Aitalla

Aitalla etenee pienissä askelissa. Ikkunat ovat paikoillaan sekä ikkunoiden karmilaudat. Niiden myötä aitasta tuli kunnon rakennuksen näköinen, voisi sanoa jopa ryhdikkääksi kun tietää aitan entisen kunnon ja ulkonäön.

 Uudet ikkunat, mutta tismalleen vanhojen mallilla teetetyt. Kittauksen ja lasituksen sekä maalauksen tein talvella entisöintikurssilla. Mies laittoi saranat ja sovitti ikkunat vanhoihin karmeihin paikoilleen.

 Aitan itäpäädyssä on muistona vaakuna ajalta ennen kuntaliitosta. Nykyinen kuntamme, tai oikeammin kaupunkimme on Lahti. Nastolaa ei enää ole itsenäisenä kuntana. Vaikka ei sillä meille ole kovin kauheaa merkitystä, oma kylämme on ollut jo ennen Nastolaa ja Lahtea. Täältä on löydetty rautakautisia kalmistoja ja koruja.

 Länsipääty sai sekin oman ikkunansa. Tuon ikkunan takana on nukkumahuone joka pitäisi saada pian kuntoon. Tänään ostin sinne ihan omat peitot ja tyynyt, nyt ei enää puutu kuin kadonneen hyttysverkon löytyminen tai uuden hankinta. Ja tietysti sängyn petaus. Ja loput huonekalut ja matot lattialta. Pikkujuttu siis.

Tässä vielä kuva siitä miltä aitta näytti ennen viime kesäistä kunnostusta. Onhan tuo nyt aivan kuin eri rakennus. Aitan pelastui tapahtui viime hetkellä, katto oli vuotanut pahemmin kuin ajattelimme, nyt kun aittaa on siivottu on veden merkkejä näkyvissä. Mutta nyt on aitta kuiva ja katto kunnossa ja alapuolen tuuletuskin pelaa paremmin. Ja se tärkein, niin hyödyttömänä pihassa olleelle rakennukselle on löytynyt käyttöä museona ja kesäisenä vierashuoneena.