Mitä minä sanoin alussa, vain juhannusruusu ja se riittää. Eipä riittänyt. Tuli rosario ja lukemattomia muita ruusupaikkoja. Rosarioon hankin viime kesänä muun muassa tämän puolikerrotun punalehtiruusun "Nova". Sitten tuli hankittua jo kauan haaveissa ollut rosa "Rosa Mundi", kirjoapteekkarinruusu. Erikoisin ruusu lienee viime syksynä Mustilan arboretumista yhdellä eurolla ostettu villiruusu "Rosa Maretii" joka on harrastajan Japanista tuoma ruusu. Toivottavasti selviää hengissä.

Rosarioon mahtuu vielä 3-4 uutta ruusua, haaveissa on että saisin hankittua ne ensi kesänä. Sen jälkeen vain hoitoa ja kasvun odottelua. Ruusuhankinnat tuskin jäävät siihen, periaatteessa arboretumissa on tilaa vaikka kymmenille ruusuille ja jos jatketaan navetan taakse on mahtuu ruusuja lukematon määrä. Mutta ehkä vähempi riittää, kunhan rosario on täynnä.

Jos jolloin lukijalla on hyvä vinkki ruususta mikä on sävyltään lähes liila niin otan vinkin kiitollisena vastaan. Sellaista ruusua on yllättävän vaikea löytää.

16 kommenttia:

  1. Kauniita ruusuja ja kivan värisiä. Mullakin on tuolta vanhalta puolelta kulkeutunut pari ruusua. Aika sitkeitä, mä luulin jokunen vuosi että olin hävittänyt ne. Mutta mitä vielä sieltä ne pukkaa uusia oksia joka vuosi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhat ruusut ovat sitkeitä, uusia olen onnistunut tappamaan.

      Poista
  2. Nuan isoos pihas pensasruusut pääsööväkki hyvi oikeuksihinsa. Palio niitä jo on kerääntynykki. Juhannusruusu kuuluu eherottomasti vanhahan pihapiirihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yllättävän paljon onkin ruusuja kerääntynyt, tuossa ei ole edes kaikki. Ihmettelin suuresti kun tässä pihassa ei kasvanut juhannusruusua. Mutta myöhemmin olen huomannut ettei sitä ole muutenkaan tällä kylällä paljon. Minusta se kuuluu jokaiseen vanhaan pihaan.

      Poista
    2. Ehkä se on se teidän oma paikallinen (ja miten kaunis onkaan!), joka on työntänyt juhannusruusun pois?

      Poista
    3. Ehkä tällä kylällä suosittiin muita ruusuja kuin juhannusruusua. Naapurissa sitä kyllä kasvaa valtoimenaan.

      Poista
  3. Juhannusruusu on Suomen oloihin loistavasti sopeutunut kaunis ja niin hyvätuoksuinen ruusu. Kiva valikoima sinulla onkin jo ruusuja ja tuo kivimuurin suojassa oleva rosario on varmasti lämmin ja hyvä paikka ruusuille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rosario on suojaisa paikka mutta maapohja siinä ei ollut ihanteellista. Pitää parantaa joka vuosi.

      Poista
  4. Ai että ihana ruusupostaus!!!!

    Googletas Belle de Crecy -ruusu. Se on suht lähellä violettia. Istutin sen viime kesäkuussa ja talvehtimisen tiedot tulevat blogiini. Se kuuluu ranskanruusuihin ja pitäisi kestää vielä V-vyöhykkeelläkin. Ainakin Oulujoen taimisto myy sitä. Kukkii pitkään ja remontoi kukintaa uusiksikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oulujoen taimiston kanssa keskustelin viime kesänä liiloista ruusuista. Heillä oli yksi jonka olisin halunnut mutta sitä ei ollut saatavilla rankan talven takia, taisi olla juuri tuo belle de Crecy. Tänä vuonna pitää kysellä ruusua uudestaan. Rosarion ruusuista kaikki kahta lukuunottamatta on ostettu Oulujoen taimistolta. Olen niin tyytyväinen heidän ruusuihinsa että tilaan sieltä varmaan loputkin.

      Poista
  5. Onpa kauniita ruusuja! Muutamaa meilläkin on ja osa on periytynyt mummulasta ja äidiltä. Hatanpään Arboretumissa näin jotakin lilaa ruusua, mutta en tietystikään tiedä sen nimeä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perintöruusut ovat parhaita, kauniita ja niissä on muistoja. Minun pitäisi tehdä retkiä jonnekin arboretumiin tai rosarioon niin näkisi ruusuja suuremmassa mittakaavassa.

      Poista
  6. Juhannusruusu on vaan sellainen must-kasvi pihapiirissä ja etenkin vanhan talon pihapiirissä. Tove Jansson tuntuu olevan uskomattoman pippurinen ruusu. Minun Tovellani on edessään kolmas kesä, eikä se ole kovin paljon kasvanut, mutta viime kesänäkin kukki monen kukan voimin.
    Tästä ruusupostauksestasi tuli mieleen, että Titan lisäksi myös Leila Kastellin Metsätontun Ruusutarha -blogissa on paljon ruusutietoutta, linkki tässä: https://ruusutarha.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Titan blogin jo löysin mutta Leilan blogiin pitää tutustua tämän ruusuinnostuksen myötä. Niissä on valtavasti vaihtoehtoja ja uutta opittavaa riittää.

      Poista
  7. Hyvin samoilla mietteillä: juhannusruusu on THE ruusu ja kuuluu ehdottomasti myös minun suunnitelmiini. Ehkä ei aivan ensimmäisenä kaavaillusta paikasta johtuen, mutta viljaminkeltaruusun jälkeen ehkä.

    Ihastuin tuohon kivimuuri+ruusut -yhdistelmään aivan valtavasti! Nehän tykkäävät siinä lämmössä olla ja kasvavat kuin kehräten varmasti :)

    Rosa Mundi oli sellainen juovikas, eikös? Sellainen olisi varmasti kaunis kaikkien yksiväristen kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viljaminkeltaruusu on kaunis ja tuntuu viihtyvän kivimuurin kyljessä. Rosa mundin hankin viime vuonna kun löysin omajuurisen taimen. Nyt jännään miten menestyy talven yli.

      Poista

Kiitos kommenteista :)