Lauantaina lähdin aamuvarhain Mustilan taimipäivään. Olin perillä kympin aikoihin eli silloin kun paikka aukeaa, sieltä jo ensimmäiset taimihaukat tulivat autoilleen kassit täynnä taimia. Tässä kohtaa iskee vuosittainen paniikki, riittääkö minulle mitään. Kyllä riittää, se on havaittu joka vuosi. Parkkiin ajaessa kävi vielä niin hauskasti, että ajoimme Versoja Vaahteramäeltä Riinan kanssa vierekkäin parkkiin.
Ensin suuntasin Mustilan taimimyymälään, joka oli ilmoittanut hyvistä alennuksista kauden viimeisen aukioloviikon kunniaksi.
Myymälästä ostin erittäin kookkaan tuurenpihlajan -70% alennuksella. Tämä tulee arboretumiin, ehkä yhden jo siellä kasvavan pihlajan tilalle tai sitten kivimuurille, pitää pohtia asiaa tarkemmin kunhan pääsen tänään puutarhaan.
Myymälän rääpepöydältä pelastin eurolla maksaruohon ja jouluruusun. Luotan niiden virkistymiseen kunhan pääsevät maahan.
Alma tutkii innokkaana ostoksiani, sopivia vieraita hajuja ilmeisesti. Tässä ovat ostokseni Mustilan arboretumin myymälästä. Harvinaisen vähän, mutta menin sinne viimeisenä ja oli jo ehkä pientä väsymistä havaittavissa, ja kiire kotiin viemään lapsi töihin. Siinä on pieni vuorijalavan taimi kasvamaan nopeasti suureksi näkösuojaksi pellon laitaan. Toinen on lyhtysorvarinpensas, pieni taimi sekin, mutta jospa sopeutuisi silloin paremmin meille.
Virolaiselta saniaismyyjältä löytyi muitakin aarteita. Valkoisen konnanmarjan hankin jo viime vuonna, mutta se ei ole viihtynyt kovin hyvin, elossa on vaan kovin on kitulias. Uusi taimi lähti niin edullisesti, että mielelläni kokeilen toiseen kohtaan. Marjat tulivat mukana ja niitä putoili ruukkuihin. Oikeanpuoleinen taimi on valkoisena kukkiva näsiä, niitä haaveitani jotka ovat saaneet odotella toteutumista vuosia. Olen saamassa valkoisen näsiän siemeniäkin, mutta eipä ole haitaksi ostaa valmis taimi. Hintaa taimella oli kahdeksan euroa.
Uusien kaveriksi jotain vanhaa. En raaski jakaa unkarinsinivuokkoa joten ostin uuden taimen. Alppikello hävisi kuivuuteen alppiruusumetsiköstä joten uusi kokeilu hortensiapuutarhaan joka on kosteampi.
Taimiharrastajilta kivan värinen keijunkukan siementaimi. Ja toki lisää brunneroita eli rotkolemmikkejä. Tuossa on kaksi taimea, kirjavalehtinen ja vähemmän kirjava. Molemmat tulevat hortensiapuutarhaan jossa nämä ilmeisesti viihtyvät.
Vasemmalla virolaiselta myyjältä ihana enkeliperhoangervo vaaleanpunaisilla kukilla. Toiselta epimedium x youngianum eli valkovarjohiippa. Sellainen minulta vielä puuttui. Oikealla on Tommolan tilan valikoimista kerrottu kaukasianpitkäpalko. Tavallisen yksinkertaisen ostin heiltä keväällä.
Valitettavasti en jaksanut mennä kuin yhdelle opastetulle kierrokselle, mutta kyllä kannatti. Tuomas Haltia kertoi aprikooseista ja persikoista Suomessa. Lähinnä aprikooseista sillä niistä hänellä on pitkä kokemus ja hänen ansiostaan minullakin on kolme aprikoosin taimea Haapastensyrjän jo lopetetulta koealueelta.
Osa kokeen siementaimista on istutettu Mustilaan, hyvään eteläänpäin antavaan rinteeseen. Sain vahvistusta sille, että voisin istuttaa omat aprikoosit maahan enkä kasvihuoneeseen kuten olen suunnitellut. Toistaiseksi aprikoosini ovat ruukuissa ja saavat olla niissä ainakin ensi kevääseen. Mietin asiaa sitten uudemman kerran.
Antoisa ja mielenkiintoinen päivä. Taimia kohtuudella, enemmänkin olisin voinut hankkia, puutarhassa on tilaa.