Niin matkasivat Arvilan viimeiset kissanpennut uusiin koteihin. Viimeinen veljeksistä lähti loppuviikosta ja meille jäänyt pentu jäi yksikseen. Pikkaisen asia itketti pientä, veljeä etsittiin ja huhuiltiin välillä kovin äänekkäästi. Onneksi palvelusväki oli tajunnut jättää makuuhuoneen oven auki yöksi ja pieni pääsi nukkumaan ihmisten viereen.
Viimeiset yhteiset päivät veljekset olivat toimiva tiimi, kaikki tehtiin kahdestaan nukkumisesta riehumiseen.
Viimeinen yhteiskuva ei onnistunut millään, toista tyttöpentua ei kuvaaminen kiinnostanut koskaan kun sitä yritin. Mutta onhan sekin jotain että saa neljä kissanpentua pysymään yhtäaikaa hetken aloillaan.
Pienelle piti tietysti keksiä oma nimi. Sitä on pähkäilty pitkään ja hartaasti. Lopulta yksi vaihtoehto kelpasi kaikille. Jessi vaihtui nimeen
Jalo Jellona
Kotona kutsutaan ihan vai Jaloksi. Odotukset pennut suhteen on kovat, myyrästystaitoja tulee hallita ja pitää muutkin pihan jyrsijät kurissa. Jalolla on selvästi metsästäjän geenejä, uloskin on jo pyrkinyt muiden kissojen perässä. Mikään pieni kissa Jalosta ei ole tulossa. Ikää on 13 ja puoli viikkoa ja painoa on kertynyt jo huikeat 2,4kg.
Mutta vielä Jalo saa hetken olla perheen vauva ja nauttia siitä. Ensi viikolla Alma menee sterilisaatioon ja luultavammin nisälle pääsy loppuu siihen.
Oi kun on komea Jalo, ilmiselvää kotipantterien sukua! Ja toivottavasti myös tehokas myyräpantteri.
VastaaPoistaVoi toisia, koko pentue on niin suloinen. Ihana yhteiskuva, vaikka siinä vähän tuollaista evvk-teini-ilmettä onkin havaittavissa.
Supikissajuttu oli myös niin ihana, mulla olikin jäänyt niin monta sun juttua väliin, että pidin viimeksi oikein Päivänpesä-maratoonin :-)
Jalo on komea nuorukainen ja ihan selvää pantterisukua. Tai kotileijona. Tämä pentue oli jotenkin erityisen ihana, ehkä sen takia että oli viimeinen.
PoistaEn ihmettele jos et ole blogeihin ehtinyt, uuden kirjan tekeminen takuulla vie kaiken ajan! Arvaa vaan odotetaanko sitä täällä innolla.
Suloisia. Pentujen kuvaaminen on varmasti haastavaa. Teillä on varmasti pian siellä hyvä hiiri(myyrä)kissa iskussa.
VastaaPoistaPentujen kuvaaminen on tosi haastavaa, ja tummien erityisen haastavaa minun vanhalla kameralla syksyn pimeinä päivinä.
PoistaVoi miten ihastuttava sisaruskuva vaikka ihan kaikki eivät päässeetkään paikalle. Sisaruksiin mahtuu niin monen väristä ja näköistä pentua ettei samaksi pentueeksi melkein uskoisikaan.
VastaaPoistaTähän sitten loppui ainakin vähäksi aikaa teidän huushollin pentueet jos Alma steriloidaan ja Jalo ei lisäänny (korkeintaan naapuriin).
Meillä on joka pentueessa ollut monen väristä pentua. On kai vähän sieltä ja täältä geenejä. Tämä oli nyt yhden aikakauden loppu, meidän osalta on kissanpennut tässä. Mutta Iineksen ja Alman suku jatkuu toisaalla, Jalon emme varmaan anna tehdä pentuja, se on kulkuset pois heti kevään alkajaisiksi.
PoistaIhania teiniviikareita. On teillä varmasti ollut useampi haikea hetki, kun sisarukset ovat hissukseen vaihtaneet kotia. Onneksi komea Jalo jäi kotinurkkiin. Jalolla on tosiaankin jo mittavat raamit noin nuoreksi kissaksi. Meidän Juuso on aika kookas kissa, se painaa 6,4 kg, mutta ikäähän sillä on jo 15,5 v.
VastaaPoistaIhania olivat vaikka välillä aika riiviöitä. Ilman sirpaleita ei selvitty tälläkään kertaa. Jalolla on jo komeat raamit ja olen nähnyt että iso kissa siitä tulee mutta painon määrä yllätti silti hieman. Elokuussa kuollut Otto-kissamme oli sekin suuri, yli seitsemänkiloinen jättiläinen.
PoistaJalo on kovin samanvärinen kuin meidän kahdesta nuoresta (sisko ja veli) kissasta toinen. näille mustavalkeille usein tulee se valkoinen nenukki, mutta meilläkin Vilma on tuollainen "valkoleukainen" :)
VastaaPoistaValkoleukauset on hauskan näköisiä, ihan kuin kermaa olisi nuoltu epähuomiossa leukaa kulhoon kastaen :)
PoistaKissanpennut ovat tosi ihania ja kyllä varmaan pikkuista itketti kun kaverit muuttivat uuteen kotiin! Mutta kaikkea hyvää hänelle, ihania myyräpaisteja ja nöyrää henkilökuntaa, paljon rapsutuksia :D
VastaaPoistaErityisesti nöyrää henkilökuntaa ja paljon kinkkua :D Se on Jalon toive.
PoistaJalo on todella jalomuotoinen ja komea nuori kissaherra. Sehän on jo melkein yhtä iso kuin meidän Vihtori, joka yrittää kompensoida pientä kokoaan muhkealla karvapeitteellä. :)
VastaaPoistaOikein komea nuori kissaherra. Ja on kyllä todella kookas vaikka syntymäpaino ei ollut kookkaimpien pentujen joukossa.
PoistaVoi kun ihana jötkäle Jalo on. Vitsit tavallaan haikeaa tuo sterilisaatio, mutta varmasti moni asia muuttuu helpommaksi. Pääatättekö Jaloa ulos ennen kevättä? Meillähän Alpo oli sisällä kesään asti. Arkajalan oli vaikea tottua ensin ulkoiluun ja sitten sisälle tulemiseen. Nyt jo sujuu.
VastaaPoistaMelkoinen jötkäle, tömps vain kuuluu kun hyppää jostain lattialle. Jaloa kiinnostaa ulkoilu ihan mielettömästi, viikonloppuna kävi jo vähän haistelemassa terassilla ulkoilmaa. Viikonloppuisin saa harjoitella, töiden jälkeen on liian pimeätä. Siskolle kesällä mennyt Kirppu on samaa maata kuin Alpo, ei ole halunnut ulos kertaakaan vielä.
PoistaSuloisia noi pennut, hyvä kun löytyi hyvät kodit. Jalosta tulee varmaan hyvä hiirikissa.
VastaaPoista