Aikaansaannoksia

Navetan kunnostus ei sentään vienyt kesällä kaikkea aikaani. Paljon muutakin ehdin ja sain aikaiseksi.

 Rinnepuutarha sai oksasilpulla katetun polun ja istutusalue sai lisää kasveja joista tosin osa menehtyi kuivuuteen kastelusta huolimatta. Oksasilppua saatiin koko kesä valtava määrä lainaan saadun silppurin ansiosta. Mahtava tapa kierrättää oksat jotka ennen poltettiin.

 Kevät eteni ja mansikkamaa joutui uusimisen kohteeksi. Entiset muovilla katetut rivit saivat kyytiä lavakaulusten tieltä. Muutaman laatikon sain taimetettua heti alkukesästä, loput laatikot sai taimet syksyn rönsyistä.

 Ja kun ylimääräistä aikaa tuntui olevan, sutaisin lisää sinistä maalia pihakeinuun jonka maalauksen aloitin jo vuosi sitten kesällä. Maalia jäi juuri sopivasti purkin pohjalle puutarhatuolin ja rahin maalaukseen.

 Puutarhaa ja kasvihuonetta en unohtanut, puutarha pärjäsi aika pitkälle itsekseen, kuiva sää hillitsi rikkojen kasvua kuten muidenkin kasvien. Kasvihuoneeseen keksin laittaa vanhat räsymatot maapohjan päälle. Mattojen alla on paksu kerros sanomalehteä jotta rikat ei kasva läpi.

 Keskimmäisen pojan rippijuhlat tulivat ja menivät. Vaikka tein kaikki valmistelut itse (äitini leipoi osan tarjoiluista) niin silti ehdin tehdä juhlien kukka-asetelmat luonnon kukista puutarhan kukilla höystettynä.

Syksy tulee joka vuosi kesän jälkeen liian nopeasti. Se tarkoittaa elämän siirtymistä sisätiloihin. Jotain viimeistelyjä ehdin, öljymaalilla kun voi maalata viileässäkin, tai se on jopa suositeltavaa. Kodinhoitohuoneen uusi avokuisti sai viimeisen silauksen eli vielä yhden maalikerroksen ja portaat kolmannen öljyämisen.

Hellekesä sai näköjään aikaan aikamoisen virtapiikin, näistä kaikista kuvien puuhista huolimatta rannalla käytiin uimassa jopa kolmasti päivässä, nautittiin lastenlasten seurasta, istutettiin uusia kasveja ja ihan vain nautittiin kesästä.

Uusi avokuisti

Nyt se on valmis, uusi avokuisti  josta kuljetaan kodinhoitohuoneeseen. Kuisti tehtiin ensin väliaikaisratkaisuna ajatuksella, että myöhemmin tehdään se oikea.

 Kuvia selatessani tajusin ettei kuistista otettu yhtään ennen kuvaa. Yllä oleva on paras mitä löysin. Kamala, tilapäiseksi tarkoitettu lautahirvitys, ei todellakaan mikään pihan kaunistus.

 Tänään näyttää tältä. 

 Ja vähän kauempaa tältä. Portaista tuli niin onnistuneet, että ne näyttää kuin olisivat olleet aina osa taloa.

 Koko seinän leveydelle emme halunneet kuistia levittää, tästä kun vain kuljetaan sisään ja ulos ja joskus tuuletellaan petivaatteita. Portaat ja kuistin lattia vaatii vielä kolmannen öljykerroksen, samoin maalaan muut puusosat kolmanteen kertaan pellavaöljymaalilla. Tulee varmemmin säätä kestävä.

 Jotenkin niin vaan tykkään tästä näystä. Yksityiskohtia, puurakenteita, vanhoja ikkunoita ja taustalla punamultainen navetta.

Myös navetan ikkunoiden kunnostus on edennyt. Molemmat pokat on lasitettu ja nyt saavat kuivua muutaman päivän ennen kuin teen päällikittauksen.

Puolivalmis

Kodinhoitohuoneen terassin, vai pitäisikö sanoa avokuistin teko on edennyt. Lattialaudat ovat paikoillaan, samoin kaiteet. Vielä on tekemättä portaat ja niihin kaiteet. Kuvan portaat on vanhat portaat jotka ovat tuossa tilapäisesti kunhan uudet on tehty.

 Kaiteiden myötä vahvistui ajatus ettei ovi sovi joukkoon. Saa kuitenkin olla käytössä koska on ehjä, vaihdetaan paremmaksi vasta kun oven elinkaari on tiensä päässä. Kaiteet maalattiin samalla sävyllä kuin talo ja koristelistat. Kaiteista huomaa miten muutama vuosi sitten maalatut talon listat ovat haalenneet auringon vaikutuksesta. Uusintamaalausta pukkaa ensi kesänä.

 Kuistilla on pieni tila mihin mahtuu vaikkapa pyykkiteline. Jakkara on talon peruja, sen voisi vielä maalata talon värillä tai listojen värillä muuhun ympäristöön sopivaksi.

 Heti kuistille tultaessa on vastassa metallinen ritilä. Se löytyi omasta rautakaupastamme eli navetasta ja päätettiin hyödyntää. Tuossa kohtaa kuistin lattia on kovimmalla kulutuksella, metalliritilä kestää kulutusta paremmin kun laudat ja hiekka rapisee ritelikön läpi maahan. Laudat öljyttiin siniseen sävytetyllä öljyllä. Pitkään mietimme väriä ja lopulta päädyimme kokeilemaan sinistä. Omasta mielestä ihan ok sävy vaikka ensin oudoksutti. Öljykäsittely tehtiin heti kahteen kertaan ja tarkoitus on tehdä ennen talvea kolmas kerta. Hienosti jäi käsittelyjen ansiosta vesi helmeilemään lautojen päälle sateen jälkeen.

 Mies ja nuorin poika tekivät yhteistyönä kuistille kissamajan eli sateensuojan sisäänpääsyä odottavalle kissalle. Kuvassa Aatu tutkii onko maja turvallinen paikka.

 Vähän ujostuttaa, Aatun mielestä majaan pitää tottua vielä hetki. Jalon mielestä mitään tottumista ei tarvita, siellä pötkötti majassa sateensuojassa kun tulin tänään töistä kotiin.

 Tilapäinen, purettu kuisti oli tätä uutta kuistia puolisen metriä lyhyempi. Täyty myöntää, että pienen käyttökokemuksen perusteella tämä on parempi. Mahtuu mukavammin tuulettamaan petivaatteita ja räsymattoja ja muita kodin tekstiilejä. Jossain navetan kätköissä on vanha tuuletusteline jonka haluan tuohon seinään kiinni. Muuta ns. sisustusta kuistille tuskin tulee, ihan senkin takia, että tämä on jatkossakin avomalli ja säiden armoilla.

Portaiden teon jälkeen on vuorossa maan täyttö soralla kuistin alta. Ehkä samalla pitää maalata sokkeli kunhan päästään sopuun oikeasta sävystä. Myös puisen luukun haluan maalata, sokkelin värillä jotta ei erotu liikaa. Putkihässäkkä on salaojaputki ja sen sisällä menevä letku on vesiletku saunalle, se kiinnitetään ulkohanaan kun saunalle halutaan vettä, käytössä kesäisin.

Keskimmäisen pojan rippijuhlat on heinäkuun alussa, siihen mennessä tuskin saamme valmista eikä sillä ole niin väliä, vieraat kulkevat aina pääovista. Aikataulu valmistumisen suhteen on lähinnä tämä kesä.