Sun ja mun työt

Istutin hyvin myöhään syksyllä kivimuurien taakse tehdylle uudelle nurmikolle kaksi omenapuuta. Vähän oli ajatuksena, että katsotaan nyt kasvavatko moisessa savimaassa. No niin väin kävi että molemmat puut on hengissä, ja vieläpä erittäin elinvoimaisina.

 Siinä ne omenapuut ovat. Leikkasin puita alkukeväästä aika rajusti sillä niitä ei oltu hoidettu oikein. Haluan että näistä kasvaa nätin matalat puut. Kuvasta muuten näkee pihamme pituuden. En seiso kuvaamassa edes tontin rajalla tai nurmikon lopussa mutta silti saunamökki häämöttää kaukana horisontissa. Näette millaisia matkoja kävelen unohtuneiden puutarhavälineiden perässä monta kertaa päivässä. Mutta vielä omenapuista, mun työ oli siistiä kasvualustat sellaisiksi, että hän jonka työ on leikata nurmikko pystyy sen tekemään kunnialla.

 Kivimuurilla mun töitä näkee lisää. Kuten aurauskeppejä merkkaamassa tammentaimien paikkoja jotta samainen keskellä nurmikkoa kasvavia omenapuita väistelevä mieshenkilö ei kolmatta kertaa ajelisi tammentaimien yli ruohonleikkurilla. Arboretum sijaitsee navetan toisen päädyn takana. Tulee hyvä kävelymatka sinnekin jos niin haluaa. Ja siitä päästää aiheeseen josta niin pidän. Koko puutarhani ei paljastu kerralla kun tulee pihaan. Ensin näkyy arboretum, sitten pihan istutukset. Vielä lähempänä marja- ja hedelmätarha ja kun kävelee aitalle niin vasta sitten avautuu katsojalle kasvimaa ja kivimuurit luumulehtoineen. Ruusutarhan eli rosarion näkee vasta kun kävelee kivimuurille saakka.

 Sitten niitä sun töitä, eli miehen töitä. Viron matkani aikana oli liiterin takana kumollaan ollut vanha huussi heilahtanut traktorin kanssa silpuksi ja juhannuskokkoon. Oli siitä onneksi otettu toiveitteni mukaan muutama osa talteen, kuten ikkunalasi ja ovi (minua kaivelee vielä istumaosa pyöreine aukkoineen juhannuskokkokasassa). Koko huussia ei pystynyt säilyttämään. Huussin lähdön jälkeen mies oli kaivanut ranteen paksuisia marjapensaiden juuria pois tuosta puiden juurien lisäksi. Koko päivä siinä oli mennyt.

 Liiterin seinustalle tulee taapeli sellaista epämääräistä puutavaraa ja kattopeltejä varten joita tarvitaan polttopuiden teossa. Nyt pino on saunan seinää vasten. Saunan seinä taas pitäisi korjata eikä se onnistu ennen pinon siirtoa. Mies ajatteli, että tehdään samalla tavaralle kunnon säilytyspaikka ja liiterin takana on vielä näppärästi pois silmistä.

 Mun töitä oli eilen siistiä navetan kulmaus. Vein kaiken metalliromun odottamaan kierrätyksen vientiä ja siilasin mullasta kaksi ämpärillistä lasinsirua ja muuta roskaa. Poistin rikkaruohot ja nyt vain odottelen konevoimaa siirtämään yhden ison kiven pois. Ajatuksenani on istuttaa navetan kulmalle viiniköynnös. Virosta tuotu vain 8e maksanut "Somerset Seedles" päätyi kasvihuoneeseen vaikka vielä epäröin paikkaa. Puolen metrin syvyydessä mihin köynnös piti istuttaa tuli vastaan savimaa. Tuossa navetan takana ei tule savi vastaan niin nopeasti. Mutta siihen minulla on jo varattuna toinen köynnös. Ehkä annan kasvihuoneen köynnöksen olla paikoillaan ja katson miten käy.

Navetan kulmalta kun kurkistaa niin näkyy ensin varjon alla perunamaa, sen takana kasvihuone, ja aitta. Joskus ajattelee, että kaikki tuokin alue on raivattu nokkosta ja koiranputkea kasvavasta päheiköstä käyttööön. Ja vaikka konevoimaa on käytetty niin käsin tekemistäkin on riittänyt. 11 vuotta sitten tuossa oli väin ränsistynyt aitta eikä mitään muuta joutomaan lisäksi.

Mutta nyt höpinät sikseen, mun työt odottaa tekijäänsä. Vaikka sää onkin kaunis niin on pihalla oikeastaan aika hirveä olla. En edes ole siitäpölylle allerginen mutta hirvittää katsoa mitä siitepölypilviä tuuli vie puista. Hengittele siinä sitten raikasta kevätilmaa ja nauti.