Hankintoja

 Onpa ollut viikko. Sunnuntaina pesin muutaman ruukun kodinhoitohuoneessa ja yhtäkkiä loppui veden tulo hanasta. Ei tullut vettä mistään hanasta. Epäilys kohdistui heti porakaivon vesipumppuun jota ei ole vaihdettu meidän aikana. 

Maanantaina saimme pumpun ylös kaivosta. Se olikin operaatio vetää melkein 90 metriä putkea maan sisältä ulos. Mies tutki pumpun ja se todella oli rikki. Ei ihme, pumppu paljastui olevan vuodelta 1994, eli 30 vuotta vanha. Tilasimme heti uuden ja pumpun sai tiistaina. 

No sitten kävi ilmi, että pumpun kanssa kaivoon menevä sähköjohto on sekin syytä uusia. Mies haki uuden, mutta jotain osaa sai odottaa kauemmin. Sen sai torstaina. Torstaina kävi ilmi vasta kotona, että osa on väärä. Onneksi saimme samana päivänä oikean osan tilalle. Samana päivänä laskettiin uusi pumppu porakaivoon ja nyt meillä on taas vettä. Pientä elämän luksusta.

Keskiviikkona vietimme päivän Tallinnassa. Matka oli etukäteen suunniteltu ja ostettu joten lähdimme vaikka pumppuepisodi oli päällä. 

Kävimme katsomassa Kadriorgin palatsin taidenmuseon näyttelyt. Siellä oli espanjalaisten mestareiden näyttely. Näin ensimmäistä kertaa elämässäni Picasson maalauksia livenä. No ne eivät minua paljoa säväyttäneet. Kuvan taulun on maalannut Marià Fortuny 1872 ja sen nimi on In the Garden, Granada. Kuva ei tee sille oikeutta, mielestäni se oli näyttelyn kaunein taulu, eikä vain aiheensa takia.

Loppukesän puutarhabudjetti kutistui melkoisesti odottamattoman pumppuremontin takia. No eipä ole suuria tarpeitakaan. Olen tänä kesänä päässyt ihastelemaan upeita valkokirjokanukoita. Se oli hankintalistalla Tallinnasta. No sitten samasta puutarhamyymälästä löytyi tarhakellokärhö 'Blue Ribbons' olihan se hankittava. Epäilen, että aiemmassa postausessa oleva kärhöni on tämä. Nyt ei tarvitse miettiä jakamista. Kolmas taimi on physocarpus opufolius 'Chameleon' eli lännenheisinagervo. Sen väri kiinnitti heti huomiotani. Toivottavasti menestyy yhtä hyvin kuin muutkin heisiangervot meillä.

Nämä kolme taimea maksoivat yhteensä 23,30 euroa.

Tiistainen tein hyvän ystävän kanssa kirpparikierroksen. Sataman peräkonttikirpparilta ostin kuuden euroan lypsyjakkaran. Yhdelle uudelle on tarve, nämä ovat korvaamattomia apulaisia takkoja sytyttäessä.

Tälle pienelle suloiselle rasialle ei ollut mikään tarve, mutta en voinut vastustaa ostaa sitä samaiselta peräkonttikirpparilta. Sinne mahtuvat sormukseni silloin kun ne eivät ole sormissani (siis aina). Ja tokihan kukkakuva rasian kannessa oli juuri sopiva. Hinta 2 euroa.

Metallipallot hankin parisen viikkoa sitten, ne olivat puoleen hintaan. Olen näitä välillä katsellut, mutta en ole raaskinut ostaa. Tykkään puutarhassa ruosteisista koristeista, pallot ovat erityisen kivoja.

Hetken ehdimme miettiä makuuhuoneen remontin siirtämistä pumpun uusimisen takia. Sitten päätimme, että ei, kyllä se tehdään tänä vuonna. Karsitaan budjettia ja tehdään kompromisseja. Ensi kesänä on tarkoitus aloittaa ulkovuoren kunnostus ja se tulee viemään vähintään yhden kesän ja sitä emme halua siirtää eteenpäin. 

No ennen kuin ehdimme aloittaa makuuhuoneen remonttia, löysin sinne sopivan uuden valaisimen. En ostanut sitä kirpparilta heti vaan jäin miettimään. Torstaina kun haimme sähköliitoksen osaa, kävimme katsomassa onko valaisin vielä jäljellä hyväntekeväisyyskirpparilla. Ja olihan se. Valaisin ei ole antiikkia, mutta se on juuri tyyliin sopiva. Kristallit ovat lasia, ja lehdykkäkuviot metallia. Painaa paljon. Likainen se on, kunhan remontti on valmis, irroittelen kristallit ja pesen ne ja koko valaisimen. Yksi kristalli puuttuu, sellaisia onneksi saa helposti varaosina.

Eilisellä puutarhavierailulla ostin sitten muutaman taimen lisää, niistä juttua myöhemmin. Puutarhayhdistyksen pihavierailut ovat hieno juttu. Ei vaan sen takia, että näkee upeita erilaisia harrastajien puutarhoja, mutta voi tehdä niiden jakotaimista löytöjä.

Kyläilemässä kesäparatiisissa

 Vietin muutaman päivän pääkaupungissamme opintojen parissa. Illoiksi piti keksiä jotain muuta tekemistä kuin hotellissa nyhjöttämistä joten päätin tutustua ainakin yhteen Helsingin siirtolapuutarhoista. Niinpä kutsuin itseni kylään Oravankesäpesään. Kiitos Kati kun otin minut vastaan ja esittelit sekä siirtolapuutarhan, että oman palstasi. Täytyy sanoa, että alueen koko yllätti minut. Sekä se monimuotoisuus mikä palstoilla oli rajallisissa tiloissa. Todellinen paratiisi keskellä kaupunkia.

Sain tavata myös palstan todellisen valtiattaren, Murusen. Ja ilmeisesti olin ok koska sain puskun jalkoihin ja kehräystä.

Kuunliljakuja on tuttu blogista sekä kaariportti kärhöineen. Tykkään tästä näkymästä todella paljon. Polku paratiisiin, seinämiä ja portteja jotta näkymät eivät avaudu ennen kuin kuljet polun päästä päähän.

Hetken istuimme ja nautimme illasta omenapuiden alla vadelmaleivoksista. Niitä vanhan puutarhan etuja. Kati, unohdin sanoa sen vaniljateen olevan oikein hyvää. Olin niin häkeltynyt siitä miten paljon kaikenlaista palstalla oli. Olinhan toki nähnyt kuvia mutta parhaiten käsittää kun näkee itse luonnossa.

Pelakuut joiden hoitamiseen Oravankesäpesässä on selvä ote. Minun otteissani kuolevat ennemmin tai myöhemmin, yleensä ennemmin. Jos saan kukkimaan, on pelakuussa ehkä yksi kukka eikä tälläistä kukkapilveä.

Helminukkajäkkärä ja jokin luppio. Palstalla kasvoi useita luppioita. Tätä matalaa haluaisin kokeilla, toivottavasti sellainen löytyy jostain taimistolta tai lauantaina Mustilasta.

Palstan japanilainen nurkkaus vei sydämeni täysin. Voin kuvitella monen ohikulkijan kokevan saman, nurkkaus on aivan palstan etuosassa, kulkuväylän vieressä. Tätä kelpaa esitellä, kasveja oli japaninvaahterasta neidonhiuspuuhun.

Ihan vain tämän ansiosta Helsingin reissu oli käymisen arvoinen eikä harmittanut etten jäänyt etäopetukseen.

Huovilan puisto ja Porkkalan kartano

Puutarharetkiä on mielestäni mukava tehdä yksin mutta joskus on kiva saada kaveri mukaan. Eilen lähdin yhdessä Vaalean Vihreää blogin kirjoittajan kanssa Lammille Porkkalan kartanoon ja sieltä menimme puutarhamyymälän kautta Huovilan puistoon Kärkölään.

Porkkalan kartanon puutarhaan olen tutustunut joskus vuosia sitten, silloin omatoimisesti. Teimme myös omatoimikierroksen mutta vasta opastetun ruusukierroksen jälkeen. Lisäksi nautimme hyvät päiväteet suolaisen ja makean kera kartanon sisätiloissa olevassa kahvilassa.

 Kierroksen aluksi saimme kuulla kartanon vanhojen agave-kasvien tarinan. Agavet ovat tulleet kartanoon 1920-luvulla ja ne on siitä asti talvetettu onnistuneesti.

 Upeiden perenna- ja ruusualueiden sijaan huomasin, että minua kiehtoi eniten metsäpuutarhan osuus. Valtavia kantoja joiden siimekseen oli istutettu erilaisia varjon kasveja. Joitain yllätyksiä siellä oli kuten huisku-unikko joka kasvaa minulla täysin auringossa. Ehkä kokeilen sitä myös varjoon.

 Upean värinen marhanlilja puiden välistä siivilöityvän auringon valossa.

 Paljon tunnistimme kasveja mutta osa jäi tunnistamatta kuten tämä pieni kirjavalehtinen hassutus erään kannon kolossa.

Sieniä tuskin oli istutettu mutta ne olivat luonteva osa kantoja ja varjon puutarhaa.

 Hyötytarhaan oli palattava nuuskuttamaan väinönputken lakritsan ja aniksen tuoksua. Tämä kasvi on saatava omaankin puutarhaan. Kartanon puutarhan myymälä tarjoaa toinen toistaan erikoisempia kasveja joita ei muualla tule ihan heti vastaan mutta väinönputkea siellä ei ollut. Tyhjin käsien en silti lähtenyt. Ostin 'Serenade' syysvuokon, täpläkurjenpolven 'Espresso' ja kurjenpolven 'Orkney Cherry' sekä maksaruohon jossa ei ollut nimeä. Lisäksi oli ostettava blogien hehkuttamana rotkolemmikki 'Jack Frost'. Sekä muutama muu taimi aukkopaikkoja paikkaamaan.

 Huovilan puistossa emme kiertäneet yhtä pitkään kuin Porkkalassa sillä sama ukkoskuuro joka oli tulla niskaamme Lammilla oli tulossa Kärkölään. Pääosassa olevat lammet ehdimme kiertää sekä rakentamatta jääneen kartanon perustuksissa olevan ruusutarhan.

 Huovilassa myydään myös taimia joista ostin kaksi ritarinkannusta. Kotona huomasin, että toisen purkin taimen saikin jaettua kolmeksi ja näin sain ritarinkannusta kolmeen eri paikkaan.

 Toisen lammen lumpeet.

Huovilan päivänkakkaraniittyä.

Suosittelen käyntiä molemmissa kohteissa, ehtii hyvin yhden päivän aikana. Tässä linkki Porkkalan kartanon tapahtumiin: tapahtumat, ja tässä linkki Huovilan puiston sivuille.

Kukkapelto

Kylällämme on taas kukkapelto. Kolme lohkoa johon on kylvetty yksivuotisia kukkia. Pitihän siellä käydä kuvaamassa, ikuistamassa kukkaloisto teidänkin iloksi.

Kukissa kävi mieletön surina ja pörinä. Ötököitä oli tuhansia, kimalaisia, kukkakärpäsiä, perhosia ja ties mitä vipeltäjiä.

Ruuhijärvelle on matkaa Lahden keskustasta n. 30 kilometriä, suosittelen ajelulle lähtemistä ja kukkapellon katsomista Korkeentiellä, samalla voi vierailla vaikka Vuorenpeikon näkötornissa tai Ruuhijärven kulttuuripolulla johon löytyy ohjeet seurantalon pihasta. Ensi vuonna tätä ei todennäköisesti ole vaan kukkapellolla on välivuosi.

Päivä Mustilassa

Jo muutamana vuonna olen käynyt Mustilan arboretumin taimipäivässä. Joka kerta kotiin on tullut taimi poikineen, niin tänäänkin. Suurinta antia oli kuitenkin keskustelut muiden harrastajien kanssa. Erään naisen kanssa juttelin pitkään kahvilla muun muassa rodoista. Myös puutarhabloggaajia oli paikalla runsain mitoin, miten kiva nähdä ja jutella kun on aihe josta kaikki puhuvat samaa kieltä eli puutarhaa.

 Valikoimaa riitti ja niin oli väkeäkin, bussilasteittain.

 Ruusujakin oli tarjolla mutta yhtään en ostanut. Ensin pitää siirtää rosarion spinosissima-ruusut pois ja sitten saan hankkia tilalle uudet ruusut. Rosarion maa on niin hyvä, että sitä on turha tuhlata arkiruusuille, taidan vihdoinkin uskaltaa kokeilla laajemmassa mittakaavassa jaloruusuja.

 Kävin myös taimimyymälässä mutta tällä kertaa lähdin sieltä tyhjin käsin. Pihalla ihastelin tuuheita jättiverbenoita. Talvena kokeilen ensi kertaa näiden kasvattamista itse siemenestä. Jos olen oikein ymmärtänyt niin ei välttämättä ollenkaan helppo juttu.

 Vaalean vihreää-blogin blogistin kanssa kiersin arboretumissa etsimässä hortensioita. Samalla näimme uutta havualuetta. Tällaisen istutusalueen kun saisi omaankin puutarhaan.

 Ja löytyihän niitä hortensioita. Tässä safiirihortensia Hydrangea serrata.

 Japaninpihdalla Abies veitchii oli näin komeat kävyt. Hankin sen omaan pihaan vaikka aranpuoleinen onkin. Kuudella eurolla raaskii kokeilla.

Muutama muukin taimi tuli ostettua. Tuossa on ainakin mantsuriankärhö, yksi haltijakukka, kolme keijunkukkaa, kolme erilaista atsaleaa, tummanpunaisena kukkiva maksaruoho,  vaaleanpunainen ripsureunainen kylmänkukka,  pinkki meirami ja tumma syyskimikki. Takana on lisäksi  japaninhappomarja 'Orange Rocket'. Niitä oli harmikseni enää yksi jäljellä, olisin ostanut muutaman ja tehnyt niistä pienen aidanteen. Ja onhan sitä jo näissäkin istutettavaa, toivottavasti huomenna on pouta ja saan ainakin osan taimista maahan.

p.s. Saaripalstan Sailalla on uskomaton vainu, tapasimme sattumalta Mustilassa ja hänellä oli minulle mukana kirahvinkukka! Mikä onni sillä omani ei ole tehnyt siementaimia ja olen jo pitkään halunnut kokeilla kirahvinkukkaa toiseen kohtaan puutarhassa. Nyt se on mahdollista, kiitos Sailan.

Vierailu Puutarha Tahvosille

Kotipuutarha-lehti järjesti tänä vuonna puutarhabloggareille vierailun Puutarha Tahvosten puutarhalle. Puutarha myy normaalisti vain tukkumyyntiä yritysasiakkaille joten otin innolla kutsun vastaan ja lähdin katsomaan millaiselta isolla taimitarhalla näyttää.

 Kotipuutarha-lehden Maija Stenman kertoi meille ensin mitä kasveja voi ja kannattaa istuttaa syksyllä, samalla saimme nauttia salaattibuffetin antimista. Minulle oli uutta, että havukasveja voi istuttaa vielä myöhäänkin syksyllä, jopa lokakuun puolella. Kekkilän Mari Kaartokallio kertoi oikean mullan valinnasta ja Sanna Tahvonen kertoili taimitarhasta samalla kun nautin palan elämäni parasta porkkanakakkua. Kuvassa näkyvästä Ruduksen uutuuskivestä kuulimme pihalla Iia Suikin kertomana ennen kierrosta taimitarhalla. Riimukivi on erinomainen hulealueille ja sitä voi koristella erilaisilla katteilla, kivillä tai jopa kasveilla.

 Saimme tutustua Tahvosten uutuustaimiin, kuvassa syyshortensia jolla mielettömän suuret kukat. Tämä jää mukavan napakan kokoiseksi verrattuna tavalliseen syyshortensiaan.

 Uutuuskasveissa oli hauska keräpensas jonka kukat ovat pienet pallot, kuin valkoiset ohdakkeen pallukat mutta näissä ei ollut piikeistä tietoakaan.

 Uutuuksiin tutustumisen jälkeen alkoi kierros taimitarhalle. Tämä ihana jonka nimen jo unohdin, tuli vastaan lähes ensimmäisenä. Mikä näky kun taimia oli paljon yhdessä, lehdet ovat kirjavat ja vaaleanpunaiset yhtä aikaa.

 Taimia oli silminkantamattomiin. Saimme myös ostaa taimia mutta ainakin minulla iski runsaudenpula. Mitä näistä nyt valita kun voisin ottaa kaikki. Onneksi päässä oli pieni ostoslista niin en mennyt peruuttamattomasti hämmennyksiin.

 Tahvosten taimet kiinnitti huomiota hyväkuntoisuudellaan, jokainen taimi oli hyvässä kasvussa eikä joukossa ollut epäkurantteja lainkaan. Kuvan komeamaksaruoho 'Carl' oli yksi niitä joita olin etukäteen ajatellut hankkivani. Puutarhassa on aina tilaa uudelle maksaruoholle.

 Siinä ostokseni: 4kpl verhoangervo 'Lumikki', komeamaksaruoho 'Matrona', komeamaksaruoho 'Carl', 2kpl pallohortensia Pink Annabelle, pallohortensia Lime Rickey, vuorikärhö 'Marjorie' (tuskin säilyy talven yli), loistokärhö 'Comtesse de Bouchaud' ja kruunukärhö 'Propertius'

 Pallohortensia Pink Annabelle taitaa olla uusi blogikukka, se sujahti lähes, ellei jokaisen mukana olleen bloggaajan ostoksiin. Ja onhan se upea, itselläkin ollut ostoslistalla jo pitkään.

Kaupan päälle sai laatikollisen Pekka-omenaa. Omenat tulivat tarpeeseen, meillä vain 'Pirja' teki omenaa ja kaikki on jo syöty. Runsaasta sadosta huolimatta en saanut Pirjan omenoista aikaiseksi yhtään hilloa, Pekat siis päätyvät suurin osa hillokattilaan.

Kiitos Kotipuutarha, Tahvoset, Rudus ja Kekkilä mahtavasta päivästä ja tilaisuudesta tavata livenä muita bloggaajia. Eikä ollut ollenkaan huono saada hykerryttävän ihanat kotiintuomiset.

Riikan Yliopiston kasvitieteellinen puutarha

Riikassa on kaksi kasvitieteellistä puutarhaa, kansallinen ja yliopiston. Valitsimme käyntikohteeksi niistä jälkimmäisen pienemmän koon takia, sillä aikaa ei ollut runsain mitoin ja miesväki ei ollut mitenkään ylettömän onnellinen puutarhakierroksesta.

Ihan ensin suuntasimme palmutaloon jonka yhdellä käytävällä oli pelargoniat upeassa kukassa. Tuttuja lajikkeita mutta paljon sellaisia joista en ole koskaan kuullut.

 Palmutalon kahdessa huoneessa oli kala-altaat. Yhdessä altaassa kasvoin näin kaunista vesikasvia. Sen nimi ja laji jäi valitettavasti arvoitukseksi.

 Käenkaalilla oli oikeasti vaaleanpunaiset kukat, kännykän kamera vääristi niiden sävyä.

 Perhoshuone oli huikea paikka jossa sai kulkea perhosten lennellessä ympärillä. Tämä iso yksilö ei hievahtanutkaan herkkunsa ääreltä vierailumme aikana.

 Ulkona teimme kierroksen pienessä tihkusateessa. Osa istutuksista oli melkoisen ala-arvoisessa kunnossa. Täynnä vuohenputkea ja karhunkiertoa. Osa taas hyvinkin siistejä. Paikka voisi olla toisen käymisen arvoinen kun rodot ja isot magnoliat ovat kukassa, nyt jäi vähän vaisu tunnelma mieleen. Kuvassa on Acanthus hungaricus eli jonkin sortin akantti. Harmi ettei taida viihtyä Suomen oloissa.

Ruusualueella kukki runsain mitoin. Paljon oli kukassa tummanpunaisia tai tumman pinkkejä ruusuja. Enempää ruusukuvia en saanut sateesta johtuen.

 Puutarhaa kiertäessä törmäsimme viinimäkikotiloihin. Onneksi ei tullut tallottua yhtään, näitä oli runsaasti kuin konsanaan lehtokotiloita. Kuvan yksilö oli pienimmästä päästä.

 Tässä sitä siistimpää perenna-aluetta. Kukassa oli pääosin syysleimut ja päivänliljat.

Tähän päivänliljaan ihastuin täysillä. Lajike on 'Russian Rhapsody', pienen googlettelun tuloksena sitä ei taida saada kotimaisista kaupoista. Ja harmikseni olimme jo käyneet Riikan kauppatorilla jossa oli liljojen juurakoita myytävänä.

Kiva paikka, mutta seuraavalla kerralla haluan kiertää kansallisen kasvitieteellisen puutarhan.