Reencle kotikompostori

Kaupallinen yhteistyö Dayton Oy:n kanssa

Sain maaliskuussa käyttööni sisäkäyttöön tarkoitetun kotikompostorin. Pienellä epävarmuudella otin kompostorin käyttööni, miten muka voisikaan toimia niin nopeasti kun valmistajalta luvataan. Voin rehellisesti kertoa, etten pettynyt. Ihmevekotin toimii ja kompostoi keittiöjätteen melkoisella vauhdilla. Apuna tosin tarvitaan sähköä ja näin pörssisähköläisenä sekin mietitytti. No vastapainoksi ei tarvitse enää ostaa kuiviketta, koska pihan perällä oleva kompostori on nyt lähes käyttämättä. Sähkölaskussa en ole huomannut mitään piikkiä.

Laitteen mukana tulee käynnistysseos joka ladataan veden kanssa säiliöön.

Mukana tulee myös aktiivihiilisuodatin joka oli helppo asentaa eikä jäänyt epäilystä mitkä teipit piti poistaa ja mitkä jättää. Aktiivihiilisuodattimelle luvataan vuoden kestävyys, sitten se täytyy vaihtaa uuteen.

Kompostorin tausta pitää olla ilmanvaihdon kannalta noin 10 cm irti seinästä. Meillä sopiva paikka löytyi kahden kaapin välistä. Itse koin käyttöä helpottavaksi ja ergonomiseksi sijoittaa kompostorin jakkaran päälle. Kansiluukkuun saa automaattitoiminnon joka aukaisee luukun kun laitetta lähestyy. Minä otin sen pois käytöstä, koska kansi avautui joka kerta kun joku lähestyi mikroa. Nyt kansi aukeaa nappia painamalla ja sulkeutuu itsestään muutaman sekunnin päästä. Näin se on myös kissaturvallinen.

Laitteessa on selkeät merkinnät täyttöasteesta. Lisäksi keskellä palaa valo laitteen ollessa päällä, joka osoittaa normaalia täyttöastetta. Kuvassa näkyy propelli joka pyörittää massaa kun laite on käynnissä ja kansi kiinni. Pyöriminen lakkaa heti kun kansi aukeaa tai se avataan.

Eikä siinä vielä kaikki. Muovipussi johon kompostori oli pakattuna pahvilaatikossaan oli Oivan mielestä parasta, siis sen laatikon lisäksi.

Sitten olen vain lisäillyt keittiöjätettä kompostoriin. Kovin paljoa en ole pilkkonut pienemmäksi vaikka valmistaja niin suosittelee. Testasin myös kokonaiset banaaninkuoret, sinne häviää vuorokaudessa. Laite silppuaa myös munankuoret ihan pieneksi. Kuvassa massassa näkyvät valkoiset pisteet ovat munan kuoria.

Tällä viikolla koitti ensimmäinen tyhjennys, massan määrä oli maksimiviivan kohdalla. Kuvasta näkyy miltä massa näyttää. Se ei käytännössä tuoksu miltään, ehkä vähän hiivamaiselta. Tuoksu ei tule laitteen ulkopuolelle. Jos epämäärisiä tuoksuja ilmenee, laitteessa on myös kuivatustoiminto ja tuoksujen poistoon oma toiminto. Niitä ei ole tarvinnut toistaiseksi käyttää. Massa on meillä pikemmiten liian kuivaa ja olen lisännyt välissä sekaan ihan vain vettä.

Mukana tulee oma tyhjennyslapio jolla lapoin massan erilliseen ämpäriin. Kompostoriin ei saa lisätä uutta tavaraa 48 tuntiin ennen sen tyhjentämistä. Silloin käytimme taas pihakompostoria. Tyhjennyksen jälkeen käytön voi aloittaa heti.

Lopuksi sekoitin säkissä ohjeen mukaan 1 osa kompostorin massaa ja 4 osaa multaa. Käytin lehtikompostorin multaa, sillä ajattelin sen olevan sopivaa kun kerran sitä oli saatavilla. Sekoitus saa olla säkissä muutaman viikon ja sitten käytän sen lannoitteena kasvihuoneessa. 

Jatkossa mietin, että kesäaikaan massan voisi haudata suoraan maahan ja unohtaa jälkikompostoinnin. Talvella sen voi vain laittaa säkkiin ja viedä varastoon odottamaan myöhempää käyttöä.

Tämän kokeilun jälkeen kompostori jää meille edelleen käyttöön. Se pitää pientä hurinaa tai huminaa eikä ääni ole häiritsevä. Kun pientä narinaa alkaa kuulumaan, on massa liian kuivaa ja lisään siihen vettä. Narina poistuu sillä. Muu perhe on oppinut laitteen käytön helposti ja säästää meiltä kaikilta vaivan kävellä vähintään kerran päivässä kompostorille pihan perälle. Eikä tämä jäädy talvella tai käy huonosti kesän helteillä.

Katetta kasveille

 Yhteistyössä Kekkilä ja Avoimet Puutarhat

Puutarhamme osallistuu taas kerran Avoimet Puutarhat tapahtumaan 7.8.2022. Tapahtuman takia en tee mitään ylimääräistä puutarhassa tai laita kasveja vain tapahtumaa varten. Nyt tuli tilaisuus toimia hieman eri ltavoin kun pääsin Kekkilän kasvimaakatteen ja istutuskatteen esittelijäksi. Olen levittänyt katetta ahkerasti ja tutustunut niiden ominaisuuksiin. Ja eipä ole kuin hyvää sanottavaa.

Kekkilän istutuskate on ihanan muhevaa ja musta väri antaa hyvän loppusilauksen. Tuote tuli tarpeeseen uuden kasvihuoneen vieressä olevalle uudelle alueelle. Kate on valmistettu kevyesti maatuneesta ylijäämäpuusta ja se on sekä lannoitettu että kalkittu. Uusi alue on kasteltava joten kate tuo helpotusta siihenkin, kosteus pysyy paremmin katteen alla, sen olen jo lyhyen käyttökokemuksen perusteella huomannut.

Kate oli helppo levittää, pienten kasvien kanssa levitin käsin mutta isompiin katekohtiin kaadoin suoraan säkistä.

Kate on 45 litran säkissä. Säkki on painava sillä kate on kosteata. Siitä ehkä pieni miinus sillä piti ensin tyhjentää säkki puolilleen ennen kuin pystyin levittämään tuotetta suoraan säkistä. Tai johtui se myös pienistä taimistani. Mutta kaikkiaan hyvä tuote, sellainen jota voisin käyttää puutarhassa muutoinkin.

Toinen kate on kasvimaakate joka on valmistettu puhtaasta hanmpunoljesta. Tuote on mukavaa silppua, sen levittäminen vasta helppoa olikin. Silppua metallikuuppaan ja kasvien juurille.

Tiesin heti, että tätä katetta haluan vanhaan kasvihuoneeseen jossa on maapohja. Tumma pohja kuumenee helposti liikaa auringossa mutta vaalea ei. Tämä kate auttaa siten myös kasvihuoneen lämpötilan hallinnassa.

Kasvimaakate on erittäin riittoisaa, 150 litran paali riittää 15 neliölle. Minun piti oikein miettiä käyttöpaikkoja katteelle sillä niin paljon sitä oli. Kaalit saivat oman kerroksensa ja sen lisäksi myös kesäkurpitsat ja härkäpavut. Jospa etanat eivät tykkäisi tästä hampukatteesta kuten tykkävät olkikatteesta.

Taitaa kasvimaakatteestakin tulla tuote jota käytän mielelläni uudemmankin kerran.

Siementaimia ja alelöytöjä

Kun käyttää kompostimultaa, voi tehdä mitä mielenkiintoisempia löytöjä omasta puutarhasta. Tämän kesän pahimmat valloittajat ovat tomaatti ja nukkapähkämö. Jos kaipaat nukkapähkämön taimia niin saa tulla hakemaan, olen ottanut osan talteen. Muutaman tomaatin jätin huvikseni kasvamaan, ei niistä haittaakaan ole.

Nukkapähkämön siementaimia uudella istutusalueella. Kestää kompostin ja ties mitä. Itse kasvi on herkkä häviämään kuten viime talven jäljiltä kävi, mutta siementaimia riittää paikkaamaan aukkokohtia.

Talon kivijalan vierestä kitkin kottikärryllisen sormustinkukan siementamia pois. Sormustinkukka olisi todella kaunis kivijalkaa vasten mutta tuo siihen kosteutta joten ei jatkoon.

Tämä ihana pioniunikko tuli messujen ilmaisen siemenpussin mukana. Laitan siihen langan merkiksi sillä haluan ottaa siemenet talteen.

Onkohan näsiästä helppo saada siementaimia? Ainakin näsiä tekee marjoja, kutakuinkin ensimmäistä kertaa. Vaarallisen värisiä ja pitääkin muistaa varoittaa lapsenlapsia, että näihin ei saa koskea.

Jokainen punaisen jättikarhunputken siementaimi on ilon kiljahduksen asia. Kuvassa niitä on peräti kolme ja kaupan päälle yksi varjoliljan siementaimi. Ja itämiskohta valikoitunut vieläpä niin, ettei taimia tarvitse siirtää pois.

Luulin talven vieneen kaikki salkoruusujen taimet. En ottanut huomioon mahdollisia siementaimia. Tämä on sellainen ja puutarhan ensimmäinen salkoruusun siementaimi. Tiedän myös siitä, etten ole istuttanut näin haaleaa salkoruusua talon viereen. Hyvin sopii harmaamalvikkien joukkoon.

Nämä aprikoosipuut ovat siementaimia mutta eivät minun kasvattamiani. Ostin ne viime vuonna Mustilan taimipäivästä ja talvetin ne vanhan kasvihuoneen mullassa. Ja niin teen myös ensi talvena. Kaikki kolme taimea ovat kasvaneet huimasti kesän aikana. Aluksi pidin niitä kasvihuoneessa, mutta ovat majailleet muutoin tässä kasvihuoneen nurkilla. Aluslautaset otin toistaiseksi pois ettei sadevesi jää seisomaan juurelle.

Sitten niihin alelöytöihin. Tokmannilla oli taimireppanoita myynnissä 0,50 eurolla. Ostin pelastin valkoisen kiiltoleimun (ei tarvinnut jakaa omaa kasvustoa) ja neljä tarhapäivänliljaa, lajikkeena 'Little Gipsy Ruby'. Hienointa oli se, että molempia oli hankintalistalla. Istutin kaikki reppanat kasvihuoneen uusimmalle alueelle. Tosin joudun korjaamaan ihanaa istutuskatetta jonka sain Kekkilältä esiteltäväksi Avoimiin Puutarhoihin. Sitä onneksi riittää ja saan taas yhtenäisen ilmeen.

Päivänliljat ovat nuo maata viistävät heinät etualan esikoiden takana. Esikot ovat siemenkasvatuksia, uskalsin laittaa ne maahan koska aluetta kastellaan jos ei sada. Tänään tosin saatiin peräti 16mm vettä ja se riitti kasteluun. Esikoita on myös päivänliljojen takana. Ne ovat mysteerieskoita eli nimettömiä. Etualan esikot ovat Double Primrose-lajiketta. Paikka voi olla esikoille liian aurinkoinen, mutta seurataan tilannetta ja siirrän ne tarvittaessa muualle.

Pink Annabelle ja muita puutarhan kasveja

Viime syksynä istutettu pallohortensia 'Pink Annebelle' kukkii komeasti. Pensas on hankittu Puutarha Tahvosilta viime syksyn bloggaajatapaamisessa, taisimme lähes kaikki hankkia oman pinkin pallopensaan.Jostain syystä en saa vaihdettu tekstin väriä takaisin mustaksi, bloggeri muunsi sen itsekseen siniseksi, pahoitteluni. Lisäksi tekstiin tulee alleviivaus enkä saa sitäkään pois. Onpa ärsyttävää. Annabellen kukat ovat hervottoman suuret, Jalo-kissa toimii kokovertailun mittana, se ei ole pieni kissa. Tuossa on kaksi eri hortensiaa, kukkien lukumäärä ei siten ole suuri per kasvi mutta onhan tämä silti hyvä ensimmäisen vuoden kukinnaksi.

Kukat lähempää ja hups, taas ollaan itsekseen mustassa tekstissä ilman alleviivausta. Keskittäminen onnistui ennen yhtä näppäintä painamalla, nyt pitää painaa kolme kertaa ennen kuin saa tekstin keskitetyksi. On tämä tekniikka huippua. Mutta palataan kasveihin ja jännitetään minkä värinen teksti on seuraavan kuvan jälkeen, ehkä punainen?

Vähän laajempaa kuvaa 'Pink Annabelle' hortensiasta. Tykkään siitä paljonkin tuon keltaisen 'Aurea' happomarjan kanssa. Vasemmalla on valkoista kiiltoleimua ja sen vieressä kirjoukonhattu. 

Teksti mustaa jihuu mutta nyt en saa kuvia keskelle.

Virosta tuotu nimetön laukka on loppukesän kukkijoita. Siirsin tätä samaan penkkiin jossa on Annabellet. Tuntuu viihtyvän sillä muualla tämä ei tänä vuonna kukkinut. Luumulehdossa on alkuperäiset, ne lähes kuolivat talven märkyyteen. Elossa olevia kokeilen johonkin muualle sillä tätä en halua menettää. harvoja laukkoja joka ei kellastuta lehtiään kesken kukinnan. Ja huomasitteko, taas alleviivattua sinistä tekstiä jolle en mahda mitään.

Tässä laukka lehtineen.

Puutarhaan on ilmestynyt tällainen heinä tai mikä lie. En ole raaskinut kitkeä sitä pois koska en tiedä onko tämä puutarhakasvi vai ei. Komea se on vaikkakin hiukan huonossa paikassa suoraan kiinni 'Obsidian' keijunkukissa. Tunnistatko mikä tuo voisi olla?

Punakärsämö on kukkinut jo jonkin aikaa ja siinä on vielä mukavasti kukkia tulossa nupuista päätellen.

Olen pari päivää tehnyt suurta kitkentää, voikukan pieniä alkuja on liikaa, niistä on hyvä hankkiutua eroon riittävän pieninä.

Lopuksi kuva jättikarhunputkesta joka on pölyttäjien mieleen. Siinä ei ole montaa pörriäistä kerralla mutta kokoa ajan niitä on, tyhjiä hetkiä ei montaa ole. Viime vuoden jättikarhunputkista ei tullut siementaimia, toivottavasti tänä vuonna tulee, olen ehdottomasti tämän kasvin ystävä.

Tähän on pakko lopettaa, en enää kestä tätä tekstin ja kuvien omalaatuista käytöstä.

P.s. osa tekstistä on muuttunut linkeiksi, menevät kuviin kun tekstiä klikkaa. Ja muutakin omituista on, nyt onnistui keskittää kuvat mutta ei tekstiä.

Vierailu Puutarha Tahvosille

Kotipuutarha-lehti järjesti tänä vuonna puutarhabloggareille vierailun Puutarha Tahvosten puutarhalle. Puutarha myy normaalisti vain tukkumyyntiä yritysasiakkaille joten otin innolla kutsun vastaan ja lähdin katsomaan millaiselta isolla taimitarhalla näyttää.

 Kotipuutarha-lehden Maija Stenman kertoi meille ensin mitä kasveja voi ja kannattaa istuttaa syksyllä, samalla saimme nauttia salaattibuffetin antimista. Minulle oli uutta, että havukasveja voi istuttaa vielä myöhäänkin syksyllä, jopa lokakuun puolella. Kekkilän Mari Kaartokallio kertoi oikean mullan valinnasta ja Sanna Tahvonen kertoili taimitarhasta samalla kun nautin palan elämäni parasta porkkanakakkua. Kuvassa näkyvästä Ruduksen uutuuskivestä kuulimme pihalla Iia Suikin kertomana ennen kierrosta taimitarhalla. Riimukivi on erinomainen hulealueille ja sitä voi koristella erilaisilla katteilla, kivillä tai jopa kasveilla.

 Saimme tutustua Tahvosten uutuustaimiin, kuvassa syyshortensia jolla mielettömän suuret kukat. Tämä jää mukavan napakan kokoiseksi verrattuna tavalliseen syyshortensiaan.

 Uutuuskasveissa oli hauska keräpensas jonka kukat ovat pienet pallot, kuin valkoiset ohdakkeen pallukat mutta näissä ei ollut piikeistä tietoakaan.

 Uutuuksiin tutustumisen jälkeen alkoi kierros taimitarhalle. Tämä ihana jonka nimen jo unohdin, tuli vastaan lähes ensimmäisenä. Mikä näky kun taimia oli paljon yhdessä, lehdet ovat kirjavat ja vaaleanpunaiset yhtä aikaa.

 Taimia oli silminkantamattomiin. Saimme myös ostaa taimia mutta ainakin minulla iski runsaudenpula. Mitä näistä nyt valita kun voisin ottaa kaikki. Onneksi päässä oli pieni ostoslista niin en mennyt peruuttamattomasti hämmennyksiin.

 Tahvosten taimet kiinnitti huomiota hyväkuntoisuudellaan, jokainen taimi oli hyvässä kasvussa eikä joukossa ollut epäkurantteja lainkaan. Kuvan komeamaksaruoho 'Carl' oli yksi niitä joita olin etukäteen ajatellut hankkivani. Puutarhassa on aina tilaa uudelle maksaruoholle.

 Siinä ostokseni: 4kpl verhoangervo 'Lumikki', komeamaksaruoho 'Matrona', komeamaksaruoho 'Carl', 2kpl pallohortensia Pink Annabelle, pallohortensia Lime Rickey, vuorikärhö 'Marjorie' (tuskin säilyy talven yli), loistokärhö 'Comtesse de Bouchaud' ja kruunukärhö 'Propertius'

 Pallohortensia Pink Annabelle taitaa olla uusi blogikukka, se sujahti lähes, ellei jokaisen mukana olleen bloggaajan ostoksiin. Ja onhan se upea, itselläkin ollut ostoslistalla jo pitkään.

Kaupan päälle sai laatikollisen Pekka-omenaa. Omenat tulivat tarpeeseen, meillä vain 'Pirja' teki omenaa ja kaikki on jo syöty. Runsaasta sadosta huolimatta en saanut Pirjan omenoista aikaiseksi yhtään hilloa, Pekat siis päätyvät suurin osa hillokattilaan.

Kiitos Kotipuutarha, Tahvoset, Rudus ja Kekkilä mahtavasta päivästä ja tilaisuudesta tavata livenä muita bloggaajia. Eikä ollut ollenkaan huono saada hykerryttävän ihanat kotiintuomiset.

Puutarhatuliaisia

Puutarhatuliaisia
 Merja Naroma, teksti ja kuvat
Reuna Oy
ISBN 978-952-7221-88-4

Sain kustantamo Reuna Oy:ltä arvostelukappaleen Merja Naroman kirjasta Puutarhatuliaisia, ulkomailta ideoita omaan pihaan.

 Aiheeseen sopien kirjan kansikuva on tehty postikortiksi.

 Kirja on täynnä pieniä ja suurempia ideoita miten toteuttaa ulkomailla nähtyjä ratkaisuja omaan pihaan. Tässäkään ei tarvita kuin penkki ja köynnös. Suomessa tuo voisi olla vaikka perinteinen pihakeinu ja kärhö.

 Tämä kolahti minuun sillä jos toiveeni toteutuu, jatkuu uuden kasvihuoneen seinä tiilimuurina ja siihen tulee eteen säleikköpuu.

 Tykkäsin kirjasta, se antaa oivalluksia mutta ei välttämättä valmiita vastauksia. Mielikuvitus jää osin lukijalle. Hieman olisin kaivannut kohteisiin ja niistä otettuihin kuviin selkeyttä. Kohteisiin siisteyttä, yllä näkyy mitä tarkoitan. Itseäni häiritsee hiekkapolun kasvillisuus ja se vie huomion reunojen kauniilta istutuksilta. Luonnossa tuskin huomaisi mutta kuvassa hiekan vihreys korostuu.

 Samoin jäin miettimään kuinka meidän eri vuodenajoissa toimii laajat hiekka-alueet jotka on tarkoitus olla aina siistejä. Eivät ainakaan ole helppohoitoisia ja sen olisi voinut kirjassa mainita.

 Tämä oli kaunis kuva, kuin puisto mutta täysin toteutettavissa omaan pihaan. Kirjassa oli otettu poimintoja muun muassa englantilaisesta puutarhasta, Italiasta, Afrikasta ja lukemattomista muista kohteista.

Pieneen rinnepuutarhaani on saatu idea Krakovan kasvitieteellisestä puutarhasta. Ei ole tismalleen esikuvansa näköinen mutta kirjankaan mukaan se ei ole tärkeintä. Suomessa pitää valita meidän oloihin sopivat kasvit. Siihen kirja antaa kivoja vinkkejä, kuten puksipuuaidan tilalle koivuangervoa joka kestää leikkaamista erinomaisesti.

Suosittelen lukeman kirjan ja hankkimaan omaankin kirjahyllyyn, juuri sellainen kirja joka on hyvä kaivaa esiin kun tulee hetki jolloin tarvitsee ideoita.

Kotipuutarhan bloggaajapäivä

Kotipuutarha-lehti järjesti perinteisen puutarhabloggaajien tapahtuman Marketanpuiston markkinapäivänä. Aamulla oli aikainen lähtö jotta ehdin hakea toisen bloggaajan kyytiin ja ehdimme Lahden Puutarhaseuran järjestämään taimitapahtumaan ennen Marketanpuistoa.

 Lahdesta ostin tämän erikoisen arovuokon. Kerrottua olen kokeillut ja aina epäonnistunut, toivottavasti tämän kanssa on parempi onni. Lisäksi ostin erikoisen valkovuokon ja vuorijumaltenkukan tappotalvena kuolleen tilalle.

 Mutta sitten Marketanpuistoon jossa Kotipuutarhan Maija Stenman kertoi meille pienen pihan uudistamisesta käyttäen havainnoimisessa omaa upeaa pihaansa.

 Välissä syötiin ja herkuteltiin ja kuultiin lisää puutarhaan liittyvistä asioista.

 Mari Kaartokallio Kekkilästä kertoi heidän uutuustuotteistaan kuten kuvan istutuspenkistä ja-hyllyköstä. Rudukselta Jaani Turunen kertoi meille kevään uutuudesta, luotokivestä joka näkyy kuvassa Kekkilän tuotteiden alla. Minua luotokivi kiinnostaa, se olisi oivallinen uuden kasvihuoneen eteen sopien hyvin myös tällaiseen maalaispihaan.

 Sanna Tahvonen esitteli meille Puutarha Tahvosten uutta Proven winners-taimisarjaa. Kotiinviemisiksi saimme jokainen bloggaaja oman taimen kyseisestä sarjasta.

 Taimi on pensasangervo Spiraea x 'Tracy'  Double Play Big Bang. Siinä on hieno kellanvihreä kasvusto joka on uutena oranssinpunainen. Kotona piti heti mallata mihin kohtaa arboretumia tämän istutan. Olisiko verivaahteran vieressä hyvä paikka? Verivaahteran lehtien väri mätsäisi aika kivasti pensasangervon uuden kasvun kanssa.

Vai olisiko koristeomenapuun ja vihreän happomarjan vieressä hyvä paikka? Tässä omenapuun lehdet toistavat pensasangervon uutta kasvustoa ja lehdissä olisi happomarjan kanssa samaa sävyä. Taustalla, pihatien toisella puolella näkyy tummat purppuraheisiangervot ja keltajapaninangervot jotka nekin toistavat pensasangervon värejä. Siinäpä pohtimista kerrakseen kumpi paikka on parempi.

Kiitos Kotipuutarha, Rudus, Kekkilä ja Puutarha Tahvoset. Oli kiva tavata muita puutarhabloggareita ja tutustua ihan uusiinkin. Nyt on intoa ja uusia ideoita jatkaa oman puutarhan kimpussa.