Nyt on museo kunnossa. Tai ainakin melkein. Muutama esine puuttuu, mutta ne ehtii lisätä kesän mittaan. Ja tarkoitus onkin että museossa voisi olla joka kesä jokin erityinen teema joten esineet voivat vaihdella vuosien myötä. Mutta tästä lähdetään. Tervetuloa.
Museon asuinhuonetta kuvaava puoli on tässä, museon oven oikealla puolella. Ovesta paistava aurinko teki ikävästi kuvaan sumua mutta ovi oli pakko pitää auki jotta oli kuvausvaloa. Aitassa ei toistaiseksi ole sähköä.
Pöydällä on päivän sanomalehti vuodelta 1929. Sen takana yhden talon tyttären valokuva vieressään kutsu hautajaisiin. Pöydän reunalla on lypsykarja hoito-ohjekirjanen vuodelta 1891. Sen takana vanha pullo, ja kahvipannu sekä muita pieniä esineitä. Kahvipannu löytyi aitan alta joku kesä sitten, se taitaa olla vanhin kaikista talon pannuista. Pöytäliina on oikeasti kaksi vanhaa verhoa jotka löysin vintiltä ja pesin. Kamferitippojakin löytyy, sekä pieni suomi-englanti sanakirja.
Sängyn päädyssä roikkuu vanhat nailonit, sellaiset sukkanauhoihin kiinnitettävät. Pellavaiset alushousut ovat vieressä, omistaja taitaa olla nukkumassa. Sängyn alla on iso pärekori jossa on kangaspuiden pirtoja. Pirroista vain yksi on metallinen, kaikki muut ovat puuta ja vaikuttavat itse tehdyiltä. Nämäkin kaikki esineet odottivat vintillä löytäjäänsä. Pellavaiset alushousut ovat aiheuttaneet naurunpyrähdyksiä pöksyt nähneissä. Ei ihan nykynaisen housut. Karheuskin sitä luokkaa että iho olisi verillä puolen tunnin käytön jälkeen.
Pöydällä koreilee vastaanottolupa yleiradiolaitteelle. Lapset pyörittelivät silmiään kun kerroin että ennen piti hakea lupa jopa radiolle. 100mk näkyy olevan vuosimaksu vuonna 1937.
Yhdessä tuohikorissa on onnittelukortteja, liekö ollut talossa juuri syntymäpäivät. Tuohisia löytyi vintiltä kaikkiaan kolme. Kaikki ovat nyt pöydällä esillä.
Ovensuuhun laitoin pienet lapsen nahkakengät jotka löysin nekin vintiltä. Puhkikulutetut, käyttäjiksi arvelisin molemmat talon tyttäret 1900-luvun alkupuolelta. Minusta jotenkin hellyttävä löytö.
Siinäpä teille alkukieros museossa. Lisää on tulossa.
Upea museo. Onnea! Mukavaa,kun talon historiaa on esillä. Esineitä katsoessa mielikuvitus lähtee laukkaamaan ja ajatukset kehittelevät tarinaa talon asukkaista. Itsekin muistan ajan, jolloin radion takana oli radiolupamaksukuitti. Noissa vanhoissa korteissa on kyllä ihana tunnelma.
VastaaPoistaNuo kengät ovat todella hellyyttävät. Kovassa käytössä olleet mitä ilmeisemmin. Kenties olleet ainoat kengät.
VastaaPoistaEn ole tiennytkään, että on ollut tuollainen radiolupa.
Kiitos kun pääsimme kurkkaamaan museoon :)
Hieno museo siitä kehkeytyi. Tuossa on jo pitkäksi aikaa katsomista ja ihmettelemistä. Kengät ovat todella hellyyttävät. :)
VastaaPoistaKiitos museokierroksesta! Paljon on aarteita teillä ollut odottamassa löytäjäänsä.
VastaaPoistaAikamoinen museo! Hieno juttu, että olet jaksanut koota kaikki näytille. Noissa on jo hyvin paljon sellaista historian havinaa, että mielellään niitä tutkisi.
VastaaPoistaOnpa hieno museo, kun esillä on "paikallisia tuotteita" joka lähtöön. Harvassa paikassa on.
VastaaPoistaNoiden alushousujen materiaali saattaa olla samaa, kuin on 1950-luvun äitiyspakkauksen vauvan alushousuissa. Minulla on sellaiset tallessa. Piri
Aivan ihana museo ja mitä löytöjä sinulla onkaan esillä.
VastaaPoistaAivan mahtava!! Voi mitä aarteita teillä on säilynyt, ihanaa kun ne on esillä nyt kotimuseossa! Jatkoa odotellen :)
VastaaPoistaSiinä on lapsille ihmettelemistä, miten ihmiset ennen elivät.
VastaaPoistaKäsittämättömän nopeasti ovat ajat muuttuneet.
Ihana museo! Pieni hyppäys historiaan omassa museossa. Hieno homma :)
VastaaPoista