Aamupäivä oli pyhitetty puutarhalle. No, pyhitys loppui aika lyhyeen sillä avokompostin tyhjennyksessä kävi ilmi että ampiainen on tehnyt kasaan pesän. Pesä oli niin iso että hommat oli pakko keskeyttää ja miettiä uusi suunnitelma sekä uudet puuhat. Joten ei muuta kuin aitan kimppuun.
Museohuone kaipasi jo tomutusta. Yläpuolisessa nukkumahuoneessa ei oltu vielä siivottu kunnolla ja aina kun joku käveli siellä, rapisi museoon pölyä ja mujua. Ensi viikonloppuna on tarkoitus pitää toisen kerran museota auki yleisölle jolloin pitää olla siistiä. Ja uudelle esineelle tarvittiin oma paikka.
Uusi esine eli häkkyrä eli kävelytuoli on yksi vintiltä löytyneistä esineistä. Tämä oli osina muovipussissa joka oli nostettu ylähirren päälle. Hetken ihmettelin punaista kangasta ja rautaputkia kunnes tajusin mistä on kyse. Tämä on ollut taloon syntyneen vammaisen lapsen kävelytuoli.
Näillä pienillä pyörillä sitä on rullailtu ympäri talon lankkulattioita. On se mahtanut olla menoa.
Tuolista puuttui yksi metalliputki, siksi sitä ei saatu ennen tätä päivää esille. Onneksi omista varastoista löytyi tismalleen alkuperäisen vahvuista putkea josta saimme varaputken. Kävelytuolilla on kuitenkin jo melkein 60 vuotta ikää joten on se ansainnut pääsyn museoon iänkin perusteella eikä vain siksi että on tämän talon esineitä.
Illan vietin aitan yläkerran kimpussa. Nyt on kaksi yläkerran huonetta imuroitu viimeistäkin senttiä myöten. Puuha on niin hidasta että keskiaitta on vielä tekemättä. Parempi imuroida sekin sillä huoneen alapuolella on mattoaitta. Navetan ylisiltä jo vähän valkkailin huonekaluja joita aittaan tuodaan. Mutta hankala on päättää, ei saisi olla liikaa, mutta ei liian vähänkään. Ja ylimääräisiä sänkyjä meillä ei ole mutta onneksi niitä on tiedossa muualta. Ehkäpä jo elokuussa saan nukkua ekan yöni aitassa.
Mahtavaa, että on talon omaa esineistöä museossa, sehän juuri tekee siitä vieläkin arvokkaamman. Aivan ihana tuo aittanne, museonne - ja se ajatus, että pääset nukkumaan aittaan lämpimänä kesäyönä kaikkien noiden aarteiden ja ihanan puurakennuksen tuoksun sekaan, on niin ihana.
VastaaPoistaMuseon kaikki esineet ovat tästä talosta paitsi rukki. Kun katselee esineiden määrää niin uskomattoman paljon sitä on löytynyt vaikka talo oli periaatteessa tyhjä kun sen ostimme. Toisen romu on toisen aarre :)
PoistaKävelytuoli on ollut varmaan kovassa käytössä ja ikääkin on jo kertynyt melkoisesti.
VastaaPoistaVarmasti on ollut kovassa käytössä. Ihan ei ikä täytä antiikin ikää mutta on tuo silti vanha.
PoistaOnpa ihanaa, että teillä on tällainen aitta. Täynnä arvokasta historiaa. Sitä täydentää hienolla tavalla tuo kävelytuoli.
VastaaPoistaAitalle piti keksiä käyttöä kunnostamisen jälkeen, museo oli aika luonnollisen idea koska tuota tavaraa on ja sekin oli mukava saada esille.
PoistaTeillä on monenlaisia esineitä jo aitassa. Aika paljon olette jo tehneetkin töitä aitan eteen. Toivottavasti pääset jo elokuussa aittaan nukkumaan.
VastaaPoistaAmpiaiset ovat nopeita, olen paikallistanut yhden paikan talon rakenteista, jossa on ampiaispesä. Tällä kertaa ne eivät pääse, onneksi, sisään.
Tänään haettiin aittaan tuleva sänky, nukkumaan pääsy edistyi yhden askeleen. Nyt pitää hommata petivaatteet ja hyttysverkko joka onkin se tärkein jotta aitassa voi nukkua. Aitassa meillä on ollut perinteisesti ampiaispesä, nytkin löytyi taas yksi vaikka pojat hävittivät kaikki alkukesästä. Todellakin tekevät nopeasti pesiään. Pitänee verkottaa aukkoja, niitä vain on yhtä paljon kuin ehjää seinää :D
PoistaIhana löytö tuo kävelytuoli, muiden lisäksi.
VastaaPoistaOsallistu kastehelmi kulhojen (6) arvontaan mun blogissa.
Kiitos :)
PoistaNiin viehättävältä tuo museohuone jo näyttää.
VastaaPoistaTeillä löytyy aina jostakin päin tekemätöntä työtä. Jos ei lähde suunnitellusti sujumaan jossakin päin, niin sitten hommiin toisaalle. Niin siitä syntyy jälkeä.
Tästä talosta ei työ lopu, mutta ei se haittaa kun voi tehdä sitä mitä huvittaa ja omalla aikataululla. Lopun kompostin tyhjennys pitänee jättää loppukesään tai syksyyn, siihen että ampiaiset ei enää lennä.
PoistaOdotan jo innolla kuvia nukkuma-aitoista. :) Museoaittakin on niin ihana.
VastaaPoistaHirveetä pähkäilyä miten aitan sisustaisi. Taidankin ottaa tyhjästä huoneesta ekat kuvat ja kysyä lukijoiden mielipidettä!
PoistaMeillä myös ampparit tekivät pesän epätoivottuun paikkaan: ruokailuvajaamme. Ovat kyllä olleet suht rauhallisesti, joten rinnakkaiselomme sujuu jotenkuten, kun pääosin itse syömme nyt ulkona. Ihana museohuone, kiva, että teillä on sellainen olemassa.
VastaaPoistaAmpparit on mieltä jakavia. Ovat hyödyllisiä mutta pesivät turhan usein ei toivottuihin paikkoihin.
PoistaIhana museo, olisipa kiva joskus käydä tutkimassa.
VastaaPoista