Uutta elämää ikkunalaudalla

Minulla on ilo kertoa onnistuneista siemenkylvöistä. Enkä tällä kertaa tarkoita vain tomaatteja ja paprikoita, nekin onnistuivat tällä kertaa hyvin. Ehkä nyt on otollinen vuosi siementen kasvaa, tai sitten ovat olleet erityisen hyvin pölyttyneitä kukintavaiheessa. 

Huomasin pari viikkoa sitten, että ritarinkannuksen varsia on jäänyt pystyyn talvetörröttäjiksi. kokeilin onko varsien siemenkodissa siemeniä ja olihan niissä. Keräsin siemenet talteen ja heitin ne multaan. ja tietysti oikein pieneen purkkiin koska ei ne kuitenkaan idä. Ja kuinkas kävikään, taisi itää lähes jokainen siemen. Nyt on tulossa sinisiä ritarinkannuksia reilusti.

Löysin varastoistani pussillisen kärsämön siemeniä, lajike 'Serise Queen'. Näilläkin hyvä itävyys.

Pensastomaatit ovat vielä todella pieniä. Vaan eipä niillä ole kiirettä, kevät ei nyt tunnu lähtevän kunnolla käyntiin.

Salkoruusut. Oikeassa reunassa on lajikette 'Nigra'. Viimeksi kun kylvin niitä, siemenet eivät itäneet millään. Nyt saman pussin siemenet itivät hyvin. Ehkä niitä pitää hillota ja vanhentaa pari vuotta, että saa hyvän itävyyden.

Samettikukat itivät kohtuullisen hyvin. Olen jo monta vuotta kerännyt siemenet talteen omista kasveista. Ja todennut, että siemeniä kannattaa kylvää reilusti. Tarvitsen paljon kasveja kesäkukiksi ja siementen itävyys on ehkä jossain 40 - 50 % luokkaa, joinain vuosina vieläkin alhaisempi.

Esikot ovat vielä itämättä, samoin kultasade ja peikonkello. Karhun- ja väinönputken purkeissa ei niissäkään näy vielä mitään. Tosin ne ovat vielä kylmäkäsittelyssä kasvihuoneessa enkä odotakaan mitään näkyvää ennen kun sää lämpenee. 

Seuraavaksi pitäisi koulia osa tomaateista ja kelloköynnökset suurempiin purkkeihin. Multa omassa puutarhassa on jäässä ja sama oli puutarhaliikkeessä kun kävin kysymässä multaa. Enpä tajunnut viedä syksyllä pari säkkiä suojaan navettaan, sieltä olisi voinut tuoda jäisen säkin sisälle sulamaan, nyt säkit ovat taivaan alla toisiinsa jäätyneinä.

Elokuu yllätti

 Olen järkyttynyt tällä viikolla kaksi kertaa. Ensimmäinen kerta tapahtui isossa marketissa kun menin puutarhaosastolle tarkoituksena katsella taimivalikoimaa, tai onko mitään alennuksessa. Ei ollut mitään koska ei ollut enää taimia. Toisen kerran järkytyin instaa selatessa, kukkasipulit ovat saapuneet markettien valikoimiin. Minusta tuntuu, että elän täysillä parasta keskikesää, ei tässä vielä varustauduta mihinkään loppukesään tai ennen talvea tulevaan vuodenaikaan.

Tokihan jos katson puutarhaani, niin elokuinen se on. Satokausi on kiivammillaan, kerään siemeniä varastoihin, tyhjennän kasvihuonetta salaattien kasvatuskulhoista ja menehtyneistä kurkuntaimista. Nurmikko kasvaa silmissä ja kastelun tarve on olematonta. Hortensioiden paras aika on ihan kohta ja monesta kasvista voi jo leikata kukkavarsia pois.

Kaukasiantörmäkukka 'Miss Willmot' on jaksanut kukkia jo monta viikkoa, ainakin kuukauden päivät. Siementaimet ovat olleet toivottuja, mutta vielä jälkikasvua ei ole siunaantunut. Ehkä autan ja kerään tänä vuonna siemeniä talteen kylvöjä varten.

Arvilan alkuperäinen syysleimu voi hyvin. Olen laittanut tätä kahteen paikkaan jotta kanta ei häviä. Jotain opin 2015-2016 tappotalvesta, aina pitää olla kaksi kasvustoa, vähintäänkin. Silloin tämä lähes kuoli, vain pari pientä versoa selvisi ja niistä on muodostunut jo osin näin tuuhea pensas. Toinen kasvaa arboretumissa.

Nimetön salkoruusu pitää yllä puutarhan hempeää osastoa. Tämä kukki myös viime vuonna. Kukat ovat kuin silkkipaperipalloja.

Olen vihdoinkin saanut useamman syysvuokon viihtymään. Tämä on lajike 'White Swan'. Se onkin ainut syysvuokko jonka lajikkeen tiedän, muut on hankittu pelkällä nimellä syysvuokko. Kukka on selkeästi valkoisempi kuin tavallisella syysvuokolla. Tässä kohtaa muuten havahduin siihen, että puutarhassani on yllättävän paljon valkoista kukassa tähän aikaan vuodesta. Valkoinen on hyvä väri, se tasoittaa muiden kasvien ehkä leiskuviakin värejä.

Jossain kohtaa lupasin lisää kuvia koreatörmäkukasta, lajikkeesta 'Cherry Blossom'. Kuten näkyy, valo vaikuttaa paljon siihen miltä kukan sävy näyttää. Auringossa se on kirsikkainen, varjossa tummempi. Tykkään tästä todella paljon siitäkin huolimatta, että törmäkukkien tapaan kukkavanat elävät ihan omaa elämäänsä eivät suostu olemaan rivissä ja säntillisiä. Joukkoon oli eksynyt pari valkoista ja vaaleanpunaista, en raaskinut nyppiä niitä pois.

Pakko laittaa yksi kuva jättikarhunputkesta, se on nyt komeimmillaan vaikka lehdet alkavat jo kellastua. Harmi ettei tämä ole helppo lisättävä. Tai ehkä se on onni, muutoin minulla olisi puutarha täynnä punaista jättikarhunputkea.

Kohta joudun jättämään puutarha-asiat sikseen. Maalipensseli ja juuri valmistunut kirjahylly odottelevat maalaria. Ensin pitää tehdä suojaukset sillä joudun maalaamaan kirjahyllyn paikoillaan. Minulle helpointa olisi ollut maalata osat autotallissa, mutta tämä oli helpointa miehelle joka teki kirjahyllyn ja näin saatiin remontti etenemään vähän ripeämmin. Pitää vain tehdä huolelliset suojaukset ettei tapetti tai muut valmiiksi remontoidut osat tahriinnu.

Runsasta ja rehevää

Puutarhassa on runsauden ja rehevyyden aika. Se on ehkä vähän liikaa minulle. En tykkää kaatuilevista kasveista, yli rajojensa tulevista versoista tai nuokkuvista oksista. Alkukesän säntillisyys on paljon enemmän minun juttuni.

Remontin takia, ei suinkaan laiskuuden takia, puutarha on ollut omillaan jo liian monta viikkoa.  On tuntunut todella vaikealta tarttua lapioon kanttaus mielessä tai ottaa rikkaruohojen kitkin käteen ja ryhtyä työhön. Pitäisi, tai muuten puutarhassa on kaaos viimeistään ensi keväänä. Ehkä into löytyy jossain kohtaa. 

'Nigra' salkoruusut ovat valtavan korkeita. En ole mitannut, mutta arvioisin korkeudeksi jopa 2,5 metriä. En kerää näistä siemeniä talteen, saavat jäädä tämän kesän iloksi elleivät sitten selviä talvesta. Katkon versot kukinnan jälkeen pois, osa on kaadunnut kuvan ottamisen jälkeen. Punahatut meinaavat hukkua tuonne keskelle ja sehän ei oikein ole soveliasta.

Minulla on menossa pallohortensioiden siirto. Ne eivät kasvaneet kunnolla rosarion kivimuurilla joten kokeillaan nyt tähän vaikka vähän piiloon tulevatkin. Osa on istutettu kivien eteen jo viime vuonna, osa siirretty nyt. Vaikka ovat kivien edessä, niin puutarhasta katsottuna ovat takana. Aitan kohdalla oleva korkea kasvusto on kirahvinkukkaa, siinä on vieläkin kukkia jäljellä. Amme on viety jo saunaan ja siellä on otettu kylpy saunomisen yhteydessä.

Kaikki mahdolliset siementaimet pitää ottaa talteen. Epäilen näiden olevan ritarinkannuksen siementaimia. Oletteko samaa mieltä? Väri on vaaleanpunainen. Ei näille oikein ole paikkaa mutta ehkä johonkin koloon mahtuvat.

Rakastan tiikerililjoja, tätä perinteistä kantaa joka on alunperin tältä tontilta. Aivan mahtava kasvi vaikka en tiedä mitä tekemistä tällä on tiikerin kanssa. Tiikeri on kuitenkin kissa, joten senkin takia tiikerililja on ihastuttava. 

Rotkolemmikki 'Silver Heart' on vahvistunut kovasti. Alkuun keväällä mietti pitkään nousemistaan, mutta lopulta päätti putkahtaa esiin. Hortensiapuutarhassa pitäisi olla tälle täydelliset kasvuolosuhteet. Kavereita tälle saisi olla, toivottavasti Mustilan taimipäivästä löytyy, sinne olen suunnitellut retkeä. Muutama rotkolemmikki voisi olla hyvä lisä hortensiapuutarhaan.

Tämän päivänliljan väriä jännitin. Olen hankkinut näitä Tommolan tilalta pienen pienen myyntikuvan perusteella. Olen huokaissut helpotuksesta kun näin kukan värin. Eipä voisi olla täydellisemmän vaaleanpunainen. Kukinto on suuri ja näyttävä. Nuppuja on valtavasti joten kukinta on odotettavissa vielä pitkään. Nimensä olen hukannut, toivottavasti se löytyy jostain muistiinpanoista.

Päivänliljoja voisin kasvattaa lisääkin, ne viihtyvät eivätkä tunnu olevan moksiskaan, oli sitten kuivuutta tai ainaista sadetta.

Kohti keskikesää

Kohti keskikesää mennään kovalla vauhdilla. Voisin maksaa siitä, että tässä vaiheessa kesää saisi vetää hätäjarrusta ja pysäyttää ajan. Tai jos ei pysäyttäminen onnistu, niin edes hidastaa. Ei tahdo pysyä kaiken perässä. Olin ajatellut tehdä suuren iirispostauksen mutta jätän sen tuonnemmaksi, on niin paljon muutakin mistä kertoa. 

Kylvin vuosi sitten keväällä salkoruusun siemeniä lajikkeesta 'Nigra'. Oli työ ja tuska saada siemenet itämään, vaativat esimerkiksi kaksi kylmäkäsittelyä ennen kuin itivät. Yksikään taimi ei kukkinut viime kesänä ja olin ihan varma, että kaikki kuolevat talven aikana pois. Osa selvisi tai jopa kaikki, en muista mihin kaikkialle näitä istutin. Talikko antaa osviittaa Nigran koosta. Tuossa on muistaakseni kolme taimea yhdessä mutta koko on silti luokkaa jätti. Tänä kesänä uskallan odottaa kukintaa.

Koristeraparperi heräilee hitaasti keväisin. Niin hitaasti, että parahdan ääneen sen surkeutta. Lopulta siitä kasvaa ihan kunnon raparperi joka myös kukkii.

Kukat ovat paljon vaisummat kuin syötävällä raparperilla mutta tässä tapauksesa väri korvaa koon. Ihanaa purppuraista syheröä.

Koiranheidestä on kasvanut niin kookas pensas, että sitä on vaikea kuvata. Vedimme pensaan matalaksi heti ensimmäisenä vuotena kun muutimme tänne. Onneksi pensas ei kuollut moiseen rääkkäykseen vaan tuuheutui ja sai uutta virtaa. Tänä vuonna ei kärsitä heisinälvikkäistä. Kuvan alaosassa kukkii puutarhaystävältä saatu keltakurjenmiekka. Kasvimaan verkot kuuluvat kaaleille.

Harakankello on vallannut arboretumista aimo palan itselleen. Toki on myönnettävä, että valtaus on tapahtunut puutarhurin luvalla. Tykkään harakankellosta todella paljon. Se on helppo kitkeä pois jos sen ei halua antaa jatkaa valloitusta, nyppäisee taimen pois ennen kuin se ehtii siementää.

Alppiruusumetsikösä ei ole tänä vuonna kovin paljon mainittavaa. Kukinnassa on selvästi välivuosi. Ainut kukkuva alppiruusu on kuvan 'Hellikki', muut ovat keskittyneet koon kasvattamisen ja uusia versoja onkin runsaasti. En pidä sitä pahana asiana, mieluummin kasvavat ja kukkivat sitten joskus. Näin kestävät kuivuuttakin paremmin.

Sinnikkäästi hankin välillä uuden atsalean vaikka ne eivät meillä viihdy. Viime syksynä ostin viime hetken alennusmyynneistä 'Nabucco' puistoatsalean. Se teki muutaman kukan. Väri on todella intensiivinen punainen, tykkään sillä tämä näkyy kauas. Muista atsaleoista totean, että sinnittelevät hengissä.

Nyt painun helteeseen, tänään tulee puutarhaan vierailijaryhmä ja pitää saattaa muutama asia loppuun ennen sitä. 

Inventaario jatkuu, vuorossa kukat

 Ei ollut tarkoitus kasvattaa yhtään esikasvatettavien listaa, tai minkään kylvöjen listaa, mutta kun tuli matka Riikaan, niin tiesin heti tekeväni siemenhankintoja. Tilaisuus ei tule toistumaan ihan äkkiä uudestaan. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, on meillä alkukesästä keskimmäisen pojan ylioppilasjuhlat. Niiden takia en ajatellut tehdä mitään suurkylvöjä tänä vuonna, itse juhliin menee aikaa mutta myös niihin valmistautumiseen. Sitten iski ahneus, kyllä minä ehdin, hyödynnän kasvihuonetta, aloitan ajoissa jne. 

On jo pitkään tehnyt mieli kokeilla kelloköynnöstä itse kasvattaen. Syksyllä löytyi siemeniä -70% alesta, siinäpä hyvä syy aloittaa kokeilu. Pusseista on päiväystä jäljellä reilusti joten osan voi säästää myöhemmäksi.

Punahattu on aina riski. Talvi 2021-2022 vei suurimman osan punahatuistani ja nekin mitkä selvisivät, nousivat todella myöhään. Kokeillaan siemenkasvatusta, tuottaisivatko siten saadut taimet paremman kasvutuloksen ja eloonjäämisprosentin.

Salkoruusut eivät ole minulla pitkäikäisiä, jotkut kestävät yhden kesän toiset pari kolme. Nigraa kasvatin jo viime keväänä, vaati kaksi kylmäkäsittelyä ennen kuin sain siemenet itämään. Nyt olen eniten innoissani kerrotuista keltaisista, toivottavasti ovat helpompia itämään kuin Nigrat. Yleensä en kylmäkäsittele salkoruusujen siemeniä sillä itävät herkästi muutenkin.

Sekalainen  osasto on todellakin kaikkea sekalaista. Näistä kaikkia en välttämättä kylvä vielä tänä keväänä. Riippuu tilan määrästä tai sen puutteesta sekä omasta innosta. Etusijalla tilan ja ajan suhteen ovat kasvihuoneiden tomaatit ja kurkut.

Esikkoja sen sijaan mahtuu aina. Viime kesänä osa esikkokylvöksistä onnistui loistavasti, osa meni täydellisesti mönkään. Kernaasti ottaisin näistä kaikista uusia kaunottaria puutarhaan.

Lisäksi tulevat yksivuotiset kasvit, krassit, kiinanneilikat, tuoksuherneet ja samettikukat. Niistä kaikista keräsin siemeniä talteen ja ne saavat olla osaltaan ensi kesän kesäkukat. Voi olla, että ylppäreihin on jo jotain laitettava, katsotaan lähempänä onko orvokki hyvä vaihtoehto vai joku muu. Niitä en kuitenkaan kasvata itse.

Että onhan sitä taas kohta tungosta pöydillä ja tasoilla, sen jälkeen tungosta kasvihuoneissa ja navetan seinustalla. On tämä kuitenkin kaiken työn ja vaivan väärti. Muistan kun loppukesästä laitoin itse siemenestä kasvatettuja esikon taimia maahan ja olin onnellinen, kymmeniä taimia vaikka ajattelin, että jos nyt pari tulee niin olen tyytyväinen.

Avoimet Puutarhat 2022 suosikit

 Kiitos kaikille ihanille puutarhavieraille jotka vierailitte tänään puutarhassamme Avoimet Puutarhat 2022 tapahtumassa. Ihana jutella kasvien elämästä ja käyttäytymisestä, verrata kokemuksia, jakaa ideoita ja vain ihastella kaikin aistein puutarhaa.

Yksi eniten kysyttyjä kasveja oli huisku-unikko. Sen paras kukkimisaika on juuri nyt. 

Yhden vieraan mukana huisku-unikon kukat ovat kuin pitsiä ja siltä se näyttääkin kauempaa katsottuna.

Myös lehtimuoto on kaunis. Taimia kyseltiin kovasti mutta tänä vuonna niitä ei ollut yhtään.

Toiseksi kysytyin oli tämä ystävältä saatu kasvi joka on ilmeisesti jokin maruna. Kuulemma kuin kuusimetsä miniatyyrikoossa. Tykkään itsekin marunan harmaasta väristä todella paljon. Ja marunan pitää kasvaa juuri kuten se tuossa kasvaa, isona yhtenäisenä alueena.

Kolmas ihastuksen kohde olivat salkoruusut ja etenkin tämä kerrottu vaaleanpunainen kermakakku-unelma. No onhan se melkoinen söpöyden ylistys.

Tuoksutelluin kukka oli tuoksuherne. Siinä on ollut tänä kesänä todella voimakas ja hyvä tuoksu. Jatkossakin kasvatan tuoksuherneen maassa ja oikein voimakkaasti lannoitetussa, näköjään viihtyy sellaisessa parhaiten.

Nyt on onnellisen väsynyt olo. Huomenna alkaa työt ja yritän tässä keräillä voimia kasaan. Työpuhelinkin pitäisi löytää jostain ja laittaa latautumaan, viiteen viikkoon en ole edes miettinyt sellaisen laitteen olemassaoloa.

Siementaimia ja alelöytöjä

Kun käyttää kompostimultaa, voi tehdä mitä mielenkiintoisempia löytöjä omasta puutarhasta. Tämän kesän pahimmat valloittajat ovat tomaatti ja nukkapähkämö. Jos kaipaat nukkapähkämön taimia niin saa tulla hakemaan, olen ottanut osan talteen. Muutaman tomaatin jätin huvikseni kasvamaan, ei niistä haittaakaan ole.

Nukkapähkämön siementaimia uudella istutusalueella. Kestää kompostin ja ties mitä. Itse kasvi on herkkä häviämään kuten viime talven jäljiltä kävi, mutta siementaimia riittää paikkaamaan aukkokohtia.

Talon kivijalan vierestä kitkin kottikärryllisen sormustinkukan siementamia pois. Sormustinkukka olisi todella kaunis kivijalkaa vasten mutta tuo siihen kosteutta joten ei jatkoon.

Tämä ihana pioniunikko tuli messujen ilmaisen siemenpussin mukana. Laitan siihen langan merkiksi sillä haluan ottaa siemenet talteen.

Onkohan näsiästä helppo saada siementaimia? Ainakin näsiä tekee marjoja, kutakuinkin ensimmäistä kertaa. Vaarallisen värisiä ja pitääkin muistaa varoittaa lapsenlapsia, että näihin ei saa koskea.

Jokainen punaisen jättikarhunputken siementaimi on ilon kiljahduksen asia. Kuvassa niitä on peräti kolme ja kaupan päälle yksi varjoliljan siementaimi. Ja itämiskohta valikoitunut vieläpä niin, ettei taimia tarvitse siirtää pois.

Luulin talven vieneen kaikki salkoruusujen taimet. En ottanut huomioon mahdollisia siementaimia. Tämä on sellainen ja puutarhan ensimmäinen salkoruusun siementaimi. Tiedän myös siitä, etten ole istuttanut näin haaleaa salkoruusua talon viereen. Hyvin sopii harmaamalvikkien joukkoon.

Nämä aprikoosipuut ovat siementaimia mutta eivät minun kasvattamiani. Ostin ne viime vuonna Mustilan taimipäivästä ja talvetin ne vanhan kasvihuoneen mullassa. Ja niin teen myös ensi talvena. Kaikki kolme taimea ovat kasvaneet huimasti kesän aikana. Aluksi pidin niitä kasvihuoneessa, mutta ovat majailleet muutoin tässä kasvihuoneen nurkilla. Aluslautaset otin toistaiseksi pois ettei sadevesi jää seisomaan juurelle.

Sitten niihin alelöytöihin. Tokmannilla oli taimireppanoita myynnissä 0,50 eurolla. Ostin pelastin valkoisen kiiltoleimun (ei tarvinnut jakaa omaa kasvustoa) ja neljä tarhapäivänliljaa, lajikkeena 'Little Gipsy Ruby'. Hienointa oli se, että molempia oli hankintalistalla. Istutin kaikki reppanat kasvihuoneen uusimmalle alueelle. Tosin joudun korjaamaan ihanaa istutuskatetta jonka sain Kekkilältä esiteltäväksi Avoimiin Puutarhoihin. Sitä onneksi riittää ja saan taas yhtenäisen ilmeen.

Päivänliljat ovat nuo maata viistävät heinät etualan esikoiden takana. Esikot ovat siemenkasvatuksia, uskalsin laittaa ne maahan koska aluetta kastellaan jos ei sada. Tänään tosin saatiin peräti 16mm vettä ja se riitti kasteluun. Esikoita on myös päivänliljojen takana. Ne ovat mysteerieskoita eli nimettömiä. Etualan esikot ovat Double Primrose-lajiketta. Paikka voi olla esikoille liian aurinkoinen, mutta seurataan tilannetta ja siirrän ne tarvittaessa muualle.

Kilpajuoksua hämärän kanssa

 Illat ovat lyhyitä. Töiden jälkeen puutarhatyöt tuntuvat kilpajuoksulta hämärän kanssa. Vain harvoin ehtii tehdä sen mitä ajatteli. Tänäänkin jäi hommat kesken, viikonloppuna on ehkä aikaa jatkaa joten toivottavasti ei sada.

Siirsin kesäkurpitsat kompostiin vaikka niissä oli muutama pieni kesäkurpitsan alku. Niin kylmiä öitä luvassa, että selviämismahdollisuuksia ei ole. Lisäksi tarvitsin laatikon taimien valeistutuksille. Toiseen reunaan tuli kuunliljoja.

Toiseen reunaan tuli perennoja, muutama amurinpionin siemenkylvö, tyttären pihaan menevä purppuratuomi ja paikkaansa hakeva atsalea. Kaikki on peitelty multaan, atsalea tarvitsee vielä verkon ympärilleen, muut pärjäävät ilman. Ihan näin laajasta valeistututuksesta ei ole kokemusta, ehkä kokeilu onnistuu, ehkä ei.

Seuraava työ oli siirtää pyykkikallion pionit uuden kasvihuoneen viereen. Jaoin pionien juurakot (3kpl) melko ronskisti lapiolla useammaksi taimeksi. Väleihin heittelin ison 2kg:n säkin tulppaanin sipuleita. Lajike on Darwin Hybrid 'Van Eijk'. Eli vanhalla tutulla mennään. Jos pionit eivät selviä siirrosta niin mitään pahaa ei tapahdu, kaikki ovat samaa ja yleistä lajiketta, tosin nimetöntä. Väri on valkoinen.

Lopuksi pari kottikärryllistä multaa päälle. Sitten loppui multa ja tuli hämärä, vielä piti ehtiä keräämään kasvihuoneesta viinirypäleitä. Kunhan saan ostettua multaa lisää, voin jatkaa hommaa. Tuohon etualalle tulee Mustilasta ostamani kellukat. Kaikki taimet kestivät jakamisen ja ovat vahvistuneet purkeissaan. Kellukoiden väleihin on suunnitteilla jotain pientä keväistä sipulikukkaa, ehkä krookuksia.

Keväällä saamani kärhö on tehnyt yhden kukan. Tunnistatko mikä lajike voisi olla kyseessä?

Arboretumissa maksaruohot kukkivat ja samoin tekee myös 'Pink Annabelle' hortensia. Se on kukkinut jo monta viikkoa, sanoisin, että yli kuukauden. Arboretumin verkotus on täysin vaiheessa, sitäkin olisi tarkoitus jatkaa viinloppuna ja tavoite on saada kaikki verkot paikoilleen.

Helmiorapihlajassa kuvan oikeassa reunassa on hieno ruskaväritys. Pinkki salkoruusu ei ymmärrä, että ollaan jo syksyssä, se availee kukkiaan lisää ja lisää. Sopii minulla, ihana kun puutarhassa on vielä tässä vaiheessa kukkivia kasveja. Toistaiseksi olemme säästyneet hallalta, senkin takia kukista saa vielä nauttia.

Nyt illalla teetä keittäessä tajusin, että tulevan talven teehen laitettavat piparmintun on kaikki keräämättä ja kuivaamatta. Lisätään sekin viikonlopun työlistalle.

Vielä kukkii

 Vähän jännittää säästymmekö sunnuntain ja maanantain välisenä yönä hallalta ja pakkaselta. Edellinen yö säästyttiin, tomaatit ovat hengissä ja jopa kesäkurpitsat kasvimaalla. Myöskään missään perennojen kukissa ei ollut vaurioita. Itse olin koko viikonlopun pois kotoa, mutta sunnuntaina ehdin pariksi tunniksi puutarhatöiden pariin.

Sain Saaripalstan Sailalta ihanan pinkin ruusunätkelmän siemeniä. Pari taimea sain kasvatettua puutarhaan saakka ja nyt niissä on ensimmäiset kukat. Kunpa kestäisi talven, edellinen pinkki minkä ostin puutarhaliikkestä, ei ollut talvenkestävä.

Ruusunätkelmä yhdessä salkoruusun ja punalatvan kanssa. Punalatvoissa oli tänään hyvinkin hidasliikkeisiä kimalaisia. Taitaa olla niilläkin kausi ohi.

Viinikärhöstä olen laittanut jo monta kuvaa mutta saatte luvan kestää vielä ainakin yhden. 'Purpurea Plena Elegans' on sen ansainnut mahtavalla kukinnallaan.

Monsterisyysvuokon lisäksi minulla on kaksi muuta syysvuokkoa. Toinen niistä ei kuki, taitaa olla liian varjossa mutta 'Wild Swan' teki ensimmäisen kukkansa ja nupuista päätellen lisää on tulossa. Tässä on ihana, lähes valkoinen väri. Kuvan taustalla näkyvät punaiset pallot ovat äitienpäiväruusujen kukkia.

Yksi suosikkisalkoruusuistani on tämä hento puuterin värinen yksilö. Osan salkoruusuista olen leikannut poikki hyvissä ajoin heti kukinnan jälkeen. Sen pitäisi auttaa talvehtimista ja sitä, että kasvi kukkisi ensi vuonna.

Helmipihlajassa on kauniit marjat. Tämä kasvaa harmikseni enemmän pensaana kuin puuna. Onko kukaan yrittänyt saada kasvatettua pensasta puuksi oksia karsimalla? Vai intoutuuko tekemään vain lisää pensasvesoja.

Hävitin tien varresta yhden kesäkukkaistutuksen joka oli vanhassa sahtikuurnassa. Kuurna oli lahonnut puhki ja koin sen muutenkin vaikeaksi hoitaa ja kastella. En raaskinut laittaa kukkivaa krassia kompostiin vaikka sen tumman oranssit kukat eivät suosikkejani olekaan, tämän värisen siemeniä en hankkinut. Siirsin krassin kannon koloon ja saa olla siinä talveen saakka. Ensi kesänä siihen pääsee sitten jotain muuta.

Seuraavan kerran kuvia kasvihuoneelta, olen alkanut laittaa molempia talvikuntoon.