Täydellinen syyspäivä

Sunnuntaina oli  mahtava puutarhapäivä. Aurinko helotti täysillä ja lämmintä oli niin, että tarkeni hihattomassa paidassa. Ei mitään menoa, syömässä kävin kun pöytään kutsuttiin. Muuten vietin kaiken valoisan ajan puutarhassa.

Kun katsoo kuvaa, niin eipä uskoisi tällä viikolla alkavan lokakuun. Kuvan ottamisen jälkeen kannoin rautakaluston navettaan odottamaan seuraavaa kesää. Eipä siinä enää istuta tämän vuoden puolella.

Koristeomenapuu 'Musta Rudolf' on kasvanut kivasti parissa vuodessa. Tai lähinnä tuuheutunut, korkeutta ei ole tullut paljoakaan lisää. Väri on aina kaunis, mutta erityisen kaunis se on syksyisessä auringonpaisteessa.

Sain tämän syysasterin pari vuotta sitten, vai vuosi sitten, en enää muista. Viime vuonna siinä oli vain muutama kukka, nyt paljon enemmän. Asteri on kovin leviävää sorttia, siksi se on istutettu kiven viereen niin, että ruohonleikkurilla pääsee kiertämään täyden ympyrän asterin kohdalla. Lähellä kasvaa toinen syysasteri joka pidetään kurissa samalla konstilla.

Humalaportti ja sen humalat. Tänä vuonna humalaa on, jouduin karsimaan keskeltä jotta tuosta voi kulkea alta. Lämmin ja kostea syksy on ollut humalan mieleen. Tekee pähkylöitäkin monen vuoden tauon jälkeen.

Monella esikolla on menossa kukintavuoro 2.

Happomarja, jonka nimi on hukassa on parhaimman värinen syksyllä. Sanon sitä mielessäni kameleontiksi sillä miten voikaan yhteen kasviin mahtua noin montaa eri sävyä. Tämä on hankittu Virosta, mutta on ollut erittäin talvenkestävä, ei palelluta edes latvoja.

Oxalikset saivat vielä jäädä rautapatoihin, niitä en talveta vaan joutuvat kompostiin syksyisin. Talvetettavat pitäisi siirtää lasikuistille kuivumaan ja sen jälkeen kun tulee pakkaset, pääsevät sisätiloihin. Taustalla näkyy miten koivut ovat edelleen pääosin vihreät. Voi olla, että tippuvat ennen kuin ruska saavuttaa meidät.

Pihan sisääntulossa kasvava miljoonakello on hankittu tasan neljä kuukautta sitten toukokuussa. Kastellut olen pari kertaa, lisälannoitusta en ole antanut. Vasta nyt se on tuollainen harakanpesän näköinen. Koko kesän oli täynnä valkoista kukkaa. Miljoonakello saa olla seuraavakin kesäkukka jos noin upeasti ja vähällä hoidolla selviää, mutta jotain väriä haluan valkoisen sijaan, ehkä punaisen tai jopa oranssin.

Ilta puutarhassa

 Tänään oli siivouspäivä. Muutama ikkuna on puhtaampi, verhoja pesty ja hämähäkin seittejä poistettu katonrajasta. Hyvä oli siivota sillä meillä satoi lähes koko päivän. Illasta sää selkeni ja aurinko tuli esiin, siinä kohtaa siirryin puutarhaan metsästämään kotiloita ja ihastelemaan kukintaa.

Puutarhan alkuperäinen koristeomenapuu kukkii komeasti. Vaikea kuvattava kokonsa puolesta, kukat ovat taivaissa. 

Viimeisiä tulppaaneja viedään.  Keltaisen'Aurea' happomarjan vieressä kasvaa iso vihreä puska. Se on kirahvinkukka joka on jättimäinen. Olen niin onnellinen, että se vihdoinkin viihtyy puutarhassani. Ja jopa lisääntyy, uusia taimia olen istuttanut uuden kasvihuoneen viereen jossa talvehtivat hyvin.

Lumipalloheisi on täynnä kukkapalloja. Minusta pensas on kaunis nytkin kun pallot ovat limenvihreitä.

Ostin syksyllä Mustilan taimipäivästä virolaiselta myyjältä pienen japaninvaahteran taimen. On kuulemma hänen oman puutarhansa siementaimi ja kestävä. Pieni taimi on hyvä, se sopeutuu uuteen ympäristöönsä suurta taimea paremmin. Suojasin taimen talveksi kerroksella olkea ja se taisi olla hyvä ratkaisu. Kun katsotte tarkkaan, voi nähdä ylimpänä uuden verson. Siis selvisi talvesta ja vielä kasvaakin, oi tätä onnea.

Saaripalstan Saila teki suuren postauksen erilaisista varjohiipoista. Minulta löytyy kaksi, tämä keltaisena kukkiva kalvevarjohiippa joka on sekin viime syksyn hankintoja. Istutin taimen uuteen hortensiapuutarhaan, haaveilen sinne varjohiippojen keskittymästä.

Tarhavarjohiippa on jo parisen vuotta vanha. Se kasvaa kantopuutarhan liepeillä, hyvinkin kuivassa paikassa. Onneksi viihtyy vaikka ei saa talvella suojaa runsaasta lumesta, kantopuutarha on aina puutarhan vähälumisimpia paikkoja.

Yksi uusista iiriksistä kukkii. Taisin ostaa tämänkin Mustilan taimipäivästä, sieltä ylhäältä jossa myydään lahjoitustaimia Mustilan hyväksi. Kyseessä on iris 'Webelos' joka on 'Lemon Puff' ja 'Gingerbread Man' iiristen risteytymä. Ostin tämän täysin tietämättä mikä iiris on kyseessä. Olen erittäin tyytyväinen siihen mitä sain, tykkään tästä paljon. Yritän ottaa kukasta vielä paremman kuvan kunhan kukka on kuiva sadepisaroista.

Yläpuutarhasta löytyi jättipotti, pionin nuppu. Eikä minkä tahansa pionin vaan itse siemenestä kasvatetun pionin nuppu. Ostin siemenet keväällä 2019 Pioniseuran myyntipisteeltä Lahden Pihamessuilta. Siemenet olivat tulleet Amerikasta siemenvaihdossa. Sain lopulta siemenistä 2020 kymmenen taimea jotka ovat toistaiseksi yläpuutarhassa. Kahteen eri pioniin on tulossa tänä vuonna kukka. Siemenet ovat vapaan pölytyksen tulosta joten kukka voi olla mitä vain. En malta odottaa, että näen näiden pionien ensikukinnan.

Huomenna pitäisi aloitella ensimmäistä kanttauskierrosta. Ihan pahassa kunnossa penkkien reunukset eivät ole, kiitos viime vuonna myöhään tehdyn kanttauksen.

Kriittiset hetket

 Joudun olemaan pari päivää pois puutarhasta juuri kun kirsikkapuut ja omenapuut ovat tulossa kukkaan. Toivottavasti kukinta alkaa vasta kun palaan kotiin. Puutarhassa tapahtuu tällä hetkellä paljon lyhyessä ajassa, huonoin mahdollinen hetki olla pois sieltä. Kriittiset hetket menossa ja niitä en haluaisi missata.

Yksi lempinäkymistä josta on otettava kuva joka vuosi. Happomarja 'Aurea' tummalehtisen koristeomenapuun alla. Omenapuu ei ole vielä koskaan kukkinut. En tiedä kukkiiko, olen kasvattanut puun siementaimesta enkä osaa sanoa miten sellainen käyttäytyy.

Tulppaani 'Virichic' teki tänä vuonna peräti neljä kukkaa. Sinnikkäästi pysyttelee elossa vaikka on jo varmaan kymmenen vuotta vanha istutus.

Siirsin viime kesänä libanoninlaukat pyykkikalliolta arboretumiin. Tykkäsivät siirrosta ja uudesta kasvupaikasta joka kylpee auringossa. Pieni valkonen kukka ei paljoa erotu, mutta kun se on värikkäiden tulppaanien seassa, valkoinen erottuukin paljon selvemmin.

Tämä tulppaanien ja narsissien sekoitus ei ole ihan sitä sävyä mitä oli pussin kuvassa. Kelpaa kuitenkin minulle ja tulppaanit toistavat kivasti niiden yläpuolella näkyvän keisarinpikarililjan oranssia sävyä. Ja ihan kivasti sopivat 'Musta Rudolf' koristeomenapuun lähes mustiin lehtiin.

Metsätulppaani ei lisäännyt mutta ei myöskään häviä. Muutama kukka siihen on taas tulossa.

Kasvihuoneen edustan loistoa. Tänä kesänä on tavoitteena saada alue valmiiksi. En vain osaa päättää kuinka paljon tulee istutuksia ja kuinka paljon kivituhkaa. Tulppaanien aika oli nopeasti ohi, tänään aloitin leikkaamaan ensimmäisiä kuihtuneita kukkia pois. Teain alueelle ensimmäisen kitkennän, arboretumin sain valmiiksi eilen. Enää on vain luumulehto kitkemättä ja kaikki penkin kanttaamatta. Aikataulussa ollaan.

Keltakielokki on ollut hyvin talvenkestävä. Se on kasvi joka on muistettava, muuten se jää huomioimatta.

Arboretumin oranssit Darwinit eivät jää huomaamatta. Niiden väri on sallittu sillä tulppaanirivi päättyy japaninruusukvitteniin joka kukkii yhtäaikaa tulppaanien kanssa samansävyisin oranssein kukin. Minusta tämä on samaa tulppaani kuin ylempänä oleva oranssi tulppaani.

Mukavaa alkuviikkoa, minä vietän sen tutustumassa Brysseliin.

Puutarha pukeutuu punaiseen

Ruskan värit saapuivat puutarhaan. Tänä vuonna on paljon keltaista, mutta punaistakin löytyy. 

Hurtanheisi kasvaa hitaasti mutta varmasti. Soisin sen kasvavan nopeammin sillä hurtanheiden syysväri on joka vuosi yhtä upea.

Hurtanheisi on tässä kuvassa kuusen alaosan kohdalla. Loistaa punaisuudellaan kauas. Koivut tiputtelevat ahkerasti lehtiään joten kohta pääsen haravoimaan.

Taustalla koivuangervot, etualalla oman puutarhan angervojen siementaimi. Olen kovasti tykästynyt koivuangervoon. Se kasvaa kauniin muotoiseksi, kestää kaikenlaista kasvupaikkaa ja on syksyllä upean värinen.

Ja rivi siemenestä kasvaneita angervoja. Jokaisessa on omanlaisensa syysväri. Ruusuomena on ihanan oranssi.

Myös villaheisi saa syksyisin punaisen värin. Tämä kasvoi ennen arboretumissa mutta siirsin sen kivimuurin viereen, tässä on paremmin tilaa kasvaa.

Pensasmustikoiden upeaa punaa hetkeä ennen verkkojen asentamista. Löysin mustikoiden juurelle pitkään etsimiäni mesimarjan taimia puoleen hintaan. Ostin kaikki viisi mitä myymälässä oli. Kaikissa oli kahta eri taimea joten uskallan odottaa satoa.

Raparperia tulee niin paljon, että joka vuosi jää osa syömättä. Sehän ei haittaa kun lehtiin tulee upea puna.

Vasemmalla happomarja jonka lajiketta en tähän hätään muista. Oikealla atsalea 'Illusia'. 

Seljapihlaja ja puutarhan ainoat pihlajanmarjat. Tänä vuonna pihlajoissa onkin hieno väritys, voikohan johtua siitä, ettei niissä ole marjoja.

Ensi yöksi on luvattu pakkasta. Tyhjensin kasvihuoneesta viisi litraa tomaatteja, saavat olla kauden viimeiset. Verkotin kasveja ja se puuha jatkuu edelleen.

Ähky jos toinenkin

 Nyt on tullut istutettua niin paljon taimia, että kiitos ei, ei yhtään enää tälle vuodelle. Eilen sain maahan 30 tervaleppää. Sen lisäksi olen parin viikon sisään istuttanut saman määrän kuusentaimia. Pari kirsikkapuuta, tyttären pihaan kaksi puuta, parikymmentä kuunliljan alkua, seitsemän siirrettyä pensashanhikkia, lukemattoman määrän perennoja ja paljon kukkasipuleita. Enkä edes mainitse hortensiapuutarhan taimia. Onneksi on enää vain tulppaanit istuttamatta. 

Tervalepät ovat nuo kirkkaan vihreät pienet taimet. Kuvan ottamisen jälkeen olen kastellut taimet ja laittanut niiden juurelle oksasilppua. Tervaleppien vasemmalla puolella näkyy pienet kuusentaimet joista on tarkoitus kasvaa vapaasti kasvava kuusiaidanne. Menee vielä pitkään ennen kuin näistä taimista on tuulen- tai näkösuojaksi. Parasta olisi ollut istuttaa nämä kaikki kymmenen vuotta sitten.

Myös luumuähky väijyy nurkan takana. Keräsin kaikki 'Laatokan Helmi' keltaluumut pois, osa oli tippunut maahan ja sateella luumuja ei ole kiva kerätä. Pitäisi ehtiä keitellä hilloa, näistä tulee todella hyvä luumuhillo. Kuusi kiloa ei ehkä tule syödyksi tuoreeltaan tai saattaa tulla fyysinenkin ähky.

Sattui kohdalle kuva arboretumin tervalepistä. Ne on istutettu 2015 eli seitsemän vuotta sitten. Niistä on tullut hyvä suoja ja varjo arboretumiin. Kasvavat kovin epätasaisesti johtuen siitä, että jänikset napsivat näistä latvoja ensimmäisenä talvena, myös kasvukohdan kosteus/kuivuus vaikuttaa.

Arboretumiin tuli suuri aukko kun leikkasin Arvilan alkuperäisen happomarjan kokonaan matalaksi. Siinä oli enemmän kuivaa kuin kasvavia oksia ja osa oksista kaartui pahasti kulkuväylälle. Samalla sain verkotettua kunnolla keskellä kasvavan vaahteran rungon kun happomarjan piikikkäät oksat eivät tarttuneet päähän kiinni. Happomarja on nopeakasvuinen, parin vuoden päästä ei edes huomaa sen leikkaamista.

Viime talvena jänikset tuhosivat lähes kokonaan 'Marjatta' koristeomenapuun. Ilokseni se versoi hyvin myös säästyneestä rungosta. Jos oksat vain kestävät ja kasvavat tulee tästä vielä kelpo puu ja nyt suojaan puun kunnolla. Rungolla onkin jo suoja. Puu on omajuurinen mikä on hyvä juttu jos joudun kasvattamaan uudestaan juuresta niin lajike pysyy samana.

Lidlistä hankitut liljat kukkivat ja kävi niin, että kaikki olivat samaa väriä kuten pitikin. Tätä liljaa minulla oli ennestäänkin. Jää mukavan matalaksi ja tekee nopeasti kukkivia sivusipuleita. Pieni liljaähkykin on, sillä en edes katsellut liljan sipuleihin päin kun ostin muita syyssipuleita.

Kuivuusähkyyn on saatu helpotusta. Parhaillaan sataa pientä tihkua ja parille seuraavalle päivälle on luvattu jopa lähes 10mm päivässä. Se olisi juhlan paikka sillä viimeksi niin paljon on tainnut sataa joskus kuukausi sitten.

Vielä jaksaa

Avoimet Puutarhat tulee tänä vuonna hieman harmilliseen aikaan oman puutarhani kannalta. Selkeä pääkukinta on ohi. Onneksi on kärhöt, hortensiat ja syysleimut vaikka syysleimuista osa kärsi huomattaviakin talvivaurioita. Niin ja ruusut, ne kukkivat vielä, onneksi olen älynnyt hankkia remontoivia lajikkeita. Toisaalta hyötykasvipuoli onkin sitten ihan eri asemassa koska satokausi on juuri nyt. Kasvihuoneissa on muutakin kuin taimien rääpäleitä.

Ja sitten on kaksi lännenkimikkiä joista vanhempi alkaa olla hyvän kokoinen pensas. Kukintaa ei ole ihan niin paljon kuin parhaimpina vuosina mutta on kuitenkin. Kukkien tuoksu on hyvä, tyynenä iltana sen huomaa selkeimmin.

Heminukkajäkkärä, tykätty tai vihattu. Minä tykkään juuri tässä kohtaa vaikka valtasikin lehtoimikän allensa. Siirsin imikän rippeet toisaalle ja jätin tämän kokonaan helminukkajäkkärälle.

Happomarjojen rikas ja ihmeellinen maailma. Näissä on näköä koko kasvukauden. Tämä on yksi lempipensaitani. Vihreä mutta uudet versot ovat hauskan kirjavat.

Ensimmäiset punahatut kukkivat. Tämän piti olla lajiketta 'Double Decker' mutta eipä taida olla. On muuten luonnossa todella ärtsyn pinkki ja loistaa kauas.

Luonnollisempaa sävyä tarjoilee huisku-unikko. Kukka on vaatimaton, mutta kun niitä on paljon ja venyvät täyteen mittaansa, on vaatimattomuus muuttunut näyttävyydeksi.

Ja ne ihanat liljat. Tämän(kin) nimi on jossain hyvässä jemmassa. Tai on se tuolla kansion välissä tallessa mutta kun kansio on ollut jonkun aikaa järjestelemättä niin en lähtenyt etsimään tietoa siitä runsaasta määrästä irtolipukkeita joita kansion välissä on. 

Ja ei niin ihanat liljat. Kauneus on katsojan silmissä ja valitettavasti minun silmät eivät näe tätä kauniina. Tajusin sentään istuttaa hieman syrjempään enkä paraatipaikalle. Itse ne olisi ostanut mutta tuli jonkun taimitilauksen kylkiäisinä. Nimeä en halua edes tietää. Mutta jos joku haluaa niin sieltä se löytyy samasta paikasta kuin edellisen kuvan liljan nimi.

Eilen melkein itkeä tirautin kun tajusin puutarhassa tapahtuvan näytelmän juonen. Pääskyset kokoontuivat sähkölangoille jättämään tämän kesän jäähyväisiä. Niitä oli yli 40 lintua parhaimmillaan tuossa langalla ja sen ympäristössä lentelemässä. Narskutus oli mahtavaa kuunneltavaa. Ja mukavasti söivät ötököitä puutarhasta pois. Toivottavasti ovat siellä tänäänkin kunhan ehdin puutarhaan, ensin on ohjelmassa pientä keittiön siivousta.

Ai niin, tervetuloa Avoimiin Puutarhoihin sunnuntaina 7.8.2022 klo 12-17. Tuttuun tapaan myös aitan museo on auki ja sisällä talossa on tarjolla kahvia ja makeita leivonnaisia pientä korvausta vastaan. Jako- ja siementaimia on myynnissä euron kappale ja laitoin myös myyntiin pienen erän Barnhavenilta tilattujen siementen kasvatuksesta tulleita esikoita 3€/kpl. Niiden lajike ja väri on yllätys.

Tässä linkki tapahtumasivuille ja Arvilan sivuille jossa ajo-ohje ja yhteystiedot ja tietysti osoite.

https://www.avoimetpuutarhat.fi/puutarhat/arvila/

Räiskyvää

Hieman on vähälle jäänyt blogit, aloitin yhden uuden projektin toisella elämän rintamalla ja se vie nyt aikaa. Kerron lisää jos saan asian päätökseen tässä lokakuun aikana. Lapsenlapset olivat koko viikonlopun yökylässä ja se tarkoitti hieman erilaista puutarhaviikonloppua kuin ilman heitä. Retkelläkin käytiin, katsastettiin Askolan hiidenkirnut.

Puutarhan värit olivat hienot tähän päivään saakka kunnes tuli tuuli ja vei puista ja pensaista lehdet.

Edustuspenkin rusokirsikka on ensimmäistä kertaa näin punainen. Aivan mahtava väri ja kiitin itseäni, että kerrankin mietin paikan oikein. Puu loistaa suoraan salin ikkunoihin eikä taloon tule kukaan näkemättä puuta. Toivon upean ruskan lupailevan ensi keväänä ensimmäistä kukintaa, se on vielä näkemättä.

Aboretumissa on myös syksyn värejä vaikka ei ihan yhtä loisteliasta punaa. Punaa olisi, mutta mongolianvaahtera jää juuri tässä kuvakulmassa keltakoivun taakse. Tänään tuuli vei lähes kaikista arboretumin puista lehdet.

Japaninhappomarja 'Aurea' on punastunut. Kesällä tämä on upea limenvihreä. Sopii hyvin yllä kasvavan koristeomenapuun väreihin.

Rosarion ja luumulehdon erottavaan kivimuuriin jäi hassu mutka jonka kasvittamista mietin pitkään. Viime vuonna laitoin siihen koivuangervoja enkä ole katunut. Syysväri on hieno. Seassa näkyy kasvavan vihreä luumupuun juurivesa. Jätän vesan kasvamaan ja yritän saada ehjänä pois ensi keväänä. Luumu 'Laatokan Helmi' on omajuurinen joten tuo juurivesa on samaa lajiketta.

Pihlajissa on hienoja värejä vaikka niitä joutuukin ihastelemaan verkon takaa. Tämä ei ole Tuurenpihlaja sorbus 'Dodong' mutta jotain läheistä sukua sille, nimilapun mukaan on sorbus ex. Dodong.

Mummin parhaat puutarha-apulaiset kasasivat ison kasan vaahteran lehtiä ja sitten hyppelivät kasaan. Hauskaa oli.

Tein joku viikko sitten vanhasta radiosta kissoille pesän. Vähän pieni siitä tuli mutta ajattelin, että josko tytöille kelpaa. Kelpasikin ensin Jalolle joka seitsemän kiloa täyttä tavaraa. Vähän ahdasta mutta jalkoja asettamalla mahtui ottamaan pienet päiväunet.

Seuraavaksi radion valtasi Alma. Nukkua ei kauheasti malttanut mutta olihan tuo hyvä paikka myös tarkkailuun.

Lokakuu alkoi mukavan aurinkoisena, toivottavasti hyvä sää jatkuu.