Talven käsitöitä

 Talvisin on hyvää aikaa tehdä erinäisiä käsitöitä. Yleensä saan neulotuksia paljon villasukkia, mutta tänä talvena niitä on valmistunut vain parit. On ollut muita töitä kuten niitä normaaleja parsimisia ja paikkaamisia, mutta myös uuden tekoa. Makuuhuone sai verhot ensimmäistä kertaa sen 19 vuoden aikana mitä täällä on asuttu. Ostin Ikean valmiit pellavaverhot ja lyhensin ne sopiviksi. Puoli vuotta metsästin verhoja käytettyinä, mutta sitten kyllästyin. Oli mahdottomuus löytää neljää kolmimetristä verhoa tai sitten ne ehtivät mennä nenän edestä. 

Tein makuuhuoneeseen myös villakankaisen oviverhon. Sen reunan kirjailuissa meni oma aikansa kuten myös itse verhon ompelussa. Kampauspisteen tuoli sai uuden verhoilun, sekin piti kirjailla itse villakankaalle.

Verhot paikoillaan. Ne ovat ainut asia yöpöytien lisäksi mitkä on ostettu huoneeseen uutena. Kaikki muu on kierrätettyä. Tai onhan oviverhon kangas uusi mutta sitä ei lasketa, se on teollisuuden ylijäämäpala. Verhoihin on vielä tarkoitus tehdä varuiksi tampit pitämään ne sivussa jos tulee tilanne, että ikkunoiden alla olevat sähköpatterit on laitettava päälle. Sellaista tilannetta ei ole tullut vuosikausiin, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Tampit saan tehtyä verhojen lyhentämisestä ylimääräisiksi jääneistä paloista. Sitten kunhan saan päätetyksi millaiset teen. Nurkassa kököttävä sermi on tämän viikon hankintoja, löysin sen kirpputorilta. Se peittää näppärästi miehen vaatepinon jota hän säilyttää tuolin päällä. Sermin kangas on aika likainen, se pitäisi irroittaa ja pestä. Jos ei lähde puhtaaksi, teen uudet kankaat. 

Miehen vaatekaappi valmistui sekin talven aikana. Kaappi on tämän talon alkuperäistä kalustusta. Se oli joskus maalattu siniseksi ja sen jälkeen valkoiseksi. Minä palautuin sen alkuperäisen kuosiinsa, petsatuksi ja lakatuksi. Sopii paljon paremmin muiden tummien huonekalujen sekaan. Oiva ihmettelee miksi ovi isännänhuoneeseen on kiinni. No siksi kun siellä on aika kaaos enkä halunnut kaaosta kuvaan.

Kampauspisteen tuolin olen perinyt mummolastani. Onneksi sitä ei kukaan muu huolinut. Siinä oli kulunut vihreä samettikangas päällisenä. Ostin palan villakangasta (sekin teollisuuden ylijäämää) ja tein uuden päällisen.

Kuvio ei ole omaa tuotantoa, se on kirjasta Jugend-kukka kirjonnassa. Vasta kuvion tehtyäni nousi mieleen jotain muutakin kuin kukat. No onpahan nyt sievä istua tuossa.

Oviverhon kukka-aihe on omaa tuotantoa. Se on kirjottu villalangalla villakankaalle.

Täsä näkyy paremmin koko verhon reuna. Makuuhuoneen verhotangot sain ostaa sattumalta hyvinkin edullisesti. Tuli avattua suu oikeassa paikassa, tangot olivat menossa metallinkeräykseen. Taulu löytyi viime syksynä kirpparilta, jokin siinä vetosi minuun ja sai ostamaan. Maalauksen alaosassa on teksti Lohja. Ehkä siinä on kuvattu maisemaa Lohjalta.

Myös oviverho tarvitsee tampin jolla verhon saa vedettyä syrjään kesäajaksi. Se on tulossa tässä. Teen kirjailuun käyttämistäni langoista nyöriä. Tuskaisen hidasta puuhaa sillä langat ovat tällaisen nyörin tekoon aivan liian ohuet. Yritän sinnitellä tämän loppuun, vaikka tiukkaa tekee. Onhan tässä aikaa ainakin tämä helmikuu ennen kuin tositoimet puutarhassa alkavat ja käsityöt sisällä saavat jäädä.

Makuuhuoneen remontti on valmis

Vihdoinkin pääsimme muuttamaan takaisin makuuhuoneeseen. Vajaa kaksi kuukautta teimme remonttia. Tahti olisi voinut olla nopeampikin, mutta mitäpä sitä kiirehtimään kun ei ollut pakko. Vaikka täytyy sanoa, että pensseli oli tällä kertaa kädessä monesti terapiapensseli. Kun maalasi neliöittäin katto- ja seinäpinta-alaa, unohtuivat murheet ja murehtimiset. Sinisen salin seinät ovat imeneet itseensä niin paljon kipua ja kyyneleitä kuin myös iloa toipumisesta ja parantumisesta.

Vanhempien valtakunta on nyt sininen sali, onhan se oikeasti toinen talon saleista.

Ikkunoista puuttuvat vielä verhot, niillä ei ole kiire kun on pärjätty jo 19 vuotta ilman. Verhot siis tulevat kunhan löydän ne käytettyinä. Uudet rullaverhot ostimme ruotsalaisesta huonekaluliikkeestä. Sieltä löytyi tummansiniset pimennysverhot, juuri täydellisen väriset. Valkoiset olisivat erottuneet liikaa sinisistä seinistä.

Kattokruunu on uusi, tai uusi vanha. Meille uusi, mutta käytettynä kesällä kirpparilta ostettu. Puuttuvat kristallit löytyivät taas mahtavalla palvelulla vanhan tavaran kaupasta. Kattorosetin maalasin katon väriseksi ja koristelin kuparinvärisellä maalilla. Olen oikein tyytyväinen lopputulokseen. Rosetti on sekin hankittu käytettynä, se ei ole kipsiä vaan uretaania. Pieni myönnytys nykyajalle.

Vanhoja kalusteita palasi omille paikoilleen. Kampauspöytäni tuolin kangas vaihtuu talven aikana siniseen. Kangas on jo hankittu, mutta teen työn sitten kun olen saanut entisöintikurssilla miehen vaatekaapin ovet valmiiksi. Vaatekaappini päälle kaivoin omista kätköistä pärekoreja, enää sinne ei laiteta epämääräisiä pahvilaatikoita.

Lattia on suopakuurattu kolmeen kertaan. Ehkä olisi voinut enemmänkin mutta en enää jaksanut. Sänkyä meillä pedataan harvoin, päiväpeitot säilyvät yhdessä pärekorissa silloin kun niitä ei tarvita. Miehen vaatekaappi tulee tuolle tyhjälle seinänpätkälle, siihen missä se on aina ollut. Seinän sävyt ovat itse sekoitettuja, ensin olin kauhuissani näin sinisestä huoneesta, vaan kun väreihin tottui, olen enemmän kuin tyytyväinen.

Täydellinen huone ainakin omasta mielestäni. Maton saatan vaihtaa. Kunhan ehdin, testaan tähän salin punaista DDR:n villamattoa. Jos se käy tuota vaaleaa villamattoa paremmin, saa vaalea siirtyä saliin. Tuolit ovat löytö kirpparilta monta vuotta sitten. Ne ovat 1970-luvulta vaikka niiden muotokieli on hyvin paljon uusrenessanssia. Huone on kalustukseltaan iloinen sekoitus mutta kaikki ovat tummaksi petsattua puuta. Laitan myöhemmin ennen ja jälkeen kuvia, pitää ensin saada hallintaan kuvakaaos joka odottaa siirtoa puhelimelta tietokoneelle.

#suuntanaomavaraisuus, kesäkuu 2024, omavaraisuus remonteissa

 Jo pidempään blogiani seuranneet tietävät, että meillä tehdään kaikki kunnostukset ja remontit pienellä budjetilla. Talon ja ulkorakennusten korjaamiseen emme ole ottaneet lainaa, vaan ne on aina toteutettu olemassa olevien varojen ja säästöjen turvin. Suunnittelulla, kilpailuttamalla ja muutamalla onnenkantamoisella olemme päässeet kunnostuksissa hyvin vähäisillä kustannuksilla. Kolme muutakin syytä on.

1. Älä korjaa sellaista mikä ei korjausta kaipaa. Opettele tekemään itse.

2. Hyödynnä jo olemassa olevaa.

3. Käytä käytettyä (etenkin vanhoissa rakennuksissa).

Liiteri ostohetkellä aika tasan 19 vuotta sitten. Kaipasi melko nopeaa kunnostusta, tai rakennusta ei kohta enää olisi.

Kunnostuksen jälkeen. Vanha katto purettiin pois, muutama seinälauta uusittiin. Maalasimme liiterin ja lisäsimme päätyyn vanhan ikkunan. Liiteriä suoristettiin ja perustuskiviä uusittiinNäillä toimenpiteillä liiteri on edelleen käytössä. Ei kannattanut purkaa ja rakentaa kokonaan uutta.

Eteinen ennen sen kunnostusta.Halusimme ehdottomasti säilyttää vanhan katon ja seinän paneloinnin kuten myös lankkulattian. 

Niinpä mies putsasi katon, minä rapsutin paneeleista vanhat maalit sentti kerrallaan. Lattia nostettiin ylös eristeiden uusimista varten ja vanhat lankut kunnostettiin. Ovi haettiin Pertunmaalta, se kuuluisan epäonninen keikka missä myytiin vanhoja peilovia karmeineen. Perillä selvisi, että yksi ovi ja karmi täsmää toisiinsa. Se on nyt kuvassa.

Seinät on pahvitettu, mutta ei pinkopahvilla vaan halvalla rakennuspahvilla. Pahvin maalasin kaikista jämämaaleista yhteen sekoitetulla maalilla, tuli juuri hyvän sävyinen siniharmaa.

Olen opetellut kunnostamaan ikkunoita ja niitä on tullut kunnostettua kymmeniä pokia. Suurin urakka oli navetan ikkunoissa. Pohjoisen ikkunat olivat vielä kunnostettavissa, mutta etelän puoleiselle seinustalle mies opetteli tekemään uudet pokat itse. Puutavara löytyi omista varastoista, olimme saaneet ostaa vähän aikaisemmin erään huvilan työmaan ylijäämäpuutavaran. Sitä puutavaraa muuten riittää edelleen vaikka osa on käytetty myös pojan remonteissa. Säästimme pokien itse tekemisellä noin tuhat euroa.

Samainen ikkuna kunnostettuna ja samainen kunnostaja ikkunassa heijastumana. 

Meillä on onneksi ollut aikaa. Olemme asuneet tässä 19 vuotta eikä kaikki ole vieläkään valmista. Se on ollut myös hyvä asia, on ollut aikaa miettiä rauhassa, elää talossa ja tutustua sen ominaisuuksiin. Kiireellä tehdyillä remonteilla ei saa mitään hyvää aikaiseksi.

Kuvassa on isännänhuone joka kunnostettiin viime vuonna. Kuva on otettu remontin aloituspäivänä, kun sisään oli kannettu muuttolaatikot.

Isännänhuone tällä hetkellä. Tässäkin huoneessa tehtiin säästävä remontti, kuvassa näkyy takan edessä katossa erilainen paneeli. Siinä on vanhan vesivahingon jälki ja sen vahingon paikkaus menneiltä ajoilta. Meidän mielestä koko kattoa ei tarvitse vaihtaa sen takia, kun katto maalattiin, ei kohta kiinnitä mitään huomiota. Lattia avattiin, lankut kunnostettiin. Eristettä lisättiin, mutta pääosin vanha toimiva eriste jätettiin paikoilleen. Lisää remontista voi lukea isännänhuone- tunnisteen alta.

Tämän kesän urakka on suuren makuuhuoneen kunnostus, se onkin talon viimeinen kunnostamaton huone. Huoneen remontti tehdään edellisten tapaan, säästäen ja pienellä budjetilla. 

20 vuotta kunnostusta niin kierroksen voi aloittaa alusta. Osa lankkulattioista kaipaa uutta maalia, salin voisi tapetoida uudestaan, ulkomaalaukset huoltaa ja niin edelleen. Vanhassa talossa ja pihapiirissä asuminen tietää ikuista työtä. Se on toisaalta meidän oma valinta, tämä elämäntyyli sopii meille.

Postauksia luotsaavat tuttuun tyyliin Tsajut ja Korkeala. Alle päivitän linkit muiden postauksiin sunnuntain aikana. edit. Linkit lisätty.

Kasvuvyöhyke 1

Tillin tilan Anna https://www.tillintilananna.fi/projektia-toisen-peraan-eika-mitaan-valmista

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/kesakuu2024/

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2024/06/suuntana-omavaraisuus-kesakuu-2024.html

Urban farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2024/06/suuntanaomavaraisuus-6-2024.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2024/06/muistelua-mokilla.html/

Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2024/06/kesakuu-2024-suuntanaomavaraisuus.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2024/06/etanaeste-siruetanoille-omavaraisuus.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2024-osa-6/

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/rakennusprojekteja

Kasvuvyöhyke 6

Farm Escape https://farmescape.fi/helppo-ja-halpa-kasvihuone/

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2024/06/02/kesakuu-24-rakentaminen/

Remontin loppusuora

 Remontin loppuvaihe on hidasta kuin mikä. Vaikka ollaan loppusuoralla, niin silti riittää pientä pipertämistä joka vie aikaa. Eilen maalasin kolme pientä peitelistaa ja tänään samat listat uudestaan, huomenna ne saadaan paikoilleen. Yhteensä vartin työ, mutta maalin kuivumisen takia jakaantuu kolmelle päivälle.

Isojakin asioita on saatu valmiiksi, tai ainakin melkein valmiiksi. Lattia on maalattu kahta väriä yhdistävää koristeraitaa lukuun ottamatta.

Huone on vielä ilman sähköjä joten kuvien valaistus on kova työmaavalo joka on tuvan puolella. Sähköjä varten pitäisi tilata pistorasiat ja kytkimet. Ikkunoiden alle tulee varaus sähköpattereille, toistaiseksi niitä ei laiteta, 18 vuotta on pärjätty takan lämmöllä. Ikkunat tuleva tarvitsemaan verhot, ideoita otetaan vastaan verhojen väristä, vihreitä en halua. Ikkunoiden takan näkyy talon takana oleva koivikko, se missä kasvaa niitä kantarelleja runsaasti.

Lattia on maalattu kahteen kertaan. Tällä kertaa maali on Betoluxia, keskellä sävy on Uulan kaakao, reunoilla sama sävy kuin listoissa. Kirjahyllyyn asettelin osan kirjoista, loput sitten kun maalia on kuivunut. Kirjahyllyyn tulee alaosaan ovet. Koska kirjahyllystä tehtiin kiinteä, tehtiin ruskea reuna myös sen eteen. 

Takan edustan lankut määrittelivät ruskean reunuksen mitat. Koristeraidan väri pitäisi päättää, se on joko sama ruskea kuin kirjahyllyssä tai sama vihreä kuin seinäpaneeleissa, miehen kanssa väittelemme asiasta. Tuo yksi väliovi (vie vanhempien valtakuntaan) vaihtuu viikonloppuna vanhaksi peilioveksi jos miehellä on aikaa tehdä vaihto. Sen jälkeen on minun vuoro maalata ovi ja karmit.

Kiiltävää on. Betolux himmenee ajan kanssa ja sitten kun maali kuivuu, nyt se on märkää vastamaalattua. Huone on suurehko, 22 neliötä. Lattiaan upposi maalia yli neljä litraa. Kirjoja on tulossa reilusti lisää, mutta taitaa muutama hylly jäädä tyhjäksi tulevia hankintoja varten. Oikealla puolella yhden hyllyn leveys on yli 80 cm, vasemmalla reilut 70 cm. Pelkkiä puutarhakirjoja tuli yksi 80 cm pätkä.

Kun näin pitkällä ollaan, uskallan miettiä verhojen lisäksi muuta sisustusta. Vanhat matot myyn eteenpäin ja hankin ajan kanssa uudet. Myös kattovalaisin on etsinnässä, voi olla, että vanha laitetaan paikoilleen kunnes uusi löytyy. Huutokaupasta ostin kattorosetin, se on tosin uretaania eikä kipsiä tai puuta, mutta ehkä sen verran voi antaa periksi nykyajalle.

Kyllä tuolla kelpaa viettää iltoja takkatulen ääressä kunhan siihen pisteeseen asti päästään.

Ikkunoita ja kukkia

Lauantaista ei tullutkaan täysipainoista puutarhapäivää. Piti hakea kaupungista peltilistaa kasvihuoneen ikkunoihin ja sen jälkeen edessä oli kahden neliruutuisen ikkunan lasitus ja kittaus. Mies päätti tehdä kasvihuoneen sivuille mittatilausikkunat jotta ikkunoiden väliin ei tarvitse laittaa lautoja. Ja koska olen perheen kittausvastaava niin ei auttanut muu kuin tarttua työhön vaikka yhtään ei huvittanut. Urakan valmistuttua tuli kiire puutarhaan, että ehdin olla siellä edes hetken. 

Kirjopikarililjat viihtyvät luumulehdon keskiympyrässä. Ne ovat lisääntyneet muutaman taimen verran, kylvänkin aina siemenet kukkineista kasveista tuohon jotta lisääntyisivät vieläkin enemmän.

Luumulehdon istutusalueelle kirjopikarililja on tullut ihan itsekseen toisen taimen mukana ja on levittäytynyt mukavasti useammaksi taimeksi. Täällä keltainen käenrieska on vallannut kaikki istutukset mutta se ei haittaa, se on kaunis ja häviää myöhemmin muiden kasvien jalkoihin.

Myös arboretumista löytyy kirjopikarililjaa. Taitaa olla niin, ettei ole montaa istutusaluetta missä sitä ei kasvaisi. Viihtyy puutarhassani ja on yksi lempikasveistani. Muista pikarililjoista ei voi sanoa samaa, siis viihtymisen suhteen.

Myös esikot ovat lempikasvejani. Tässä yksi viime vuonna hankittu herkku. Esikko 'Victoriana Black Lace' kukkii. Ja miten paljon siihen on tulossa kukkia.

Esikoista teen ihan oman postauksen kunhan viimeisetkin kukkivat. Aitta ei muuten ole kaatumassa vaikka kuvassa näyttää siltä. Aitassa pitäisi tehdä kevätsiivous mutta olen vetkutellut sitä, ei kuulu lempipuuhiini kuten ei muutkaan kevätsiivoukset jos puutarhaa ei lasketa. Aitan kohdalla näkyy pieni köynnösteline joka kuuluu 'Princess Kate' kärhölle. Se on tehnyt pari alkua näkyviin  joten nyt voi hurrata, hengissä on.

Ruusuherukka availee kukintojaan.

Mutta tässä on todellinen tilanne. Jänikset söivät kaksi kolmesta pensaasta niin, että vain alimmat, lumen alla olevat oksat säilyivät. Ne sentään kukkivat mutta eihän pensas ole kaunis näin. Ensi talveksi täytyy tehdä parempi suojaus sillä toinen pensas jopa kaivettiin esiin lumen alta jotta sitä pääsee popsimaan. Tuntuu olevan erityistä jänisten herkkua vaikka marjovat herukat saavat olla rauhassa.

Talon edustalla oli pieni yllätys. Olen joskus kauan sitten istuttanut tähän hämyvuokkoa enkä ole nähnyt sitä moneen vuoteen. Nyt idänunikon kyljestä on ponnistanut yksi taimi esiin. Lajike taisi olla 'Royal Blue' mikä sopii teemaan sillä vieressä kasvava idänunikko on 'Royal Wedding' lajiketta.

En tajunnut ottaa lasitetuista ja kitatuista ikkunoista kuvaa mutta tässä pokat maalattuina. Nyt puuttuu enää toinen kerros maalia ja sitten ikkunat voi kuivumisen jälkeen asentaa paikoilleen. 

Navetalla

Olen tyytyväistäkin tyytyväisempi. Navetan eteläseinustan kaikki uudet ikkunat ovat paikoillaan. Osa koristelistoista on paikoillaan. Ovat on korjattu ja laitettu takaisin. Ei puutu kuin yläkolmion korjaus.

 Tämän kuvan ottamisesta on jo aikaa kuten voi huomata kuvan vasemmasta reunasta jossa näkyy remontoimaton aitta. Nyt aitta on korjattu ja navetan edestä on kaivettu kallio esiin.

 Solan ovet rehottaa, autotallin ikkunat pysyvät enää teipillä kiinni. 

 Jotain tarttis tehdä. Tälle etelän seinustan ikkunoille sitten tehtiinkin, ja paljon. Yksikään poka ei ollut säästettävissä vaan mies teki jokaiseen ikkunaan uuden pokan. Minä maalasin, lasitin ja kittasin ikkunat. Ne on tehty tismalleen kuten pokat jotka tästä poistettiin. Ikkunasit saatiin kaikki vanhoista ikkunoista, tosin tarkalle meni ja varalaseja ei enää pahemmin ole.
                                    

Enää ei olla teippien varassa. Karmit on maalattu ja ne sai uudet pokat joissa ehjät ikkunaruudut. Seinä on maalattu punamullalla.

 Tänään koko näkymä on näin korea. Navetta näyttää kuin uudelta.

 Solaan jouduttiin tekemään täysin uusi ovi. Ikkunat oven päällä eivät olleet tuossa mutta tilalla on täysin samanlaiset, vanhija ei ryhdytty pelastamaan vaan vaihdettiin tilalle hyväkuntoiset koska sellaiset löytyi omista varastoista. Oven päältä puuttuu koristelistat, ne odottelee viimeisen maalikerroksen kuivumista ja oven päällisen maalausta punamullalla.

Kalliota tuossa edustalla pidän siistinä jaksamisen mukaan, nyt siitä on taas revitty nokkoset ja horsmat pois. Rännille on tehty pikakorjaus mutta muovi saa olla oven suojana roiskevesiä vastaan kunnes ränni on korjattu kunnolla. 

 Yläkolmioon on laitettu tilapäinen ikkuna parisen vuotta sitten, näin estettiin sateen sataminen sisälle. Kolmio kunnostetaan nostokorin avulla, suunnitelma on jo tänä kesänä mutta koria ei viitsi vuokrata näin epävakaisella säällä. Kun vuokran maksaa, on välineellä pystyttävä tekemään töitä aamusta iltaan.

On se vaan uskomaton vaikutus rakennukseen kun ikkunat ja ovet ovat ehjät, tuntuu kuin navetta olisi saanut ryhtinsä takaisin.

Etenee

Seuraavat vuorokaudet saadaankin taiteilla sateiden välissä. Sääennuste näyttää aika lohduttomalta, joka päivälle ennustetaan enemmän tai vähemmän vettä. Pitäisi maalata navetan ikkunakarmeja, kunnostaa seinän yläosaa, muurata kasvihuonetta ja tehdä puutarhassakin jotain. Osallistumme taas Avoimiin Puutarhoihin ja hiukan jännittää saadaanko sunnuntaillekin kunnon sadepäivä, toivon ettei saada.

 Navetan etelänpuolen ikkunapokista on neljä ensimmäistä paikoillaan. Ikkunoiden päälle pingotetaan vielä rastasverkot jotta pikkulinnut eivät söisi kittiä. Yhden oven alaosan päällä on tarkoituksella muovi, räystäskouru on siitä kohtaa rikki ja vedet roiskuu ovea vasten pahasti kalliolle tippuessaan. Kouru korjataan samalla kun korjataan yläosan kolmio kunhan saadaan vuokraamolta nosturi sitä varten. Kallion takia tuohon ei voi turvallisesti rakentaa telineitä. Kivijalasta kasvavat nokkoset ja horsmat ovat taas kitkemiskunnossa.

 Solan pariovien yläikkunat ovat pois ja olen maalannut karmit kertaalleen, loppuviikosta voi maalata toiseen kertaan. Pariovien päälle saadaan alkuperäiset karmi- ja koristelistat, ne saatiin pelastettua.

 Autotallin ikkunakarmit on nekin jo kertaalleen maalattu kuvasta poiketen. Keikuin peräkärryn takalaidalla jotta yletyin maalaamaan, ei ihan kai turvallisin ratkaisu mutta toimi. Näihinkin ikkunoihin on tulossa alkuperäiset karmi- ja koristelistat pienin korjauksin.

 Autotallissa on valmistunut karmit uuden kasvihuoneen ovelle. Ovi on vanha puuovi, mistä lie meille kulkeutunut, ehkä jonkun oven kylkiäisenä vaan en enää muista. Yläosan ikkunat ovat lasia. Nämä olivat matalimmat lasiaukolliset ovet jotka löytyivät omista varastoista. Toimivat tulee kunhan saan ne pestyä ja siistittyä. Kahva joudutaan hankkimaan tai kierrätetään vanha. Tuon kapeamman puolen jota kai myös vasikaksi sanotaan, kiinnityssysteemi on ehjä ja toimiva, kaipasi vain hieman rasvausta. Vielä harkitaan tehdäänkö ovelle väkivaltaa ja katkaistaan se keskeltä ns. susioveksi jolloin alaosan saa kiinni mutta yläosaa voisi pitää auki.

Töiden lomassa on päästy herkuttelemaan oman maan mansikoilla. Kuvassa sunnuntain sato joka syötiin heti kilpaa koko perheen voimin. Oikeita auringon kypsyttämiä herkkumarjoja.

Tehokas loman aloitus

Helteistä huolimatta on viikon sisään saatu paljon aikaiseksi. Olen herännyt kukonlaulun aikaan ja mennyt pihalle kun on vielä viileää sillä jotkut hommat on tehtävä ennen keskipäivän paahdetta.

 Kivipuron siistiminen oli niitä homma jotka aloitin heti seitsemän jälkeen aamulla. Kivet pois, kangas irti ja kankaan tilalle mustaa muovia. Kokeillaan toimisiko muovi paremmin sillä kankaaseen kasvaa kaikki kasvit kiinni. Muovin päälle kivet takaisin parhaassa mahdollisessa järjestyksessä.

 Puolen päivän aikaan paistaa puroon aurinko ja hommia on ihan mahdoton tehdä. Vaan ei haittaa, valmista tuli eikä urakkaan lopulta mennyt kuin kaksi aamupäivää.

 Angervojen välissä kulkevalle osuudelle tein toisenkin muutoksen mustan muovin lisäksi. Otin kaikki pienet kivet pois ja laitoin tilalle suuremmat kivet. Jatkossa kivipuron siivoaminen on helpompaa kun kiviä on vähemmän nosteltavana.

Ensin kippasin pienet kivet kivimuurien täytteeksi mutta sitten hoksasin säästää ne tulevan kasvihuoneen luokse, kiville saattaa olla myöhempää käyttöä.

 Navetan etelänpuoleisen seinän kaikki ovat on nyt kunnostettu ja laitettu paikoilleen. Pienen oven päälle tulee vielä lippa, pariovet jää ilman. Pieni ovi on sikalan ovi ja pariovista karja on kulkenut laitumelle. Tuo tiiliseinä on jotain uskomattoman kaunista käsin tehtyine tiileineen. Tehdastekoisessa tiiliseinässä ei näy samanlainen muurarin vapaa kädenjälki.

 Kaikki navetan ikkunat on kitattu, lasitettu ja maalattu. Enää puuttuu viimeistely ja pesu kunhan maali on kuivunut. Sen jälkeen ikkunat saa paikoilleen. Ikkunoita tehtiin uusia yhteensä kahdeksan, kaksi jäi navettaan kuivumaan kun eivät mahtuneet aurinkokylpyyn peräkärryn päälle. Ikkunoita on ollut mukava tehdä navetan viileydessä, sinne helle ei ole vielä päässyt, kiitos peitettyjen ikkunoiden.

 Tiilikasa on rumentanut yläpihan maisemaa jo muutaman vuoden. 

Vaan ei rumenna enää. Ehjien tiilien kasat siirrettiin aitan taakse missä odotti entuudestaan kasa tiiliä. Rikkinäiset tiilet hävitettiin, tasattiin maa ja kylvettiin nurmikkoa tilalle. Tuntuu kuin piha olisi avartanut puolta suuremmaksi.

 Ihan hyvä oli siirtää tiilet sillä niitä saatetaan kohta tarvita. Uuden kasvihuoneen perustukset ovat edenneet ja muuraaminen saattaa alkaa jo tänä kesänä. Loppuviikon voikin ottaa kevyemmin, tänään ainakin on vietetty aikaa uimassa ja puutarhassa aion katkoa akileijojen kukkineet varret pois, tänä vuonna jätetään akileijan leviäminen väliin.