Hankintoja

 Onpa ollut viikko. Sunnuntaina pesin muutaman ruukun kodinhoitohuoneessa ja yhtäkkiä loppui veden tulo hanasta. Ei tullut vettä mistään hanasta. Epäilys kohdistui heti porakaivon vesipumppuun jota ei ole vaihdettu meidän aikana. 

Maanantaina saimme pumpun ylös kaivosta. Se olikin operaatio vetää melkein 90 metriä putkea maan sisältä ulos. Mies tutki pumpun ja se todella oli rikki. Ei ihme, pumppu paljastui olevan vuodelta 1994, eli 30 vuotta vanha. Tilasimme heti uuden ja pumpun sai tiistaina. 

No sitten kävi ilmi, että pumpun kanssa kaivoon menevä sähköjohto on sekin syytä uusia. Mies haki uuden, mutta jotain osaa sai odottaa kauemmin. Sen sai torstaina. Torstaina kävi ilmi vasta kotona, että osa on väärä. Onneksi saimme samana päivänä oikean osan tilalle. Samana päivänä laskettiin uusi pumppu porakaivoon ja nyt meillä on taas vettä. Pientä elämän luksusta.

Keskiviikkona vietimme päivän Tallinnassa. Matka oli etukäteen suunniteltu ja ostettu joten lähdimme vaikka pumppuepisodi oli päällä. 

Kävimme katsomassa Kadriorgin palatsin taidenmuseon näyttelyt. Siellä oli espanjalaisten mestareiden näyttely. Näin ensimmäistä kertaa elämässäni Picasson maalauksia livenä. No ne eivät minua paljoa säväyttäneet. Kuvan taulun on maalannut Marià Fortuny 1872 ja sen nimi on In the Garden, Granada. Kuva ei tee sille oikeutta, mielestäni se oli näyttelyn kaunein taulu, eikä vain aiheensa takia.

Loppukesän puutarhabudjetti kutistui melkoisesti odottamattoman pumppuremontin takia. No eipä ole suuria tarpeitakaan. Olen tänä kesänä päässyt ihastelemaan upeita valkokirjokanukoita. Se oli hankintalistalla Tallinnasta. No sitten samasta puutarhamyymälästä löytyi tarhakellokärhö 'Blue Ribbons' olihan se hankittava. Epäilen, että aiemmassa postausessa oleva kärhöni on tämä. Nyt ei tarvitse miettiä jakamista. Kolmas taimi on physocarpus opufolius 'Chameleon' eli lännenheisinagervo. Sen väri kiinnitti heti huomiotani. Toivottavasti menestyy yhtä hyvin kuin muutkin heisiangervot meillä.

Nämä kolme taimea maksoivat yhteensä 23,30 euroa.

Tiistainen tein hyvän ystävän kanssa kirpparikierroksen. Sataman peräkonttikirpparilta ostin kuuden euroan lypsyjakkaran. Yhdelle uudelle on tarve, nämä ovat korvaamattomia apulaisia takkoja sytyttäessä.

Tälle pienelle suloiselle rasialle ei ollut mikään tarve, mutta en voinut vastustaa ostaa sitä samaiselta peräkonttikirpparilta. Sinne mahtuvat sormukseni silloin kun ne eivät ole sormissani (siis aina). Ja tokihan kukkakuva rasian kannessa oli juuri sopiva. Hinta 2 euroa.

Metallipallot hankin parisen viikkoa sitten, ne olivat puoleen hintaan. Olen näitä välillä katsellut, mutta en ole raaskinut ostaa. Tykkään puutarhassa ruosteisista koristeista, pallot ovat erityisen kivoja.

Hetken ehdimme miettiä makuuhuoneen remontin siirtämistä pumpun uusimisen takia. Sitten päätimme, että ei, kyllä se tehdään tänä vuonna. Karsitaan budjettia ja tehdään kompromisseja. Ensi kesänä on tarkoitus aloittaa ulkovuoren kunnostus ja se tulee viemään vähintään yhden kesän ja sitä emme halua siirtää eteenpäin. 

No ennen kuin ehdimme aloittaa makuuhuoneen remonttia, löysin sinne sopivan uuden valaisimen. En ostanut sitä kirpparilta heti vaan jäin miettimään. Torstaina kun haimme sähköliitoksen osaa, kävimme katsomassa onko valaisin vielä jäljellä hyväntekeväisyyskirpparilla. Ja olihan se. Valaisin ei ole antiikkia, mutta se on juuri tyyliin sopiva. Kristallit ovat lasia, ja lehdykkäkuviot metallia. Painaa paljon. Likainen se on, kunhan remontti on valmis, irroittelen kristallit ja pesen ne ja koko valaisimen. Yksi kristalli puuttuu, sellaisia onneksi saa helposti varaosina.

Eilisellä puutarhavierailulla ostin sitten muutaman taimen lisää, niistä juttua myöhemmin. Puutarhayhdistyksen pihavierailut ovat hieno juttu. Ei vaan sen takia, että näkee upeita erilaisia harrastajien puutarhoja, mutta voi tehdä niiden jakotaimista löytöjä.

Sillä välin puutarhassa

 Tällä hetkellä työ ja siihen liittyvät menot haittaavat puutarhaelämää. Iltaisin on ihan liikaa menoja ja velvollisuuksia. Niinpä olen yrittänyt hyödyntää pienetkin hetket puutarhassa. Eilen perjantaina tulin puutarhasta sisälle vasta iltayhdeksältä. Sain vadelman leikattua, tukinarut korjattua ja tehtyä pihan viimeiset haravoinnit. Oli täysin tuuleton ilta ja se oli hyödynnettävä haravointiin. Tein haravoinnin laiskasti, vain suurimmat lehtikasat pois, loput hoitaa ruohonleikkuri.

Viime syksynä hankin Virosta 'Kojou-no-mai' japaninkääpiökirsikan. Olin aika epäileväinen taimen selviämisen suhteen vaikka tein sille hyvän suojauksen. Myöhäinen istutus ei aina suosi puuvartisia kasveja. Tällä kertaa olivat kaikki tähdet kohdillaan ja kirsikka selvisi talven yli hengissä. Kukintaa en tohdi vielä odottaa. Ja ihan varmasti suojaan uudestaan jos ennustetut kylmät säät toteutuvat. 

Puunrungolla näkyy puutarhan tuorein koriste, pieni etana jonka on tarkoitus toimia pelotteena kotiloille. Tiedän, ei tuo oikeasti pelota mitään. Oli vain ostettava koska sopii niin hauskasti puun rungolle matelemaan. Olen etsinyt tuohon metallisia muurahaisia, mutta ne on myyty kaikkialta loppuun.

Arboretumin keltaiset hyasintit ovat runsastuneet mukavasti. Tuohon on istutettu jonkin pääsiäisen kukat, ehkä sellainen kolmen hyasintin purkki. Vaikka keltaisen hyasintin kukinnot ovat harvat, tekee väri sen, että kukinta näkyy kauas.

Tätä sinistä esikkoa hehkutin jo instassa (kuten myös hyasinttia). Se on niiden kaksi vuotta sitten Barnhavenilta tilattujen siementen jälkeläisiä. Lajike ei ole tiedossa sillä tilaamani siemenet olivat siemensekoituksia ja oli täysi yllätys mitä niistä kasvaa. Tätä voisin koittaa saada pienesti myyntiin Avoimiin Puutarhoihin 16.6.

Kartanopionin alut ovat kuin pienet pölyhuiskat. Nämä ovat naapurista saadut, toivottavasti jaksavat tänä vuonna kukkia runsaasti, toistaiseksi ovat vasta harjoitelleet kukintaa. Kunhan huiskat tulevat vielä vähän esiin, näkyy niiden keskellä nuppu jos kukintaa on tulossa.

Tähdikki aloittelee kukintaansa. Olen ostanut tämän nuokkutähdikkinä, mutta Saila hienosti tunnisti tämän turkintähdikiksi. Tällä kertaa väärä kasvi ei haittaa, minulle kelpaa kumpi vain. Istutin tätä kahteen kohtaan, kumpainenkin kohta on kestänyt talven yli. Hortensiapuutarha on muutenkin osoittautunut kaikelle sinne istutetulle mieluisaksi paikaksi. Uskalsin napata aluetta kiertävän verkon pois jotta pääsen aloittamaan hoitotoimenpiteet. Kitkemään sinnikkäästi nousevat vuohenputket ja voikukat ja tietysti kuvaamaan kasveja.

Nyt joudan koulimaan tomaatit suurempiin purkkeihin ennen päivän puutarhatöitä.

Odottavan aika on pitkä

Ei tästä keväästä tunnu tulevan mitään. Ei etene lumien sulaminen tai lämpötilan nousu.  Tulevasta puutarhalomasta näyttää tulevan talvisen puutarhan loma.

Vanhan kasvihuoneen ympäristö on yleensä ensimmäisenä vapaa lumesta. Kovin hitaasti etenee tänä vuonna. Mansikat ovat lumen alla todennäköisesti vielä vappunakin.

Uusi kasvihuone sai uuden koristeen. Olen tuonut tämän linnun Etelä-Afrikasta, Pretoriasta vuonna 1992 kun olin siellä kuukauden hyvän ystäväni häissä ja lomalla. Lintu on jaksanut urhoollisesti olla mukana kaikki nämä vuodet. Sen värit ovat jo haalistuneet mutta kangas on edelleen ehjä. Toivottavasti ei jäädy vaikka kasvihuoneessa on huomattavan paljon kylmempää kuin synnyinseudullaan.

Aamulla luin lehdestä, että lumen paksuuden keskiarvo näillä seuduilla on maaliskuun lopulla 20cm. Tämä padan alla oleva kivi on noin puoli metriä korkea ja se on hangen suhteen montussa. Siitä voi päätellä, että tämä vuosi ei ole keskivertovuosi vaan lunta on keskiarvoon nähden vähintään tuplaten.

Kunhan lumet sulavat riittää puutarhassa siivottavaa. Terijoensalava on saanut aikaan kunnon sotkun myrskyjen ansiosta. Koivut ovat myös mahdottomia roskaajia, tulee hyvää risuaidan täytettä.

On tässä pitkässä talvessa jotain hyvääkin. Entisöintikurssi oli peruttu tammikuussa koronarajoitusten takia. Tunnit korvataan huhti- ja toukokuussa. Jos kevät olisi edistynyt normivauhtia, en ehkä olisi raaskinut mennä korvaaville tunneille. Nyt raaskin kun puutarhatöihin ei pääse. Saunan ikkunat ovat edelleen kesken ja saan ne etenemään hyvin korvaustunneilla. Nyt vuorossa on pienet ikkunat. Kuudesta pokasta neljä oli niin lahoa ettei niitä ole järkevää korjata. Tilalle tehdään samanlaiset uudet pokat. Sauna saa olla tämän näköinen vielä tovin. Tai on nuo aukot peitettävä ennen kevätsateita sillä ikkunat eivät ole ihan heti valmiit.

Omenapuiden leikkaus on onnistunut hyvin hankikannon takia. Tässä kuvassa leikkaamaton puu. Muutaman puun jätän leikattavaksi kesällä jotten vauhdita turhaan vesiversojen kasvua. 

Ja sitten leikattu puu. Napsin oksia reilusti pois, ensi vuodesta alkaen saavat kasvaa pidemmiksi. Jalo oli uteliaana mukana työssä. Leikatut oksat jätin maahan, syökööt jänikset niitä eikä puita.

Olin ajatellut tehdä lisää esikasvatuskylvöjä tällä viikolla. Jätin tekemättä vallitsevan kevättilanteen takia ja teen vasta viikon päästä viikonloppuna. Silloin multaan pääsee kaalit ja tuoksuherneet. Krassit, kesäkurpitsat ja kurkut taidan kylvää vasta lähempänä toukokuuta. 

Kasvihuone tänään

Uusi kasvihuone on osoittautunut mahtavaksi paikaksi. Kasvi viihtyvät, samoin puutarhuri. Kuumasta säästä huolimatta olen istuskellut siellä välillä. Lukenut päivän lehden tai pitänyt taukoa ja selaillut somea. Myös kissat ovat ottaneet huoneen omakseen.

Tästä takaseinän näkymästä tykkään erityisesti. Krassiruukulle löytyi paikka kaapiston leikkuulaudalta. Huomasin kuvasta etten muistanut vaihtaa ruukulle ruukun kanssa samanväristä alusta.

Sain kasvihuoneeseen lisää vanhoja silitysrautoja.

Sisko osti tyyliin sopivan lämpömittarin. Olivat kaikkialta loppu, mutta yhdestä ketjun myymälästä löytyi ja tietysti juuri siitä mikä on siskoa lähinnä. Lämmintä on mittarinkin mukaan.

Kohta on kasvihuoneessa kurkkuviidakko. Lisäsin lattialle pienen räsymaton johon voi vähän pyyhkäistä kenkiä.

Jalo päiväunilla kasvihuoneen sohvalla. Kaivoin kätköistäni esiin äitini 1970-luvulla tekemän pussilakanan jonka sisään laitoin täkin. Pussilakana on tehty kangasnäytepaloista. Upeita kankaita ja osa tuttuja lapsuudesta.

Tiilikasat ovat poissa. Sain ne annettua tori.fi kautta helposti uuteen kotiin. Pikkasen jätettiin itselle mutta tiilet siirrettiin liiterin taakse missä säilytetään muutakin vastaavaa tavaraa. 

Nyt pääsen suunnittelemaan miten kasvihuoneen ja aitan välinen alue rakentuu. Joitain suunnitelmia on ja jos sää jatkuu kohtuullisena niin voin aloittaa muokkaamista. Tosin en ihan lapiolla vaan pyydän miehen apuun traktorillaan.

Tilaa on tehdä vaikka mitä. Tuo vasemmalle jäävä kukkula oli alunperin tarkoitus säilyttää mutta nyt en enää ole siitä varma. Katsotaan vähän millaista maata se on, jos tiukkaa savea niin sitten matalaksi ja savimaa muualle. Kasveja tuohon löytyy omastakin puutarhasta mutta jotain uutta on hankittava. Sitten joskus kun alue on ensin muokattu.

 

Toukokuu kuin unelma

 Kävin läpi vuoden 2020 toukokuun kuvia. Voi miten kesäisiä ne ovat, aurinkoisen utuisia, toisaalta kirkkaan valoisia. Kukkien ja pienten vihreiden lehtien juhlaa. Eiköhän katsota muutama kuva yhdessä.

Lumikki on osoittanut viihtyvyytensä ja kestävyytensä. Ihan vähän mietin uskaltaisinko jo jakaa tätä. 

Kasvihuoneeseen tuli koristeita, vanha puuhella ja siihen sopivaa rekvisiittaa. Kattilassa on tuoksuherneitä odottamassa ulos istuttamista.

Risuaidan tolpat uusittiin ja koko aita korjattiin, lisättiin risuja kuten pitäisi tehdä joka vuosi. Luumulehdon uusi kivireunustus on valmis ja hiekkakäytävillä on uusi kivituhka. Maasta ponnistaa kaiken sorttista vihreää kiihtyvään tahtiin.

Narsisseja kukki puutarhassa paljon. Tämä  narsissi on ihme sillä se kukki jo toista kevättä. Yleensä narsissini kukkivat yhden kevään ja sen jälkeen ei kukkaa näy.

Keltainen on kaunista keväisessä puutarhassa. Viime toukokuussa jaoin ja siirsin paljon kevätesikoita. Mukava kasvi joka ei ole meillä levinnyt riesaksi saakka. Aika paljon leikkaan sen siemenkotia pois, sekin vaikuttaa.

Sinikämmen kasvaa ihan liian kuivassa paikassa. On juurtunut hyvin mutta kovin tuuheaksi se ei kasva. 

Oi tätä kevään aikaa. Hiirenkorvat, lemmikit, valoisuus, heräävän luonnon tuoksut ja multa jossa möyriä.

Ei toukokuuta ilman tulppaaneja.

Talvi 2019-2020 oli hyvin lauha. Ehkäpä sen takia, ruusuherukka kukki ennätyksellisen runsaasti. Tässä se vasta aloittelee kukintaansa. Jos kukinta oli runsas niin se oli myös pitkä, kuvia ruusuherukan kukinnasta on pitkälle kesäkuulle saakka.

Olen katsellut Yle areenasta norjalaista puutarhaohjelmaa, Minun puutarhani. 

Tein hauskan huomion. Jokaisen jakson puutarhurilla oli kissa. Ehkäpä kissat kuuluvat puutarhaan tai sitten meissä puutarhaihmisissä on keskimääräistä enemmän kissaihmisiä.

Koristusta kasvihuoneeseen

Kun uusi kasvihuone ei ole edistynyt yhtään, päätin sisustaa jo olemassa olevaa kasvihuonetta. Pieni kantamisoperaatio ja nyt kasvihuoneessa on uusi sisustus.

 Tiilikasvihuoneeseen hamstrattu pieni puuliesi seisoo tiilipedillä pienessä kasvihuoneessa. Ei siinä enää ruokaa pysty laittamaan mutta kattila on silti tulilla. Valmistumassa on tuoksuhernekeittoa ja kahvipannussa valkoista ruusunätkelmää. Uunista voisi laittaa köynnöskrassin valumaan kunhan krassit voi laittaa pihalle.

 Kaikki astiat on kaivettu navetan kätköistä. Kunhan tomaatit voi viedä kasvihuoneeseen, siirtyvät nämä somisteet pois ja tilalle tulee tomaatteja. Jospa niille löytyisi isommat kattilat niin saataisiin tomaattisoppaa.

 Kauniiden säiden kunniaksi ensimmäiset narsissit ovat avautuneet. 'Apricot Whirl' oli kokeilemisen arvoinen.

 Ostin pääsiäiskukaksi kauniin esikon ja siirsin sen puutarhaan. Esikko päätti jatkaa hengissä ja kehitti uuden kukkavanan.

 Ystävältä saatu esikko on kertaalleen jaettu, jakopala kukkii. Kuvasta huomasin, että siinä törröttää ruusun piikkinen oksa, se on mentävä nyppäisemään pois.

Kirjopikarililja on todettu savimaassa viihtyväksi, jaksaa kukkia vuodesta toiseen uudestaan ja joissain kohdin puutarhaa on jopa levinnyt. Rosarion vastaisella kivimuurilla kasvava kirjopikarililja kukki niistä ensimmäisenä. Näitä on muistettava laittaa syksyllä lisää, paljon lisää.

Koristeita kantopuutarhaan

Yleensä reissuissa tulee väistettyä kaiken maailman turisteille tarkoitetut krääsäkaupat. En halua yhtäkään tuotetta jossa on kohteeni nimi painettuna, tai minkäänlaista kopiota tai niin sanottua kiinakrääsää. Vaan kuinkas kävi, näin Budapestissa kävelykadun varrella olevassa istutuksessa jotain satumaisen viehättävää.

 Pieniä posliinisia ja emaloituja puutarhakoristeita näköpiirissä ja olin heti myyty. Juuri näitä kantopuutarhani tarvitsee ollaakseen puutarhani satumetsä.

 Mukaan valikoitui etana, kärpässieni, iloinen matonen, päivänkakkara ja leppäkerttu lehdellä. No lopulta kävi niin, että siskoni osti nämä minulle syntymäpäivälahjaksi, synttärit kun ovat ihan kohta. Enkä olisi voinut parempaa lahjaa saada.

 Hahmot ovat hyvin pienet ja se on tarkoituskin. Kantopuutarhassa kasvillisuus ei ole pääosassa vaan kannot. Nämä eivät kokonsa puolesta loista liikaa vaan ne havaitsee vain jos katsoo tarkkaan.

Kuvaamisen jälkeen pakkasin hahmot pois odottamaan tulevaa kesää, näitä ei voi jättää lumen ja pakkasen armoille. Kantopuutarha on siksikin hyvä valinta, että siellä ei koskaan sada kaatamalla sillä yllä kasvava kuusi ja terijoensalava toimivat kuin sateenvarjo.

Kiviä ja sisiliskoja

Latviasta tuotu sisilisko sai poikasia. Teimme viime viikolla päivän reissun Tuurin kyläkauppaan jossa en ole käynyt yli 15 vuoteen. Puutarhamyymälä onneksi oli kaiken muun lisäksi ja sieltä ostin jotain, sisiliskolleni poikaset ja muutaman taimen.

 Siinä ne ovat, uusimmat puutarhakoristeeni kivellä jonka nimi on Jätti.

 Poikaset olivat kiva löytö sillä jo Riikassa ajattelin, että harmi kun sisiliskoja oli myymälässä vain yksi. Poikaset ovat emoaan hitusen pienempiä ja asento selkeästi leikkisämpi.

 Jätti on uusi kivi uuden istutusalueen kupeessa, se tuotiin pihaan kuorma-autolla ja kaivinkone kävi siirtämässä sen paikoilleen. Kunhan helteet helpottavat, teen kiven ympärystänkin istutusalueeksi, kuitenkin niin että kivi saa jäädä päärooliin.

 Isoja kiviä tupsahti myös arboretumiin. Näyttävät vielä taivaasta tippuneilta mutta kunhan näidenkin kivien ympärille saa istutukset ja puut kasvamaan niin näyttävät luonnollisemmilta.

 Eikä kivet siihen lopu, niitä tuli pihaan pari kuormallista. Näistä tulee jatketta tien vieressä olevalle kivimuurille, joitain saattaa siirtyä vielä puutarhaan.

 Iltaisin olen lajitellut pienet kivet kasasta pois. Joka ilta kun tekee vähän niin muutaman illan jälkeen on näkyvää tulosta. Lajittelun jälkeen olen mennyt suosiolla uimaan, hikistä puuhaa sillä lämpötila on illallakin helteen puolella.

Toista kivikasaa tulee vielä kaivinkone tölväisemään kun menee tuosta ohi. Tähän tulee ihan uutta kivimuuria, pieni pätkä piti jo kokeilla.

Nyt taidan jättää kivihommat suosiolla viileämpään aikaan, tänne on luvattu seuraavaksi kolmeksi päiväksi 30 asteen helteitä, luulen uimarannan olevan sopivampi paikka kuin kivityömaan.