Puutarhan satokausi on kiivaimmillaan elokuussa. Satoa korjataan talteen ruokapöytään, kuivattavaksi, pakastettavaksi tai muutoin säilöttäväksi. Tänä(kin) vuonna meillä mennään kuten aikaisemmin, säilötään niitä mitkä tulee syötyä talvella ja mahdollisimman paljon syödään heti tuoreena.
Maustekurkkuja olen tehnyt jo useamman erän. Teen erän aina kun kurkkua on kertynyt 2-3kg. Säilöntäainepussin koko oli pienentynyt, joten nyt voi tehdä myös 1,5-2kg määrällä ja säilöntäainepussista menee tällöin puolet. Kuten olen aiemminkin maininnut, tähän käy oivallisesti myös kasvihuonekurkut.
Meillä kuluu maustekurkkuja valtaisat määrät. Viime vuonna tein yli 30 tölkkiä ja kaikki menivät, eivät edes riittäneet. Niinpä tein keväällä myös kaupan kasvihuonekurkuista kun kurkku maksoi vain 1€/kg. Laskin, että tuolla kilohinnalla tulee edullisemmaksi kuin kaupan valmiit maustekurkut.
Hakkuuaukeilla on nyt niin paljon vadelmaa, että yhtenä päivä keräsin vadelmaa mehumaijallisen täyteen. Lapsenlapsia varmasti ilahduttaa pelkästä vadelmasta tehty mehu. Villissä vatussa on vielä ihan omanlainen arominsa, vahva ja aito. Jos vain aikaa olisi, keittäisin toisenkin maijallisen, mutta taidan tyytyä keittämään loput viime vuoden marjoista mehuiksi, niistä tulee yksi maijallinen ja tänään maanantaina sähkö on halpaa.
Oma puutarha on antanut vähän punaisia vadelmia ja vähän enemmän keltaisia. Keltaiset pakastan kahdella eri tavalla. Yhdet on mehuun menevät marjat ja toiset priimaa, ne käytetään esimerkiksi leivonnassa ja ovat takuulla madottomia. Yleensä olemme vadelman suhteen omavaraisia, mutta tänä vuonna ostin vadelmaa koska pakastin mansikoita vain puolet normaalista.
Valkosipulien sato on erinomainen. Reilut kolme litraa sipuleita. Osa saa jäädä käyttöön ja osa menee myöhemmin syksyllä maahan. Satoa tuli reilummin kuin yleensä sillä uusin valkosipulikantaa muutamalla uudella Latvian matkalta ostetulla sipulilla. Ne ovatkin tämän syksyn suurimmat sipulit ja päätyvät pääosin takaisin maahan. Valkosipulia syömme niin paljon, että tänä vuonna sato loppui kesken. Nyt ei ole ensi talvena sitä pelkoa.
Tavalliset keltasipulit ovat kuivumassa. Tässä näyssä on minusta jotain ikiaikaista. Jos narua ei tunnistaisi muovinaruksi, ei kuvasta voisi päätellä sen ikää. Sipulia on kuivatettu iät ja ajat. Sipulisato oli tänä vuonna erinomainen, vain hyviä sipuleita ja mukavan kookkaita. Näillä pärjätään maaliskuulle saakka. Sipulia ei hinnan takia kannata kasvattaa, mutta maun takia kannattaa, parempia nämä ovat kuin kaupan tehotuotetut.
Tomaattia syödään valtavat määrät tuoreeltaan. Kuvassa on sunnuntain sato. Kunhan pääsato kypsyy, on aika keitellä osa tomaateista paksuksi tomaattikastikkeeksi pakastimeen. Sitten onkin jo lämmityskausi ja kastikkeen saa haudutettua puuhellalla, siihen menee pari kolme tuntia.
Mustaherukat keiton jo hilloksi, mahsikkahilloa teen tarpeen mukaan pakastetuista mansikoista. Herneitä keräsin viikonloppuna muutaman litran ja pakastin ne. Tänä vuonna herneissä on ennätyksellisen paljon matoja parin erittäin puhtaan vuoden jälkeen. Jotain sentään sain pakastimeen.
Sadonkorjuu jatkuu, sitä päästään kohta tekemään myös koristekasvien kanssa kunhan siemenet kypsyvät.
Alla linkit muihin postauksiin:
