Tarjotin

Löysin jokunen viikko sitten kirpparilta eurolla tarjottimen. Reunat ehtaa puuta, pohja kovalevyä. Väri ah niin kasari, tummanvihreä petsi. Hyi olkoot olisin voinut sanoa, mutta onneksi en. Ostin tarjottimen ja annoin sille uuden elämän.

 Joo, ei mikään kaunis esine, mutta kyllä tästä vielä hyvä tulee. Entisöintikurssilla ollaan kuten  huomaatte, mutta nyt ei entisöidä. Välitöinä voi tehdä näitä tuunauksia.

 Kaikki tarjottimen käsittelyyn tarvittavat materiaalit löytyi omista kaapeista. Olen muissakin esineissä yrittänyt hyödyntää jo olemassa olevaa, seuraavakin työ saa yllensä maalinjämiä omista varastoista.

 Maalasin tarjottimen kevyen harmaaksi eteisen vaatekaapin maalauksesta jääneellä maalilla. Maali on Uulan ovi- ja ikkunamaalia. Pelkkä harmaa tarjotin oli kuitenkin jotenkin vaisu. Kaivoin esiin lisää eteisen remontin ylijäämää, kuten sabloonat. Tätä keskuskuviota emme käyttäneet seiniin mutta eipä sekään hukkaan mennyt. Kuvio mahtui juuri ja juuri tarjottimelle. Töpöttelin kuvion sabloonan läpi samoilla akryyliväreillä kuin eteisenkin maalaukset. Sävy on oma sekoitus mustasta ja valkoisesta.

 Nyt sitten taas tarjotin oli täydellinen mutta eihän sitä raaski peittää millään. Eiliseltä kirpparireissulta löytyi vitosella ihan uusi harmaa Iittalan kastehelmi kynttiläkuppi. Se sopii tarjottimelle eikä peitä kuviota liikaa. Ostin kuppeja kolme mutta tytär vei kaksi sinertävää itselleen. Ennestään minulla on näitä punaisena.

Eihän minulla mitään tarvetta ole uusille sisustusesineille mutta onhan se rehellisesti sanottuna kiva saada joskus jotain uuttakin kotiin.