Kasvihuoneen kevätsiivous

 En ole postannut viime aikoina kovin ahkerasti sillä koneeni on taas kerran kieltäytynyt siirtämästä kuvia puhelimestani kuvat-ohjelmaan. Nyt ongelma on selätetty taas kerran ja saan kuvat ladattua.

Tämän viikon lämpimät ja tuuliset päivät saivat innostumaan kasvihuoneen pesusta. Se on niitä puutarhatöitä josta en niin pidä mutta jotka on vaan pakko tehdä. Pesin uuden kasvihuoneen, vanhan olen pessyt perinteisesti vappuna.

Ensin kaikki tavarat pihalle. Sen jälkeen letkujen viritys, sisältä lastaa, harjaa, pyyhkeitä, saippuavettä ja ties mitä tykötarvetta. Sen jälkeen kasvihuoneen letkutus vedellä seinä kerrallaan. Ensin pesu ulkoa ja sitten sisältä. Lopuksi raitojen poistoa sillä niitä tulee aina. 

Työvaiheista ei ole kuvia. Pesin ensi kertaa kasvihuoneen vesiletkua apua käyttäen, helpotti ja kevensi työtä huomattavasti. Letkutin myös kaikki pihalle siirretyt tavarat ja pesin ne. Kuivuivat nopeasti auringon ja tuulen yhteisvaikutuksesta. Lattialle lisäsin äitini vanhan parvekematon, en edes pessyt sitä sillä likaantuu tuossa kumminkin.

Sohva on täynnä esikasvatuksia. Olen pitänyt jo muutaman päivän daaliat kasvihuoneessa, tosin harson alla. Samalla sohvalla ovat myös tuoksuherneet ja kelloköynnökset. Kaikki saa yllensä harson yöksi, päivällä voin pitää ilman koska laitoin pesun jälkeen varjostusverhot ikkunoihin.

Toiselta puolelta löytyy siemenkylvöjä joista osa on itänyt ja osa ei. Nurkan viiniköynnös on hengissä, se talvehti paksun peitteen alla. Kastelin köynnöksen lämpimällä vedellä varmuuden vuoksi vaikka uskonkn sen jo saavan veden maasta. Muu sisustus odottelee vielä tovin tomaatteja ja kurkkuja. Jostain syystä tomaattini ovat kasvaneet erittäin huonosti. Vaihdoin niille mullan ja katsotaan autaako se, ei koskaan pitäisi muuttaa totuttua tapaa ja multaa.

Daaliat multiin

Kaikkia puutarhatöitäni ja sitä ajankohtaa milloin puutarhatyöni teen, säätelee jaksamiseni ja se milloin on aikaa. Inspiraatio kun iskee, niin siinä ei katsella oikeaa kuun asentoa, kalenteria tai muutakaan yleistä suositusta. Silloin tehdään kun jaksetaan ja on aikaa.

Sunnuntaina sellainen hetki koitti daalioiden kanssa. Kaivoin ne esiin pahvilaatikoistaan lastenlasten huoneen sänkyjen alta. Ai miksi ne siellä olivat? Siksi koska huone pidetään viileänä paitsi silloin kun siellä nukkuvat lapsenlapset kun ovat kylässä. Juurakot talvehtivat hyvin tai niin ainakin odotin. Edellinen talvetus meni vanhempien valtakunnan lattialla.

Viisi juurakko talvetin ja kaikki ovat kunnossa. Voisi sanoa jopa erinomaisessa kunnossa. Ei yhtään homehtunutta ja rupistunutta juurta. Sakset tuossa ovat antamassa osviittaa juurakoiden koosta. Talvetin ne avonaisissa pahvilaatikoissa sanomalehtiin käärittyinä. Hyvin toimi.

Sitten ronskisti oksasahalla juurakot useampaan osaan. Mitään tietoa minulla ei ole kuinka isoja tai pieniä pitää juurakoiden olla, teen sen mukaan mikä tuntuu hyvältä. Sen tiedän, että kasvupistettä pitäisi jäädä jokaiseen jaettuun palaseen.

Seuraavaksi navetasta sopivan kokoisia muovipurkkeja ja taimet niihin. Mullan laatu näkyy kuvassa. Laitoin myös irronneet juurien palat pariin ruukkuun, katsotaan kasvaako niistä mitään. Kaikkiin muihin paloihin jäi selvästi kasvupistettä joten taimia pitäisi olla kesällä paljon. 

Seuraavaksi siirto saliin joka toimii taimihuoneena. En yhtään muista viime vuodesta kauanko kestää, että ensimmäiset alut näkyvät. Parin viikon päästä toivottavasti näkyy kasvua.

Kasvatin daaliat yhdessä lavakauluksessa. Tämä on jokin perinteinen, nimetön lajike jonka sain parisen vuotta sitten. Väri ei ehkä se lemppari, mutta sopii daalialle.

Tässä vielä lähikuvaa daaliasta. Perinnelajike kun on, niin yritän omalta osaltani pitää tätä hengissä. Tänä vuonna taimia riittänee pariinkin lavakaulukseen, tai vaikka betonirenkaaseen joka tuli kasvimaalle viime kesänä. 

Kohtaaminen punaisen paholaisen kanssa

 En kestä. Sen vielä ymmärrän, että kotiloihin törmään heti kun lumet sulavat. Ne niljakkaat kun heräävät aikaisin joka kevät. Mutta nämä punaiset paholaiset, niitä olen tottunut näkemään vasta kun kirjopikarililjat ovat nupuillaan. Nyt voi jo arvata mistä tuholaisesta on kyse.

Siinä! Löysin perenna-alueita siivotessani kaksi elävää liljakukkoa. Toinen löytyi liljan kohdalta ja toinen ruusunätkelmän kuivuneelta lehdeltä. Sain listittyä molemmat, taisivat olla vielä vähän pökertyneitä. Pahoin pelkään tämän tietävän runsasta liljakukkojen vuotta. Ennakointi kannattaa, sen olen huomannut joten tiedossa on tästä lähtien jokapäiväiset liljakukkokierrokset. 

Iloisia uutisia on enemmän kuin huonoja.  Jaoin yhden ainoan daaliajuurakkoni viiteen osaan. Neljässä on nähtävissä pieni alku ja useampi alku. Olen niin iloinen tästä. Daalia talvehti makuuhuoneen lattialla, ulkoseinän vieressä. Juurakko oli kääritty sanomalehteen ja kääre sai olla avonaisessa pahvilaatikossa. Hyvä talvehdinta saattoi olla täysin vain ensikertalaisen tuuria.

Valkoinen jouluruusu kukkii edelleen, siinä on jo neljäs kukka. Tänään huomasin, että toinenkin valkoinen jouluruusu on tulossa kukkaan, se ei ole kukkinut vielä koskaan. Taitaa olla samaa lajiketta kuin tämä yksilö.

Kevätkurjenmiekat ovat kukkineet jo muutaman päivän. Ne ovat ilahduttavasti lisääntyneet. Syksyllä taidan laittaa lisää ja nimenomaan tätä 'Katharine Hodgkin' lajiketta, muut taantuvat meillä.

Tämän Katharine pehkon voisi jakaa, ovat ihan liian tiheässä vaikka toisaalta tykkään kun ovat toisiaan lähekkäin.

Viikonloppuna pesin kasvihuoneen sisältä. Olikin ihan kiva sää siihen, ei vielä liian kuuma. Samalla ripustin varjostusverhot paikoilleen. Kasvihuoneessa on paljon kasveja kasvamassa, viimeksi vein sinne tuoksuherneet. Hollannista tilatut perennat ovat lasikuistilla, en uskalla viedä niitä kasvihuoneeseen ötökäiden pelossa. Niinpä kasvihuoneessa on vain itse siemenestä kasvatetut taimet kuten salkoruusut, punahatut ja ritarinkannukset.

Kasvihuoneen sisutaminenkin on alkanut. Kunnostamani renginkaappi päätyi lopulta kasvihuoneeseen, sen ominaistuoksu ei poistunut edes maalaamalla. Toistaiseksi kattilat ovat koristeena, mutta niihin taidan laittaa myöhemmin ostamani amppelimansikan taimet. Jotain muutakin rönsyilevää tuohon voisi tulla, tai sitten kaapin päälle jotain kivaa. Kunhan maa kuivuu hitusen lisää, tuon kottikärryillä loputkin sisustusjutut paikoilleen. Sen verran pitää hillitä itseään, että tänne mahtuvat myös tomaatit ja kurkut.

Ensimmäinen lumikello

 Tosin hento ja pieni, mutta lumikello kuitenkin. Voi miten iloinen jälleennäkeminen sen huomaaminen oli.

Tämä ensimmäinen yksilö kasvaa pähkinäpensaan juurella. Tänä vuonna pähkinässä on ennätysmäärä norkkoja. Toivottavasti tulee myös emikukkia ja myöhemmin pähkinöitä. 

Ison tammen alla kasvaa paljon sinivuokkoja. En vielä kurkkinut lehtien sekaan näkyykö nuppuja, nämä sinivuokot kukkivat sinivuokoista ensimmäisenä.

Kiurunkannukset ovat uskomattoman nopeita. Viikonloppuna tässä ei näkynyt mitään ja nyt on jo nuput maan pinnassa.

Mahtavaa! Hurtanheidessä on kaksi nuppua. Tämä on pitänyt välivuotta kukinnasta, vai peräti kahta välivuotta, vaan nyt pääsen ihastelemaan sen siroa hortensiamaista kukintaa.

Jos sääennusteet pitävät paikkansa, pääsen siivoamaan tämän Mustan Rudolfin penkin pääsiäisenä. Navetan ikkunoiden edessä olevan kattolumen sulamista saa odottaa pitkälle toukokuulle. Tuohon ei paista aurinko missään vaiheessa päivää.

Enpä tullut ottaneeksi kuvia daaliasta jonka talvetin makuuhuoneen lattialla. Syksyllä nostin juurakon kasvimaasta, karistin ylimääräiset mullat, käärin sanomalehteen ja laitoin pötköttämään pahvilaatikkoon. Talven juurakko vietti makuuhuoneen lattialla ulkoseinän vieressä. Pari kertaa tarkistin juurakon kuntoa talven aikana, vaikutti napakalta ja eloisalta. 

Tänään pistin juurakon oksasahalla kolmeen osaan. Siitä vain ronskisti halki. Kuvassa näkyy irronneita juuripampuloita. Ne heitin kompostiin sillä olen käsittänyt etteivät lähde kasvuun, kun niissä ei ole kasvupistettä. Juurakot pistin ruukkuun multaan. Jään odottamaan lähtevätkö kasvuun. Lajikkeella ei ole nimeä, sain taimen viime kesänä. Ilmeisesti joku perinteinen lajike joka tekee pienen punaisen kukan.