Puutarhan talvitöitä

 Viime päivien aurinko sai vipinää kinttuihin kun tajusin etten ole vielä viritellyt varjostussuojia kasveille. Auringossa on jo voimaa, se on sulattanut esimerkiksi aitan katolta kaiken lumen. Sieltä lumi ei ikinä valu alas huopakaton takia vaan kaikki lumi poistuu sulamalla. 

Palataan kuitenkin hitusen ajassa taaksepäin. Tajusin lumen keskeltä nousevan sellaisia risuja joita en halua jänisten tai kauriiden suuhun. Vielä uusimattomalta luumulehdon puolelta nousi pari 'Latvian Matala' kirsikkapuun juurivesaa. Haluan siirtää taimet toisaalle ja kokeilla saisiko niistä ihan oikeat satoa tekevät pikkupuut. Kun ei ollut yhtään vapaata verkkoa, käärin taimet palaan vanhaa lakanaa.

Tässä on syy suojaamiseen ja koko puutarhan suojien tarkastamiseen. Meillä kulki puutarhassa yksinäinen pieni kauris. Ensin näin ikkunasta jotain liikettä lintulaudan lähellä, sitten kun tajusin siellä olevan kauriin, olin tukehtua leipääni. Kauris vain 10 metrin päässä talosta. Ensin häädin kauriin pois ikkunasta huutamalla, sitten menin pihalle varmistamaan, että se on loikkinut kauas. Jälkiä löytyi ihan kaikkialta puutarhasta. Kompostin ympäriltä, arboretumista, luumulehdosta ja kasvimaan ympäristöstä. Toivottavasti oli vain eksynyt rankan lumisateen vuoksi, toista kertaa eläintä ei ole näkynyt.

Tällä viikolla on oltu aivan erivärisissä tunnelmissa kuin kahdessa aiemmassa kuvassa. Lumet sulivat silmissä. Paikoin lunta on vielä 10-15 cm, mutta on paljon alueita missä lunta ei ole yhtään. Olin laittanut syksyllä pallotuijien ympärille kasvituet ja nyt kiinnitin niihin varjostusverkon pyykkipojilla. Verkko löytyi sopivasti alesta, tarve oli yhdelle uudelle varjostusverkolle.

Pienempi verkko kiinnittyi sopivasti lankaverkkoon joka suojaa hortensiapuutarhaa. Kauempana erottuu huonosti kaksi valkoista suojaa, niiden alla ja takana ovat valkokartiokuusi ja kirsikka 'Kojo-no-mai'. En halua auringon kärvistävän niistä kumpaakaan.

Tämä kuva on otettu aiemmin, mutta on nytkin ajankohtainen. Seuraavan 10 päivän ennuste näyttää ennusteen lopulle pakkasia. Herkkä kelta-alppiruusuni tarvitsee talveksi kunnon suojan. Vanhan untuvapeiton alla on lankakori ja kori on täynnä olkia. Tällä tavoin alppiruusu on talvehtinut hyvin jo parisen talvea. Pieni se on silti, ehkä noin 15 cm korkea. Kukintaa saa odotella vielä vuosikaudet.

Muistakaahan suojata taimet ajoissa auringolta.

Ulkovuoren maalaus

 Ensi kesänä on vuorossa ulkovuorauksen uudelleen maalaus. Edellinen maalaus on tehty 2012 kun ensin oli rapsuteltu pari kesää vanhoja lateksimaaleja pois. Tulevassa maalauksessa menee koko kesä, tai jopa kaksikin kesää.

Talon pohjoispuolen uudisosan maalipinta on melkoisen surkean näköinen. Petroliöljymaalin pinta on kauttaaltaan pintahomeen peitossa. Onneksi homeesta ei ole kuin esteettistä haittaa ja se on poistettavissa kevyellä pesulla. Kuvan oikeassa laidassa näkyy sama maali vanhassa seinälaudassa, ei mitään merkkejä homeesta. Vain uudet laudat ovat pinnaltaan mustia.

Takaseinä joka on suoraan pohjoiseen on yhtä karu näky kuin sivulta. Tänne ei aurinko paista koskaan, sekin vaikuttaa, samoin se ettei tuohon tuule suojaavan puuston ja muiden rakennusten takia.

Etelän puolen seinustalla rappio näyttäytyy toisella tapaa. Vaikka tätä aikoinaan kuinka hiottiin ja raaputettiin, ampuu nykyinen maali irti pinnastaan. Edessä on uusi raaputus ja hionta.

Tässä lähikuvaa maalin krakeloitumisesta. Ensi kesänä on korkea aika ryhtyä työhön. Olisimme ryhtyneet tähän jo aiemmin, mutta päätimme tehdä sisätilat valmiiksi ja niissä vierähti se kaksi kesää. Keväällä, heti kun säät sallivat voi aloitella maalin rapsuttelua. Eipä tarvitse miettiä mitä sitä vapaa-ajallaan tekisi puutarhatöiden lisäksi.

Siemeniä ulkomailta

 Edellisessä postauksessa esittelin tulevan kauden tomaatit. Tässä postauksessa on sitten tulevan kauden esikasvatuksia. Ostohousut oli rehvakkaasti jalassa kun lähdin Suomen rajojen ulkopuolelle. Eipä siinä muistanut rajattuja esikasvatustiloja, ei tiennyt uudesta kissanpennusta joka taitaa oikeasti olla raketti, eikä siinä välähtänyt mieleen mikään muukaan este ja rajoite hankinnoille kuten vaikka tontin rajojen vastaan tuleminen. No nyt niitä on, esikasvatettavia.

Yläriviltä vasemmalta oikealle:

- Ihana kosmoskukka (en ikinä kasvata kun eivät kuki ennen pakkasia)

- Kaukasian törmäkukka (tätä on saavata lisää)

- Kahta erilaista kylmänkukkaa, valkoista ja liilaa (en ikinä saa itämään)

Alariviltä vasemmalta oikealle:

-Muhkea aprikoosin värinen salkoruusu (olisin ostanut viisi pussia mutta kaupassa oli vain yksi)

-Zinnia (en osta ikinä kesäkukkien siemeniä, hankalia)

- Upea vaaleanpunainen jaloritarinkannus (puutarhassa ei ole tilaa näin korkealle)

- Vaaleanpunainen lemmikki (jos käy niin etteivät omat talvehdi)

Ja jatkuu yläriviltä vasemmalle:

- Tuoksupielus lempiväreissä (en ole saanut kasvamaan)

- Tunturipitkäpalko (vaaleanpunaisena!!)

- Tuoksuherne (olen heikkona kirjaviin)

Alarivi vasemmalta oikealle:

- Vaaleanpunainen harjaneilikka (no kun sai halvalla)

- Valkoinen punahattu (viimeinen kerta kun kokeilen, aina tulee punaisia)

- Ihana rimpsureunainen orvokki (inhoan orvokkeja)

On sitä puutarhuri hupsu kun ei ikinä opi. Olisihan sitä voinut pitää hyvän välivuoden ja esikasvattaa vain kasvihuoneiden kasvit. Etenkin kun kuvan pieni ja söpö osaa olla hurmaava, mutta myös täysi tuholainen kun kyseessä on huonekasvit ja muu kiinnostava asia. Saapa nähdä tuleeko hänen kanssaan mitään esikasvatuksista vai onko salin ovi pidettävä kiinni tammikuun lopusta toukokuun alkuun jotta taimet saavat olla rauhassa.

p.s. Katsokaa hintoja pusseista, eihän noilla hinnoilla saa Suomesta mitään, täällä saa maksaa viisi kertaa enemmän.