Mikä on kun ei kelpaa

Olen istuttanut jättikiven alueen kivipolun reunaan tummia keijunkukkia, lajiketta 'Purple Palace'. Osa taimista menestyy hyvin, mutta sitten parissa välissä taimet eivät menesty sitten millään.

Kuvan yläosassa on surullinen näky joka kevät. Kun ei viihdy niin ei viihdy. Mutta sitten se kumma asia. Miksi ihmeessä ylempi paikka ei kelpaa kun kuitenkin voi tehdä siementaimia vain joitain senttejä alemmaksi kuten kuvasta näkyy. Ja näitä siementaimia on paljon, olen siirtänyt niitä aiemminkin ja nyt taidan siirtää nämä kivipolun toiselle puolelle. Josko menestyisivät siellä paremmin. Ja kuten kuolleen pehkon oikealla puolella näky, siellä keijunkukka viihtyy oikein hyvin, ihan vieressä.

Siirrytään parempiin asioihin ja siihen, miten oma paikka kelpaa. Hankin viime syksynä viimeisistä taimialeista muutaman mesimarjan taimen, kahta eri lajia jotta saan myös marjoja. Ensimmäiset puskat kukkivat vaikka luulin näiden kuolleen kun nousivat kovin myöhään. Istutin kaikki taimet pensasmustikoiden alle, siinä niitä tulee tarvittaessa kasteltua samalla mustikoiden kanssa. Hienoa jos saadaan muutama marja maisteltavaksi.

Koristeomenapuu 'Makamik' on istutettu toissavuonna. Se kukki heti ja kukkii tänäkin vuonna. Pienessä puussa on paljon kukkia sen kokoon nähden. Kukissa on kaunis värisävy.

Eikä 'Hopa' jää toiseksi. Paljon on vielä nuppuja joiden aukeamista odotan.

Ruusuomena on vähän kranttu ja kärsii talvista ja kesällä kuivuudesta. Kuivia oksia on paljon, mutta en ole ehtinyt leikata niitä vielä. Kaikesta huolimatta puu jaksaa kukkia joka vuosi. Kukat ovat nuppuisina kauniin ruusunpunaiset ja avautuneina valkoiset.

Puutarha on tarjonnut tänä vuonna paljon yllätyksiä. Viimeisin löytyi tänään talon edustan paraatipenkkiä kantatessa. Ihmettelin näitä taimia hetken mitä ihmettä ovat. Sitten tajusin koska löytyivät jouluruusun alta. Nehän ovat selväsit piskuisia jouluruusun siementaimia. Otin jokaisen taimen talteen ja purkitin ne, sain peräti 11 taimea. Tosin olen tytyväinen jos edes yksi niistä kasvaa kukkivaksi jouluruusuksi. Maahan en voinut taimia jättää sillä olivat juuri kanttausurassa. 

Löysin myös arboretumista pari uutta siementaimea, toinen kuuluu tummalle kurjenpolvelle 'Dark Reiter' ja toisesta en ole vielä ihan varma, mutta epäilen sen olevan kauniin Virosta tuodun kirjavan happomarjan jälkeläinen. Kurjenpolven siementaimen ruukutin, mutta toisen jätin maahan kasvamaan kunnes pystyn varmistumaan siitä mikä tai kuka se on.
 

Ilta puutarhassa

 Tänään oli siivouspäivä. Muutama ikkuna on puhtaampi, verhoja pesty ja hämähäkin seittejä poistettu katonrajasta. Hyvä oli siivota sillä meillä satoi lähes koko päivän. Illasta sää selkeni ja aurinko tuli esiin, siinä kohtaa siirryin puutarhaan metsästämään kotiloita ja ihastelemaan kukintaa.

Puutarhan alkuperäinen koristeomenapuu kukkii komeasti. Vaikea kuvattava kokonsa puolesta, kukat ovat taivaissa. 

Viimeisiä tulppaaneja viedään.  Keltaisen'Aurea' happomarjan vieressä kasvaa iso vihreä puska. Se on kirahvinkukka joka on jättimäinen. Olen niin onnellinen, että se vihdoinkin viihtyy puutarhassani. Ja jopa lisääntyy, uusia taimia olen istuttanut uuden kasvihuoneen viereen jossa talvehtivat hyvin.

Lumipalloheisi on täynnä kukkapalloja. Minusta pensas on kaunis nytkin kun pallot ovat limenvihreitä.

Ostin syksyllä Mustilan taimipäivästä virolaiselta myyjältä pienen japaninvaahteran taimen. On kuulemma hänen oman puutarhansa siementaimi ja kestävä. Pieni taimi on hyvä, se sopeutuu uuteen ympäristöönsä suurta taimea paremmin. Suojasin taimen talveksi kerroksella olkea ja se taisi olla hyvä ratkaisu. Kun katsotte tarkkaan, voi nähdä ylimpänä uuden verson. Siis selvisi talvesta ja vielä kasvaakin, oi tätä onnea.

Saaripalstan Saila teki suuren postauksen erilaisista varjohiipoista. Minulta löytyy kaksi, tämä keltaisena kukkiva kalvevarjohiippa joka on sekin viime syksyn hankintoja. Istutin taimen uuteen hortensiapuutarhaan, haaveilen sinne varjohiippojen keskittymästä.

Tarhavarjohiippa on jo parisen vuotta vanha. Se kasvaa kantopuutarhan liepeillä, hyvinkin kuivassa paikassa. Onneksi viihtyy vaikka ei saa talvella suojaa runsaasta lumesta, kantopuutarha on aina puutarhan vähälumisimpia paikkoja.

Yksi uusista iiriksistä kukkii. Taisin ostaa tämänkin Mustilan taimipäivästä, sieltä ylhäältä jossa myydään lahjoitustaimia Mustilan hyväksi. Kyseessä on iris 'Webelos' joka on 'Lemon Puff' ja 'Gingerbread Man' iiristen risteytymä. Ostin tämän täysin tietämättä mikä iiris on kyseessä. Olen erittäin tyytyväinen siihen mitä sain, tykkään tästä paljon. Yritän ottaa kukasta vielä paremman kuvan kunhan kukka on kuiva sadepisaroista.

Yläpuutarhasta löytyi jättipotti, pionin nuppu. Eikä minkä tahansa pionin vaan itse siemenestä kasvatetun pionin nuppu. Ostin siemenet keväällä 2019 Pioniseuran myyntipisteeltä Lahden Pihamessuilta. Siemenet olivat tulleet Amerikasta siemenvaihdossa. Sain lopulta siemenistä 2020 kymmenen taimea jotka ovat toistaiseksi yläpuutarhassa. Kahteen eri pioniin on tulossa tänä vuonna kukka. Siemenet ovat vapaan pölytyksen tulosta joten kukka voi olla mitä vain. En malta odottaa, että näen näiden pionien ensikukinnan.

Huomenna pitäisi aloitella ensimmäistä kanttauskierrosta. Ihan pahassa kunnossa penkkien reunukset eivät ole, kiitos viime vuonna myöhään tehdyn kanttauksen.

Kotona on kiva olla (kukkapuut ja -pensaat)

Terveiset Brysselistä. Vietin siellä pari yötä elämäni korkeimmassa rakennuksessa. Päivät menivät tutustumassa Eu-parlamenttiin ja EU:n päätöksentekoon sekä sen vaikutuksista Suomen lainsäädäntöön.

Turistiselfie parlamentin istuntosalissa. Pääsimme kiertämään taloa suomalaisen europarlamentaarikon tapaamisen jälkeen.

Siten varsinaiseen asiaan ja tapaamisiin oman puutarhan kukkapuiden ja -pensaiden kanssa. Kirsikkapuista kukkaan ehti ensimmäisenä viime kesän ostos, makeakirsikka 'Leningradin Musta'. Kaikkiin kirsikkapuihin on tulossa kohtalainen määrä kukkia, myös 'Fanal' lajikkeeseen joka on sekin viime kesän ostos.

Reissun aikana omenapuu 'Pirja' oli aukaissut tuhannet nuppunsa. Näin runsaasti puu kukkii ensimmäistä kertaa. Toivottavasti enteilee hyvää omenasatoa.

Hypätään omenasta päärynään. Viime vuonna 'Mlievskaja Rannaja' puu kukki valkoisena pilvenä, mutta päärynöitä ei tullut yhtään. Nyt kukkia on maltillisesti, sadosta ei vielä tiedä. Päärynäpuu 'Suvenirs' ei kuki vieläkään, taitaa läheinen koivu imeä päärynän voiman ja veden.

Muissa omenapuissa kuin Pirjassa on kukkia kohtuudella, enempää ei voi odottaakaan nuorilta puilta joita on leikattu ahkerasti. Kesäomena 'Krasnoje Ranneje' eli Siloposken aikainen on ollut hyvän makuinen, näitä ottaisin mielelläni paljon.

Prunus cistena eli mustaluumu kasvaa todella hitaasti. No kasvu ei ole pääasia vaan hengissä pysyminen ja muutaman kukan tekeminen.

Ja onhan niitä kukkia, kuvaamaan pitää mennä läheltä. Puu tai ehkä enemmän pensas kaipaisi muotoilua, mutta en oikein uskalla tehdä sitä etten menetä koko kasvia.

Japaninruusukvitteni kukkii sekin tänä vuonna erittäin komeasti. Pensas on tikattuna kukkaa. Jos kesä ja syksy on lämmin, on odotettavissa tänäkin syksynä ruusukvittenihillon keittoa. Yllä olevan pensaan olen ostanut taimena Mustilan arboretumista. Samalla kertaa ostin myös siemeniä ja nyt niistä kasvanut pensas kukkii ensimmäistä kertaa kunnolla. Samalla tein hauskan huomion.

Siemenestä kasvatetussa pensaassa on kukat ovat paljon tummemman oranssit kuin taimena ostetussa. Ja sehän sopii sillä olen miettinyt tällaisen ostoa. Ei tarvitse hankkia kun löytyi omasta puutarhasta.

Nyt puutarhaan, saan nauttia loppuviikon vuosilomaa. Sateeseen tuli tauko ja se hetki pitää hyödyntää.

Kriittiset hetket

 Joudun olemaan pari päivää pois puutarhasta juuri kun kirsikkapuut ja omenapuut ovat tulossa kukkaan. Toivottavasti kukinta alkaa vasta kun palaan kotiin. Puutarhassa tapahtuu tällä hetkellä paljon lyhyessä ajassa, huonoin mahdollinen hetki olla pois sieltä. Kriittiset hetket menossa ja niitä en haluaisi missata.

Yksi lempinäkymistä josta on otettava kuva joka vuosi. Happomarja 'Aurea' tummalehtisen koristeomenapuun alla. Omenapuu ei ole vielä koskaan kukkinut. En tiedä kukkiiko, olen kasvattanut puun siementaimesta enkä osaa sanoa miten sellainen käyttäytyy.

Tulppaani 'Virichic' teki tänä vuonna peräti neljä kukkaa. Sinnikkäästi pysyttelee elossa vaikka on jo varmaan kymmenen vuotta vanha istutus.

Siirsin viime kesänä libanoninlaukat pyykkikalliolta arboretumiin. Tykkäsivät siirrosta ja uudesta kasvupaikasta joka kylpee auringossa. Pieni valkonen kukka ei paljoa erotu, mutta kun se on värikkäiden tulppaanien seassa, valkoinen erottuukin paljon selvemmin.

Tämä tulppaanien ja narsissien sekoitus ei ole ihan sitä sävyä mitä oli pussin kuvassa. Kelpaa kuitenkin minulle ja tulppaanit toistavat kivasti niiden yläpuolella näkyvän keisarinpikarililjan oranssia sävyä. Ja ihan kivasti sopivat 'Musta Rudolf' koristeomenapuun lähes mustiin lehtiin.

Metsätulppaani ei lisäännyt mutta ei myöskään häviä. Muutama kukka siihen on taas tulossa.

Kasvihuoneen edustan loistoa. Tänä kesänä on tavoitteena saada alue valmiiksi. En vain osaa päättää kuinka paljon tulee istutuksia ja kuinka paljon kivituhkaa. Tulppaanien aika oli nopeasti ohi, tänään aloitin leikkaamaan ensimmäisiä kuihtuneita kukkia pois. Teain alueelle ensimmäisen kitkennän, arboretumin sain valmiiksi eilen. Enää on vain luumulehto kitkemättä ja kaikki penkin kanttaamatta. Aikataulussa ollaan.

Keltakielokki on ollut hyvin talvenkestävä. Se on kasvi joka on muistettava, muuten se jää huomioimatta.

Arboretumin oranssit Darwinit eivät jää huomaamatta. Niiden väri on sallittu sillä tulppaanirivi päättyy japaninruusukvitteniin joka kukkii yhtäaikaa tulppaanien kanssa samansävyisin oranssein kukin. Minusta tämä on samaa tulppaani kuin ylempänä oleva oranssi tulppaani.

Mukavaa alkuviikkoa, minä vietän sen tutustumassa Brysseliin.

Darwinit ystävineen

 Tulppaanikausi on täällä. Se alkoi aikaisin ja taitaa myös loppua aikaisin lämpimien säiden takia. Viime vuonna istutin samoja Darwin-tulppaaneja uusille alueille kuin mitä vanhoillakin on. Kävi tuuri ja kaikki olivat juuri sitä lajiketta mitä pitikin.

Arboretumin pinkkiä loistoa.

Kasvihuoneen kivipenkkien pinkkiä loistoa. Tässä tulppaani ovat lisääntyneet rajusti, ei tuohon ole noin monta istutettu. Jos ylioppilasjuhlat olisivat juuri nyt, leikkaisin tuosta kukat sisälle taloon.

Äskeiset tulppaanit yhdessä uusimpien kanssa. Kaikki samaa väriä ja voin huokaista helpotuksesta.

Arboretumin vanhoja tulppaaneja. Kuvan oikeassa yläkulmassa näkyy valkoista. Siinä kukkii libanoninlaukka jonka siirsin viime vuonna. Viihtyy paremmin tässä uudessa paikassaan.

Punaista kauneutta kirjavalehtisen akileijan kaverina.

Yläpihan vanhoja tulppaaneja.

Uuden kasvihuoneen edustan Darwineita jotka istutin viime syksynä. Kun alue on suuri, ei kahden kilon tulppaanipussi tunnu oikein missään.

Tämän kauneuden kun muistaisi istuttaessaan sipuleita kohmeisin sormin puolipimeässä syysillassa.

Koiranhampaasta kukkaruukkuun

 Ei tuolla puutarhassa tahdo pysyä kasvun perässä. Etenkään jos joutuu olemaan sieltä pari päivää pois. Yhtäkkiä luumupuu on kukassa, rusokirsikan kukinta on ohi ja koristeomenoista löytyy suuret nuput. Voi tätä kevätaikaa, niin hektistä mutta ihan parasta.

Viime syksynä hankittuja keltakoirahampaita kukassa. Kolme muuta yksilöä kasvavat toisessa kohtaa. Vanhasta kasvustosta nousi yksi joka kukki hyvin kituliaasti.

Viime syksynä istutettuja narsisseja. Nämä olivat sekoituspussissa tulppaanien kanssa, tulppaanit voisivat kukkia samaan aikaan sillä näiden värien pitäisi sointua yhteen. Joku vanhempi hyasintti yrittää ponnistaa lehtien lomasta.

Paljoa en narsisseja istuttanut viime vuonna, edellisen kuvan narsissit ja nämä. Syy on se, etteivät oikein viihdy meillä.

Anteeksi, kuva onkin väärinpäin. No saa siitä selvän. Ihmettelin mitä nousee kasvimaan viereisestä uudesta alueesta näin runsaasti. Sitten keksin. Keitin viime syksynä ruusukvittenin hedelmistä hilloa ja otin niistä siemenet talteen. Laitoin siemenet multaan yhteen kohtaan kukkapenkkiä ja tässä on tulos, paljon ruusukvittenin taimia. Taidan yrittää laittaa muutaman purkkiin ja koittaa kasvattaa kunnon taimiksi.

Toinenkin unohdus tuli. En muistanut, että hankin vuosi sitten Türin kukkamarkkinoilta kerrotun lumikin. Olipa iloinen yllätys nähdä siinä peräti kolme kukkaa. Kuvaa ottaessa yksi kukka oli jo varissut maahan.

Eikä siinä vielä kaikki, kolmaskin yllätys nousee. Tarhakellokärhö 'Aljonushka' nousee näin rivakasti maasta. Samoin nousee toinenkin Aljonushka. Tällä kertaa yritys onnistui.

Juhlia varten laitoin pienen ruukkuistutuksen uudelle laatoitukselle. Köynnöstuessa on tarhaviinikärhö 'Rubra' joka löytyi muutama viikko sitten Lidlistä. Sinisessä kattilassa on talvehtinut valkoinen käenkaali. Suurimmassa ruukussa on Austin-ruusu Pilgrim, sinkkiämpärissä pinkki käenkaali ja matalassa metallivadissa luonnonvarainen käenkaali. Pari viikkoa on aikaa tuuheutua juhliin. Jos oikein jää aikaa, niin saatan hakea tuohon vielä pari ruukkua ja vähän kesäkukkia mutta tykkään hyödyntää näitä jo olemassa olevia ja ei niin perinteisiä kesäkukkia.

Mies teki laatoituksen pari viikkoa sitten. Käytimme perusbetonilaattaa, meidän mielestä se käy vanhaankin taloon, on edullinen ja nopea tehdä. Reunukset tulivat samasta tavarasta kuin mitä on uuden kasvihuoneen lattia, kiviä on vieläkin jäljellä. Ulko-ovi kaipaisi maalia mutta tehdään se sitten joskus.

Huomenna on vapaapäivä, tosi kylmä säätä luvattu mutta eiköhän puutarhassa tarkene, puutarhatoppis on vielä pesemättä.

Maisemointia

 Tänään piti laittaa pensastomaatit kasvihuoneeseen, mutta en ehtinyt. Se on urakka jota ei tehdä tunnissa eikä kahdessa joten jätin työn suosiolla huomiseksi. Tämän päivän suurin työ oli tehdä valmiiksi hortensiapuutarhan yhdistäminen vanhaan istutusalueeseen. Muuten alueen epäsiisteydellä ei olisi ollut mitään väliä, mutta juhlia varten haluan paikan siistiksi vaikka kasvit tulevat vasta ensi vuonna.

Alueelle oli jo aiemmin tyhjennetty kompostit ja tuotu kivetyksen alta poistettua multamaata. Tänään levitin sanomalehdet päälle ja peitin ne vielä vanhoilla pussilakanoilla. Pitkät puunrungot ovat rajaamassa polkua multa-alueesta.

Ja sitten vielä alueen maisemointi. Multaa on vain parin sentin kerros, sen verran, että kankaat peittyvät. Kasvit tuohon tulevat vasta ensi vuonna kunhan kaikki alla olevat rikat ja nurmikko ovat kuolleet.

Huomenna, äitienpäivänä syödään ulkona rusokirsikan alla. Voimme samalla viettää hanamia. Oli nappivalinta istuttaa puu talon eteen, puutarhakaluston ylle.

Perjantaina istutin töiden jälkeen runkotomaatit vanhaan kasvihuoneeseen. Kaikkiaan tuli 14 kappaletta taimia. Homma kävi nopeasti sillä oli muokannut mullan jo aiemmin eikä tässä huoneessa puljata ruukkujen kanssa. En muista olenko koskaan istuttanut näin matalia tomaatteja kasvihuoneeseen, kerrankin olivat venymättä liikaa sisätiloissa. Tuosta on hyvä lähteä venymään kohti kasvihuoneen kattoa. Harso suojaa auringolta sillä en ulkoiluta taimia ennen kasvihuoneeseen laittoa.

Aurinko paistoi lähes koko päivän pilvettömältä taivaalta. kasvihuoneen vierustan viime syksynä istutetut Darwin-tulppaanit tulivat nopeasti kukkaan ja tuntuu, että kukinta on ohi hetkessä. 

Kasvihuoneen seudun vanhin alue kukkii upeasti. Valkoiset helmililjat, keltaiset etelänkevätesikot ja pinkit esikot ovat kaunis yhdistelmä.

Tästä olen erityisen iloinen, valkovuokot ovat löytäneet ihan itsestään kannonkolosta uuden kasvupaikan.

Ärtsympääkin väriä löytyy vuokoista. Punainen tarhakylmänkukka teki muutaman kukan. Liila kukki vain parilla kukalla enkä ehtinyt ottaa siitä edes kuvaa. Vanha valkoinen ei kuki vielä, uudempi teki kaksi pientä kukkaa.

Nyt siirryn netin pariin, tarvitsen kurkuille pari uutta ruukkua, pitää tehdä vähän hintavertailua ennen ostopäätöstä.