Kinkku vai kissa?

Talouteen on ilmestynyt ensimmäinen kinkkuverkko, onhan se tällä viikolla jo ensimmäinen adventti. Tällä verkolla ei tosin paistaessa tee mitään mutta suojana se toimii hyvin. Kieli ei saa vielä eksyä leikkaushaavalle.

 Alman sterilisaatio sujui hyvin. Vaisumpi Alma on selvästi ollut mutta ei samalla tavoin selkeän vihainen minulle kuten Iines pari vuotta sitten oli. Eniten tilanteesta on ollut hämillään Jalo. Ensin pelotti, sitten tuli uteliaisuus ja sitten halu olla koko ajan emon lähellä. Alma on sietänyt pientä takiaista ihmeen hyvin, nisälle ei päästä mutta muuten yhteiselo sujuu. Yläkuvassa nuuskitaan vielä vähän pökerryksissä olevaa emoa.

 Verkko on jonkin verran häirinnyt Almaa, kerran sai sen puoliksi pois. Suurin tuska on ollut se ettei pääse ulos. Tänäänkin naukui pitkiä aikoja oven edessä kunnes tyytyi kohtaloonsa. Ainakin viikon saa olla vielä sisätiloissa jotta haavalle ei käy huonosti.

Jouluhan on aina myös ystävyyden aikaa. Kissavanhus Aatu on alkanut hyväksyä lauman uutta jäsentä. Tässä yhtenä aamuna Jalo pääsi jopa samalle jogurttikupille Aatun kanssa. Edistystä sekin kun aluksi Aatu ei voinut tulla edes sisälle taloon pentujen takia. Ehkä näistä vielä kaverukset saadaan aikaiseksi.